"Nyt menivät käsitykset uusiksi" – Kiinasta löytyi työkaluja ajalta, jolloin kaikkien ihmisten luultiin vielä eläneen Afrikassa

Kaapimet, terät ja muut työkalut kertovat, että ihmisten levittäytyminen ympäri maailmaa alkoi odottamattoman varhain.

arkeologia
Kivenmurikka, josta on isketty osa irti.
Tällä työkalulla kumautteli joku hyvin varhainen ihminen. Kuva on otettu löytöpaikalla KiinassaZhaoyu Zhu

Kaksi miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli ihmisasutusta vasta vain Afrikassa. Näin ovat useimmat tutkijat päätelleet tähänastisten fossiililöytöjen perusteella, mutta Kiinasta löydetyt työkalut kertovat nyt aivan muuta.

– Meidän löytöjemme takia on pakko ajatella ihan uusiksi käsitykset siitä, milloin varhaiset ihmiset alkoivat muuttaa Afrikasta, sanoo arkeologian professori Robin Dennell brittiläisestä Exeterin yliopisto (siirryt toiseen palveluun)sta.

Shangchenista Keski-Kiinasta on löytynyt Kiinan tiedeakatemian (siirryt toiseen palveluun) johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa kymmenittäin yksinkertaisia työkaluja: teriä, kaapimia, vasarointiin tarkoitettua kivenmurikoita.

Suurin osa on lohkottu kvartsista tai kvartsiitista, jota ihmiset näyttävät noutaneen varta vasten vuorten juurelta 5–10 kilometrin päästä.

Vanhimmat työkalut ovat 2,12 miljoonan vuoden ikäisiä.

Työkalut ajoitettiin tuulen tuomista ja kasaamista maapölyn kerroksista, lössistä. Sen koostumus kertoo varsin tarkkaan ilmastossa tapahtuneista vaihteluista.

Vielä varmempi ajoitus saatiin maaperän mineraalien paleomagnetismitutkimuksella. Siinä verrataan esineiden löytökerroksia ajankohtiin, jolloin maapallon magneettikentän tiedetään käännähtäneen ja panneen magneettiset mineraalit uuteen järjestykseen.

Näiden tutkimusten perusteella työkalut ovat peräisin monen sadan tuhannen vuoden varrelta ja vanhimmilla kuudella on ikää peräti 2,12 miljoonaa vuotta, kertoo Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistu tutkimus.

Niinpä ensimmäiset ihmiset näyttävät saapuneen Luoteis-Kiinaan kauan ennen kuin kenenkään on oletettu edes lähteneen ihmiskunnan synnyinmantereelta. Matkaa Afrikan itärannikolta Itä-Aasiaan kertyi 14 000 kilometriä.

Keitä he olivat?

Viime vuosisadalla käsitykseksi vakiintui, että Afrikasta kohti Aasiaa lähti ensimmäisenä Homo erectus, pystyihminen, runsaat miljoona vuotta sitten. Sittemmin fossiililöydöt ovat varhentaneet lähtöä.

Vanhimmat ihmisen jäänteet muualta kuin Afrikasta ovat 1,85 miljoonan vuoden takaa. Dmanisista Georgiasta löytyneiden fossiilien ohessa oli kivityökaluja ja eläinten luita. Monet kuuluivat lajeille, jotka kuolivat kauan sitten sukupuuttoon.

Itä-Aasian vanhimmat ihmisfossiilit ovat kaksi kulmahammasta jonkun Kiinassa asuneen ihmisen suusta 1,7 miljoonan vuoden takaa.

Shangcheniin ihmiset jättivät jälkiä vain työstään, eivät suoranaisesti itsestään. Homo erectuksia he eivät kuitenkaan voineet olla, sillä lajia ei nykytiedon mukaan ollut vielä olemassakaan.

Vieläkin vanhempia kerroksia tutkimatta

Kun ihmiset alkoivat levittäytyä maapallolle, se ei ollut massojen määrätietoista marssia. Pienet ryhmät etenivät ruoan perässä sukupolvi sukupolvelta yhä kauemmaksi Afrikasta. Matkalla ei ollut päämäärää, vaan sinne jäätiin, mistä löytyi syötävää.

Comptes Rendus Palevol (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä toissa vuonna ilmestyneessä ranskalaistutkimuksessa tarkastellaan eri hypoteeseja muuton vauhdista ja syistä.

Ihmisten jäljittäminen parin miljoonan vuoden takaa on toki tiedettä, mutta myös onnenpeliä. Maailma on laaja, ihmisiä oli vähän, eikä heidän elämäntyylistään jäänyt paljon jälkiä. Ruoka kerättiin luonnosta. Jos syötiin ison riistan lihaa, se oli peräisin raadosta.

Ihmisiltä puutuivat leijonan kynnet ja hyeenan hampaat. He olivat luontaisiksi saalistajiksi huonosti varustautuneita. Tilanne oli kuitenkin muuttumassa, sillä 2,4 miljoonaa vuotta sitten – nykyisen käsityksen mukaan – ihmiset olivat alkaneet oivaltaa, että kivistä voi naputella työkaluja, myös teräaseita.

Alla voi olla jopa vanhempia löytöjä.

Afrikasta lienee lähtenyt vuorollaan useita ihmislajeja, joiden suku on sammunut matkan varrelle. Ne, jotka onnistuivat taivaltamaan Itä-Aasiaan asti, olivat pieniä eristyksissä eläneitä populaatioita, jotka eivät olleet omiaan täyttämään maata.

Joistakin kuitenkin saattoi jopa kehittyä uusi laji, kuten Indonesiasta löydetyt metrin mittaiset "hobbitit", Homo floresiensis.

Shangchenissa näytetään asutun ennen muuta silloin, kun ilmasto oli lämmin ja kostea, mutta myös viileinä ja kuivina aikoina, kaikkiaan satojen tuhansien vuosien varrella – ja ehkä jopa varhemmin kuin 2,12 miljoonaa vuotta sitten. 2,58 miljoonaan vuoteen ulottuvat kerrokset ovat nimittäin yhä tutkimatta.