Villisika leviää nopeasti ja huoli maatalousalueilla kasvaa: "Jos sikatilalta löytyy rutto, se voi lopettaa sianlihan viennin kokonaan"

Villisikoja on vaeltanut jo muutamia kymmeniä Etelä-Pohjanmaalle asti. Vahvalla sikatalousalueella lajista haluttaisiin sikaruttovaaran takia päästä kokonaan eroon.

villisika
Riistakamerakuvaa villisiasta Peräseinäjoella 31.5.2018.
Riistakamerakuvaa villisiasta Peräseinäjoella 31.5.2018.Riistakamerakuvaa / Teijo Mäki

Suomessa on vielä seutuja, joissa ei ole saatu saaliiksi villisikoja. Peräseinäjoella historian ensimmäinen villisika kaatui heinäkuun alussa.

Juha Koliini, Peräseinäjoen metsästysseuran villisikahavaintojen yhteyshenkilö, kaatoi sian lopulta lavalta vaanimalla.

– Villisika on suhteellisen pieni maali, ja lisäksi se on nopea ja vikkelä eläin. Se on myös hyvin hankala erottaa maastosta varsinkin näin kesällä, joten sen tullessa ruokintapaikalle se pystytään valikoimaan ja suorittamaan tarkka harkittu laukaus, Koliini kertoo.

Riistakamerakuvaa Peräseinäjoella ammutusta villisiasta 30.6.2018.
Riistakamerakuvaa Peräseinäjoella ammutusta villisiasta 30.6.2018.Riistakamerakuvaa / Karri Laitila

Havainnoista tulee ilmoittaa

Villisikoja on Suomessa Luonnonvarakeskuksen arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 3155 yksilöä. Etelä-Pohjanmaalla niitä arvioidaan olevan muutamia kymmeniä, mutta määrä on kasvussa. Tarkkaa lukua on vaikea määrittää, ja laskukaavat perustuvat pääasiassa havaintoihin - joita niitäkin tulee harvakseltaan.

– Ilmasto on muuttunut, ja mitä vähemmän on routaa, sitä paremmin villisika pärjää Suomen talvessa. Lumi ei ole sille este, mutta routa rajoittaa sen levinneisyyttä, sanoo Peräseinäjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkala.

Villisikojen lukumäärä on voinut kasvaa myös viime syksystä, koska tuolloin peltoihin jäi paljon korjaamatonta viljaa.

– Pelloille oli katettu ruokapöytä, eli ruokaa on ollut joka paikassa saatavilla, Honkala kuvaa.

Peräseinäjoen metsästysseuran villisikahavaintojen yhteyshenkilö Juha Koliini (vas.) ja riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkala.
Peräseinäjoen metsästysseuran villisikahavaintojen yhteyshenkilö Juha Koliini (vas.) ja riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkala.Mirva Ekman / Yle

Jokaisesta villisikahavainnosta tulisi ilmoittaa metsästysseuran havaintojen yhteyshenkilölle. Vain siten kantaa pystytään seuraamaan reaaliajassa.

Kanta halutaan pitää pienenä

Pohjanmaan riistaneuvosto on linjannut, että villisikakanta halutaan paljon pienemmäksi kuin mitä se on nyt. Laji haluttaisiin jopa kokonaan pois alueelta.

Suurin pelko on afrikkalainen sikarutto (siirryt toiseen palveluun), joka voi levitä villisikojen myötä myös Suomeen.

– Jos sikatilalta löytyy rutto, se voi lopettaa sianlihan viennin kokonaan. Villisika on vaaraksi elinkeinoille, kuten maataloudelle, sikataloudelle, perunantuotannolle, ja villisika voi aiheuttaa metsätuhoja taimikoille. On nähty siis, että haitat ovat hyötyjä suuremmat, Henri Honkala kuvaa, ja lisää myös, että hänen mielestään villisikaa ei enää Suomesta pois saa, mutta se voidaan pitää kurissa.

Eviran tulosten mukaan Peräseinäjoella ammuttu yksilö ei kantanut afrikkalaista sikaruttoa.

Lähes vapaata riistaa

Kun metsästysluvat ovat kunnossa, villisian saa ampua sen kohdatessaan.

– Ainoa lakisääteinen rajoitus on se, että maaliskuun alusta heinäkuun loppuun emakko, jolla on possuja, on rauhoitettu. Muuten villisika on vapaata riistaa, Peräseinäjoen metsästysseuran villisikahavaintojen yhteyshenkilö Juha Koliini sanoo.

Villisian torahampaat.
Mirva Ekman / Yle

Haavoittuneen tai ampuessa haavoitetun villisian perään ei saa lähteä. Villisika on haavoittuneena ihmiselle erittäin vaarallinen, muistuttavat Koliini ja Henri Honkala.

– Ennemmin tai myöhemmin Etelä-Pohjanmaallakin ajetaan ensimmäinen villisikakolari, ja silloin pitää muistaa, ettei autosta saa missään tapauksessa poistua. Tilanteessa pitää soittaa hätänumeroon, ja haavoittuneen eläimen voivat lopettaa suurriistan virka-apuhenkilöt poliisin apuna, Honkala sanoo.

Miehet esittelevät Peräseinäjoella ammutun yksilön torahampaita. Ne ovat lähes 10-senttiset ja kärjistään terävät kuin puukot.

– Hampailla sika pyrkii viiltämään jalkoja tai mahanalusta eläimestä riippumatta. Kun tilanne on sialle uhkaava, nämä ovat sen aseet, Koliini kuvailee.