Agility vaatii kuntoa koiralta ja ihmiseltä – "Vauhdikkaassa lajissa pääsee ohjaajakin urheilemaan"

Suomalaisia syytetään vähäisestä liikkumisesta. Silti yli 13 500 ihmistä haluaa juosta koiran kanssa esteradoilla.

agility
Shetlanninlammaskoira agilityradalla.
Kuura ja Hile juoksevat läpi agilityrataa, jossa on muun muassa pujotelutehtävä ja putki.

Shetlanninlammaskoirauros tuijottaa kerkeämättä omistajaansa. Koko olemus on innokkaan jännittynyt. Kun Jonna Keskitalon vihdoin antaa luvan, Kuura ryntää tuhatta ja sataa agilityradalle. Koira näyttää todella nauttivan hurjasta menosta ja radan tarjoamista tehtävistä.

Viisi- ja puolivuotiaalta Kuuralta saattaa kulua kisaradan suorittamiseen alle puoli minuuttia. Kokkolan leirintäalueelle rakennettu harjoitusratakin on käyty läpi hetkessä.

Jonna Keskitalo Shetlanninlammaskoiriensa kanssa.
Hile ja Kuura sekä Jonna Keskitalo.Kalle Niskala / Yle

Kokkolalainen Jonna Keskitalo on kilpaillut Kuuran kanssa arvokisoissa vuodesta 2015. Menestystä on tullut, maajoukkuepaikkoja ja esimerkiksi SM-voitto medikokoisten koirien luokassa. Nyt kaksikko on jälleen mukana Suomen maajoukkueessa ja elokuussa osallistutaan Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.

Kuuran rinnalla Keskitalolla on agilityharrastukseen kasvamassa toinenkin shetlanninlammaskoira, parivuotias narttu Hile.

Miksi agility viehättää?

Agility tuli Suomeen 1980-luvulla. Silloin lajin otti omakseen 30 seuraa. Nyt niitä on liki 260.

Kennelliiton mukaan agility on yksi suosituimmista koiraharrastuksista (siirryt toiseen palveluun) Suomessa. Sen parissa liikkuu virallisesti ainakin 13 500 ihmistä. Miksihän? Lajia pitkään harrastanut Jonna Keskitalo löytää monta syytä.

– Tässä tehdään yhteistyötä koiran kanssa. Tämä sopii ihan kaiken ikäisille lapsista vanhempiin ihmisiin asti. Se on varmaan osasyy.

Agilityssä myös omistajalla tai ohjaajalla on tärkeä rooli, eikä se ole kentän laidalla seisominen.

Ohjaaja juoksee koiran kanssa radalla. Mitä nopeampi koira on, sen vauhdikkaammin ohjaajankin onhyvä liikkua. Se sopii Jonna Keskitalolle loistavasti.

– Ohjaajan hyvä kunto auttaa varmasti tässä. Itselläni on urheilutausta, ja kun vauhdikkaassa lajissa pääsee ohjaajakin urheilemaan, niin tämä on minun juttuni ehdottomasti.

Myös koiralta vaaditaan hyvää kuntoa agilityssä.

– Koirat antavat kisoissa aina kaikkensa ja ne tekevät parhaansa. Omistajan täytyykin huolehtia siitä, että koira on terve ja hyväkuntoinen.

Harjoitustilat kunnossa

Agilityliiton toiminnanjohtaja Sirpa Sippola pohtii lajin suosiota. Hän toteaa, että eri puolilla Suomea toimivat seurat ovat pikku hiljaa saaneet harrastustilat kuntoon, mikä helpottaa lajia talvella ja houkuttelee mukaan uusia ihmisiä koirineen.

Ohjaajan hyvä kunto auttaa varmasti tässä. Itselläni on urheilutausta, ja kun vauhdikkaassa lajissa pääsee ohjaajakin urheilemaan, niin tämä on minun juttuni ehdottomasti.

Jonna Keskitalo

Esimerkiksi Seinäjoella ja Kokkolassa voidaan harrastaa ympärivuotisesti. Kokkolassa toimivan Keski-Pohjanmaan Koitakilta ry on joitakin vuosia sitten saanut rakennettua lämpimän hallin ja siihen uuden tekonurmen.

Sen sijaan esimerkiksi Vaasan seudun lukuisat agilityseurat ovat vielä koiraurheiluhallia vailla. Vaasan Agilityseuran puheenjohtaja Pia-Kristiina Mietty kertoo, että rahanhankinta noin 400 000 euroa maksavan hallin rakentamiseksi on käynnistynyt.

Agilityn houkuttavuutta saattaa lisätä se, että laji on luokiteltu oikein virallisella taholla urheiluksi, eikä miksikään puuhasteluksi. Suomen Agilityliitto hyväksyttiin vuonna 2016 Suomen Olympiakomitean jäseneksi (siirryt toiseen palveluun).

Säännöt helpottavat hyppyjä

Koirien harjoittaminen esteradalla saattaa saada uusia ystäviä myös tämänvuotisen sääntömuutoksen ansiosta.

Agilityssä on koirille nyt viisi säkäkorkeusluokkaa, kun niitä aiemmin oli vain kolme.

Shetlanninlammaskoira agilityradalla.
Shetlanninlammaskoira Kuura selvittää pujottelun hetkessä.Kalle Niskala / Yle

Jäsensihteeri Tiina Aspegrén Keski-Pohjanmaan Koirakillasta selventää, että minien, medien ja maxien lisäksi kilpailussa on nyt myös pikkuminit ja pikkumaxit. Se helpottaa esimerkiksi alle 28 senttimetriä korkeiden koirien estehyppyjä, koska nyt niiden tarvitsee ponnistaa enää 35-senttisten esteiden yli.

– Aiemmin todella pienille koirille on voinut olla hankalaa päästä hyppyesteiden yli. Nyt niille taataan matalampi hyppykorkeus, jolloin esteet eivät vaadi koiralta enää niin hirveästi fyysisesti. Me toivomme, että tämä uudistus houkuttaa kilpailemaan. Se kisakaverin terveys ja ilo tekemiseen on tärkeintä tässä lajissa.

Sääntöuudistus pätee Suomessa. Ruotsissa se on ollut voimassa jo aiemmin. Kansainvälisillä kentillä voimassa on edelleen kolme säkäkorkeusluokkaa.

Kilpailussa oltava nopea

Jonna Keskitalon koirat käyvät tällä kertaa läpi rataa, jossa on putkia, hyppyesteitä, A-este, rengas ja pujottelu. Näistä rasteista enemmän harjoittelua voi vaatia keppirivistö.

Ainahan sitä jännittää, minkälaisen radan tuomari on rakentanut!

Jonna Keskitalo

– Pujottelu saattaa noista olla haasteellisin. Koiran pitää osata aloittaa oikeasta välistä ja pujotella jokainen 12 pujottelukeppiä loppuun saakka.

Kilpailuissa ohjaaja saa useimmiten vain viisi minuuttia aikaa tutustua rataan. Sinä aikana hänen pitää suunnitella, miten ohjata koira niin, että rata ja esteet tulee suoritettua numerojärjestyksessä.

– Ainahan sitä jännittää, minkälaisen radan tuomari on rakentanut! rata on joka kerta erilainen.

Koiraa ohjataan radalla ohjaajan liikkeen avulla, omalla sijainnilla suhteessa koiraan, ohjaajan kontaktilla koiraan, ohjaajan rintamasuunnalla, jalkaterien suunnalla, käsien liikkeillä ja suullisilla käskyillä. Kilpailuissa yhteistyön pitää olla niin saumatonta, että tuntematon rata sujuu virheettömästi ja nopeasti.

Seuraava ison jännityksen paikka Jonna Keskitalolla ja Kuuralla on elokuussa, Vantaalla pidettävissä PM-kilpailuissa.

Agilityrata.
Harjoitusradalla on hyppyesteitä, pujottelurata, A-este ja putkia.Kalle Niskala / Yle