Rauhanvälitysverkoston johtaja avaa jälleen keskustelun saamelaisten omasta meppi-paikasta: "Haluan palauttaa tämän aiheen Suomen valtionjohdon mieleen"

Rauhanvälitysverkoston johtaja ja pääministeri Sipilän erityisavustaja Antti Pentikäinen tukee ehdotusta siitä, että saamelaisille annettaisiin mahdollinen lisäpaikka Europarlamentissa.

Euroopan parlamentti
Antti Pentikäinen
Antti Pentikäinen vieraili Inarissa heinäkuussa.Sara Wesslin / Yle

Rauhanvälitysverkosto The Network for Religious and Traditional Peacemakersin johtaja ja pääministeri Juha Sipilän erityisavustaja Antti Pentikäinen avaa jälleen keskustelun saamelaisille annettavasta europarlamentin paikasta.

Asiasta on tehty keskustelunavauksia jo vuosia, mutta aihe nousi jälleen otsikoihin Iso-Britannian erottua Euroopan Unionista. Yksi Iso-Britannian europarlamentin paikoista tulee nähtävästi Suomelle. Pääministeri Juha Sipilä piti helmikuussa mahdollisena, että tuleva kiintiöpaikka tulisi Ahvenanmaalle.

Europarlamentikot Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Liisa Jaakonsaari (sdp.) toivat hiljattain esiin sen, että mahdollinen lisäpaikka tulisi Ahvenanmaan sijaan antaa saamelaisille, jotta Euroopan alkuperäiskansan ääni voisi nousta Euroopan politiikassa.

Europarlamentikot Sirpa Pietikäinen ja Liisa Jaakonsaari.
Europarlamentikot Sirpa Pietikäinen ja Liisa Jaakonsaari haluaisivat nostaa saamelaisten asemaa Euroopan unionin politiikassa.Ylen kuvamanipulaatio

Antti Pentikäinen tukee tätä ehdotusta ja haluaa palauttaa saamelaisedustajan paikan keskusteluun Suomen valtionjohdon tasolla.

– Saamelaiset ovat Euroopan ainoa elossa oleva alkuperäiskansa ja saamelaisilla on kova kokemus siitä, että heidän ääntään ei kuunnella tai heidän äänensä sivuutetaan keskusteluissa, avaa Pentikäinen.

Alkuperäiskansan edustaja lisäisi eurooppalaista demokratiaa?

Suomi toimii vuosina 2017-2019 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ja Suomi on korostanut tänä puheenjohtaja-aikanaan muunmuassa korostanut YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.

Antti Pentikäinen ehdottaa Suomen valtionjohdolle, että oiva paikka ilmoittaa lisäpaikan antamisesta saamelaisille voisi olla ensi syksynä pidettävä Arktisen neuvoston huippukokous.

Kuuntele Antti Pentikäisen koko haastattelu suomeksi Yle Areenasta.

Kuva Euroopan parlamentin istuntosalista, jossa edustajien pöydät levittäytyvät puheenjohtajan korokkeesta. Puheenjohtajan korokkeen yllä on EU:n lippu ja jäsenvaltioiden liput.

– Tätä ehdotusta tukemalla Suomen valtio tekisi hienon eleen osoittaessaan, että saamelaisten ääntä haluaan kuulla Euroopan tasolla heidän omalla äänellään. Tämä olisi merkittävä askel valtion ja saamelaisten välisessä yhteydessä, kertoo Antti Pentikäinen.

Saamelaisilla olisi paljon annettavaa esimerkiksi Euroopan ilmastopolitiikkaan, esittää Pentikäinen.

– Alkuperäiskansat ja saamelaiset ovat historiansa aikana menettäneet paljon. Saamelaiset elävät yhä ja europarlamenttipaikalla voisimme palauttaa heidän äänellään myös perinnetiedon poliittiseen päätöksentekoon. Saamelaisilla on paljon tietoa siitä, miten selviydymme ilmastonmuutoksesta ja erilaisten kriisien keskellä, pohtii Pentikäinen.

Myös saamelaismepin paikasta ollut keskustelua jo parikymmentä vuotta

Saamelaismepin paikasta keskusteltiin jo vuosituhannen vaihteessa. Silloinen Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio nosti esiin, että Suomen saamelaiset tarvitsevat oman edustajan etenkin poronhoitoa koskevien EU-päätösten valmistelussa. Tuolloin Aikio perusteli saamelaispaikkaa sillä, että Euroopan unionin päättäjille välittyy suomalaisten virkamiesten välityksellä saamelaiskulttuurista ja elinkeinoista jopa virheellinen kuva.

Kuva Euroopan parlamentin istuntosalista, jossa edustajien pöydät levittäytyvät puheenjohtajan korokkeesta. Puheenjohtajan korokkeen yllä on EU:n lippu ja jäsenvaltioiden liput.
Rauhanvälitysverkoston johtaja Antti Pentikäinen näkee, että tulevaisuudessa saamelaisilla voisi olla oma edustaja Europarlamentissa.Laurent Dubrule / EPA

Myös saamelaisten parlamentaarinen neuvosto valmisteli saamelaisjäsenen ehdotusta vuosia, mutta asia ei edennyt keskustelua pidemmälle. Vuonna 2007 virallista asemaa tavoiteltiin Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisille EU:n sisäisessä lainsäädännössä.

Ahvenanmaan maakuntahallitus on toiminut oman meppi-paikan puolesta jo vuosia ja pääministeri Sipilä kommentoi helmikuussa, että Ahvenanmaata on myös kuultu pariin otteeseen.

Antti Pentikäinen haluaa nostaa saamelaisten meppi-paikan mahdollisuuden julkiseen keskusteluun, sillä saamelaisasioissa Suomella on yhä työnsarkaa.

– Haluan sanoa, että Ahvenanmaan asema on hyvin turvattu, mutta saamelaisten osalta on jäänyt paljon työtä tekemättä. Mielestäni saamelaisten paikka Europarlamentissa lisäisi eurooppalaista demokratiaa, kun alkuperäiskansan ääni saataisiin viimein kuuluviin. Nyt olisi aika koko kansan keskustelulle ja toivon myös, että saamelaisten keskuudessa tämä asia nousisi esiin, sanoo Pentikäinen.