Hätäpuheluihin pohditaan mahdollisuutta liittää kuvia tai videoita ”Se voi työhyvinvointimielessä olla melko kuormittavaa”

Suomi on tapaturmaisten kuolemien suurvalta. Yksi parhaita keinoja jäädä henkiin, on pitää kännykkää taskussa. Ja tasku kiinni.

Hätäpuhelu
112 sovellus älypuhelimessa.
Derrick Frilund / Yle

Hätäkeskuslaitoksessa selvitetään parhaillaan keinoja lähettää kuvia ja videoita onnettomuus- ja rikospaikoilta.

Kansalaiset ovat toivoneet kuvien lähettämismahdollisuutta hätäpuheluiden yhteydessä jo pitkään. Hätänumeroon 112 ei myöskään ole mahdollista soittaa videopuhelua.

Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen sanoo, että kuvia ei ole tähän saakka haluttu muistakin kuin teknisistä syistä.

– Jos esimerkiksi vakavista rikospaikoista alkaa tulla kuvaa päivystäjille, niin se voi työhyvinvointimielessä olla melko kuormittavaa. Ja sitten on myös tietosuojakysymyksiä. Mihin esimerkiksi valtava määrä kuvaa ja videokuvaa tallennetaan.

Pohjoisessa kuvaa jo kokeillaan. Parhaillaan käynnissä olevassa pilottihankkeessa hätäkeskuspäivystäjä voi pyytää soittajalta kuvia porokolarista.

Varsinaiseen hätäkeskusjärjestelmään kuvat eivät kuitenkaan tule näkyviin, vaan niitä käsitellään erillisen Smart Locator -sijaintitietopalvelun kautta. Porokolaritapauksessa hätäkeskuspäivystäjä lähettää hätäpuhelun soittajan älypuhelimeen viestin, jossa on internet-linkki. Soittaja voi sitten ladata kuvan annettuun osoitteeseen.

Kännykkä napillisessa taskussa pitää ihmisiä hengissä

Perjantai 13. päivä on valtakunnallinen Tapaturmapäivä. Keskimäärin seitsemän ihmistä menettää henkensä tapaturmassa joka päivä. Yhdeksän kymmenestä kuolemasta sattuu vapaa-ajalla.

Ja kuumana heinäkuun perjantaina tapaturmaisesti menehtyy keskimääräistä useampi. Humalahakuisuus näkyy tilastoissa ja nämä tilastot eivät mairittele. Muihin EU-maihin verrattuna Suomessa kuolee tapaturmaisesti lähes kaksinkertainen määrä kansalaisia.

Apua Suomessa saa hätänumerosta yleensä hyvin, vaikka videoyhteyttä ei ole, eikä kuviakaan tilannepaikoilta saa lähettää.

Tapaturmaisia kuolemia saisi jonkun verran vähennettyä jo pelkästään sillä, että avuntarvitsijan kännykkä olisi hädän hetkellä oikeassa paikassa, taskussa.

Syy on yksinkertainen; tikkailta tippunut, kirveellä itseään jalkaan lyönyt tai sirkkeliin käsivarrestaan kiinni jäänyt, ei välttämättä ole kävelykunnossa. Mökin eteisessä tai autossa odottava kännykkä ei auta, jos siihen ei yllä.

– Mekin suosittelemme sitä, että pidetään se matkapuhelin koko ajan mukana. Vahinko ei tule kello kaulassa. Se puhelin olisi aina hyvä olla jossain lähettyvillä, sanoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen.

Mutta kännykkä avonaisessa taskussa on kuin kypärä ilman hihnaa. Suomessa napin takana rintataskussa oleva kännykkä on pelastanut esimerkiksi kaivoon pää alaspäin pudonneen miehen. Ei olisi, jos tasku olisi ollut avonainen.

112 -sovellus alkaa vastaanottaa tiedotteita kännykässä

1,6 miljoonassa puhelimessa on jo 112 Suomi -sovellus. Sovelluksella hätäpuhelua soitettaessa hätäkeskuspäivystäjä näkee soittajan sijainnin, mikäli käyttäjä on hyväksynyt kännykässään sijaintipalveluiden käytön.

Juhannuksena 2015 käyttöön otettu 112 -sovellus on ollut menestys. Vastaavia appeja on esimerkiksi Madridin alueella Espanjassa ja Lombardiassa Italiassa, mutta vain meillä hätäpuheluappi on oikeasti lyönyt läpi.

Silti keskimäärin 240 000 kuukausittaisesta hätäpuhelusta vasta noin 10 000 soitetaan sovelluksen kautta. Monella on appi, mutta hädän hetkellä sitä ei muisteta tai osata käyttää.

– Jos puhelimessa on applikaatio, sen voi käynnistää myös hätäpuhelun aikana. Silloin se alkaa lähettää sijaintietoa, Nieminen opastaa.

Marko Nieminen sanoo, että Hätäkeskuslaitos alkaa mahdollisesti jo elokuussa lähettää sijaintitietoihin perustuvia vaaratiedotteita 112 -sovelluksen kautta. Vaaratiedote lähetetään kaikkiin vaara-alueella oleviin puhelimiin, joissa on 112 -sovellus ja sijaintitiedot päällä.

Työntekijöitä hätäkeskuslaitoksella.
Työntekijöitä hätäkeskuslaitoksella.Hätäkeskuslaitos

Tänä vuonna vaaratiedotteita on tähän mennessä ollut koko maassa 12, joten jatkuvaa puhelimen piippausta ei tarvitse pelätä.

– Nyt on myös pohdinnassa, että vaaratiedottamisen lisäksi 112-mobiilisovellusta käytettäisiin myös muuhun, ehkä alemman kiireellisyysluokan, viranomaistiedottamiseen. Sellaisia voisivat olla vaikkapa Ilmatieteen laitoksen kovan tuulen varoitukset veneilijöille tai Tieliikennekeskuksen varoituksia joistakin liikenteen vaaratilanteista.

Ja tekoäly opetetaan kuuntelemaan hätäpuheluita

112 Suomi -sovellus kannattaa ladata ja hätäpuhelut soittaa sovelluksella, vaikka jo muutaman viikon päästä lähes kaikki matkapuhelimet alkavat välittää sijaintitietoja myös automaattisesti.

Googlen kehittämä hätäpaikannuspalvelu AML eli Advanced Mobile Location pakottaa hätänumeroon soitettaessa sijaintipalvelut päälle. Jo nyt AML on toiminnassa Android- ja Windows-puhelimissa. Neuvottelut Applen puhelimista ovat Hätäkeskuslaitoksen mukaan vielä hiukan kesken.

Muitakin uudistuksia mietitään. Hätäkeskuksilla voi mahdollisesti kohta olla myös vuorovaikutteinen "hätächatti". Kuulovammaisten lisäksi myös esimerkiksi leukansa kaatumalla murtanut pyöräilijä osaisi chattia arvostaa, jos ei enää saa sanaa suusta. Chatti korvaisi samalla nykyiset 112-numeroon naputeltavat hätätekstiviestit.

Ja tekoäly tulee hätäpuheluihinkin. Hätäpuheluihin robotti ei sentään vielä vastaa, hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen lupaa.

– Sen tyyppisiä ratkaisuja on mietitty, että olisiko siinä rinnalla keinoäly, joka kuuntelee samalla sitä puhelua. Se voisi puheentunnistuksen kautta poimia tiettyjä avainsanoja ja sen jälkeen päivystäjälle vaikka ehdottaa, että näiden avainsanojen perusteella kyseessä on sydänkohtaus.

Lue myös: ”Meillä on sairauskohtaus täällä” – Moni sydänpysähdys jää hätäpuhelun aikana tunnistamatta