Analyysi: Trump on valmis neuvottelemaan Putinin kanssa ohi Euroopan – suurvaltajohtajia yhdistää halu pönkittää omaa vaikutusvaltaansa

Venäjän lisäksi myös Trumpin Yhdysvallat näyttää pitävän heikkoa Eurooppaa takeena oman suurvalta-asemansa säilymiselle, kirjoittaa Ylen EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Donald Trump puhuu Angela Merkelille Naton huippukokouksen perhepotretin kuvauksen aikana.
Christian Bruna / EPA

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien Helsingin huipputapaamisen ajoitus on nappiin eikä sattuma.

Tapaamista ehdottanut presidentti Trump on Euroopan kiertueella Nato-kokouksen sekä Britannian valtiovierailun jälkeen. Venäjä-huippukokous Suomessa sopii aikatauluun mainiosti.

Putinin kannalta ajoitus on kuitenkin vielä mainiompi. Se on jopa niin hyvä, että Putinin on todennäköisesti saanut viimeisen sanan kokouspäivää valittaessa.

Nyt tapaaminen järjestetään heti Venäjällä sunnuntaina päättyvien jalkapallon MM-kisojen jälkeen.

Venäjä ui positiivisessa mediahurmoksessa. Kisat ovat sujuneet moitteetta eikä huliganismia ole alun pientä säröä lukuun ottamatta ilmennyt.

Venäjä eteni peleissä niin pitkälle, ettei kisoista kotikatsomon silmissä tullut fiaskoa. Kansa on tyytyväinen, samoin kisavieraat ja matkailuyrittäjät kiittävät.

Venäjän presidentin ei tarvitse saavuttaa kokouksessa ihmeitä viedäkseen kotiväelle terveiset onnistuneesta ja Venäjän etuja valvoneesta tapaamisesta arkkivihollisen kanssa.

trump ja putin

Mutta Yhdysvallat ei taidakaan olla arkkivihollinen enää, ei ainakaan Trumpin Yhdysvallat.

Putinia ei esimerkiksi suinkaan harmita, että Trumpin ”Amerikka ensin” -politiikka on riitauttanut Yhdysvallat sen lähes kaikkien liittolaisten kanssa.

Erityisesti tämä näkyy EU:ssa, jossa kompromissiratkaisuista on perinteisesti tehty suorastaan taidetta.

Ei haukuta naapurimaan johtajaa eikä varsinkaan mennä henkilökohtaisuuksiin – joskin tähän koodistoon on tullut säröjä brexitin myötä.

Trumpin huonot salonkitavat ja suusta pääsevät sammakot istuvat huonosti eurooppalaiseen politiikan tekoon.

Trump on kuitenkin jatkanut tutulla linjallaan myös tämän viikon Euroopan kiertueellaan.

Saksan sättiminen siitä, että se on Venäjän vietävänä energiansaannin suhteen ja Nato-maiden haukkuminen pihiydestä puolustusmenoissa olivat juuri päättyneessä Nato-huippukokouksessa sitä Trumpia, mitä odotettiinkin.

Uhkaus erota Natosta meni tosin jo näidenkin odotusten yli.

Trump on presidenttikaudellaan onnistunut pilaamaan suhteensa Eurooppaan turvallisuuspolitiikan lisäksi lähes kaikilla muillakin tasoilla, kuten kauppa- ja ilmastopolitiikassa.

Eurooppa puolestaan on vastannut Trumpille jatkamalla ilmastotalkoita, määräämällä vastatulleja Yhdysvalloille ja rakentamalla itselleen uutta turvallisuus- ja puolustusjärjestelmää.

Uutta näyttää olevan se, että Venäjä ei enää yksin näe heikkoa Eurooppaa etuna.

Vaikuttaa siltä, että myös Yhdysvallat ja Trump pitävät heikompaa Eurooppaa jonkinlaisena takeena Yhdysvaltojen suurvalta-asemalle uudessa maailmanjärjestyksessä.

Samaan aikaan Putinilla ja Trumpilla on Euroopan ulkopuolella yhteisiä huolenaiheita kuten Pohjois-Korean ydinaseohjelma ja Kiinan taloudellinen nousu.

Trump on avannut neuvottelut Pohjois-Korean kanssa maan ydinuhan neutraloimiseksi ja aloittanut kauppasodan Kiinan kanssa. Molemmat palvelevat myös Venäjän intressejä.

Putinia vaivaa huippukokouksen alla myös taloushuolet. Venäjän valtion kassassa on iso vaje vuosia voimassa olleiden pakotteiden vuoksi.

Venäjä tarvitsee kauppaa ja investointeja, mutta mitä sillä on tarjottavana Yhdysvalloille?

Yhdysvallat saattaa toivoa, että vastaus olisi Syyria.

Syyrian sota alkaa olla liian kallis kaikille osapuolille.

Toisaalta Syyriassa nivoutuvat yhteen usean valtion geopoliittiset intressit. Yhdysvaltoja hermostuttaa Venäjän lisäksi Iranin tuki presidentti Bashar al-Assadin hallitukselle.

Syyria on kuitenkin Venäjän ainoa jalansija itäisellä välimerellä, eikä se siitä ole aikeissa luopua.

Venäjän hinta Syyria-yhteistyölle voisi olla taloutta kurittavien pakotteiden purkaminen.

Uudistettu T-72 tankki tuodaan Venäjältä Krimille maaliskuussa 2014. Venäjän armeija sijoitti sen Ukrainan armeijan entiseen tukikohtaan.
Uudistettu T-72-panssarvivaunu tuotiin Venäjältä Krimille maaliskuussa 2014. Venäjän armeija sijoitti sen Ukrainan armeijan entiseen tukikohtaan.Sergei Ilnitsky / EPA

Yhdysvaltojen ja EU:n Venäjän-vastaiset pakotteet perustuvat Krimin valtaukseen vuonna 2014.

Nato-kokouksen keskiviikkoisen julkilausuman mukaan Krimin valtaus oli laiton ja Venäjän toimet Ukrainassa vastoin kansainvälisiä sääntöjä.

Yhdysvallat toimisi täysin liittolaisiaan vastaan perumalla yksipuolisesti pakotteita. Toisaalta EU-maissa, muun muassa Italiassa on halua poistaa pakotteita, sillä ne häiritsevät liiaksi kauppaa.

Venäjä heitettiin valtauksen jälkeen ulos johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmästä vuonna 2014, minkä jälkeen Venäjän kansainvälinen näkyvyys on ollut pientä.

Paluu ryhmään ei ole näköpiirissä, mutta jos Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa edetään, ties vaikka sekin olisi neuvoteltavissa.

Mitä Yhdysvallat ja Trump haluaa Venäjältä? Tämä on koko lailla hämärän peitossa huolimatta osapuolten ennakkoon julkistamista keskusteluaiheista.

Varsinkin Nato-kokouksen jälkeen näyttää siltä, että Trump on valmis neuvottelemaan Venäjän kanssa isoistakin kansainvälisistä asioista ohi sen liittolaisten, eli Euroopan.

Vastakkain maanantain Helsingin huipputapaamisessa ovat kaksi suurta. Molemmat ovat arvaamattomia ja pystyvät myymään epäonnistumisetkin suurina saavutuksina.

Ehkä aika tapaamiselle juuri nyt on molempien kannalta oikea.

Eurooppa on poliittisesti jakautunut ja heikko, vaikkei sitä ei ääneen sanotakaan. Eurooppa ei kykene ratkaisemaan globaaleja valtataisteluita.

Helsingissä ei tarvitse saavuttaa mitään isoa. Pelkästään se, että miehet tapaavat kahden kesken on jo tarpeeksi suurta, josta kaikki saavat jotain irti omillensa esiteltäväksi.

Salamavalojen räiskeessä presidentti Putin saattaa näyttää pieneltä presidentti Trumpin rinnalla, mutta kuva on kuin härkätaisteluareenalta.

Osuessaan Trump on vahva ja isku tuntuu, mutta Putin väistää ketterästi ja odottaa uutta tilaisuutta.

Lue myös:

Näistä Trump ja Putin keskustelevat: Pelkkä tapaaminen on molemmille johtajille voitto, kouriintuntuvaa tulosta voidaan hakea asevarustelusta tai Pohjois-Koreasta

Kaksi arvaamatonta jättiläistä – Suomella on hyvät suhteet sekä itään että länteen, mutta nyt molemmissa suunnissa myrskyää

Analyysi: Trump ei tuhonnutkaan Natoa – mutta hänen kaikki juttunsa otettiin todesta varmuuden vuoksi