Uhkea laivan keulakuva. Toisinaan keulakuva esitti antiikin ajan asuun puettua, valkoiseksi maalattua naishahmoa, joka symboloi jumalattaria ja hyveitä. Keulakuva myös suojeli laivaa ja sen miehistöä. Usein veistos oli myös laivan ainoa nainen.Jussi Mankkinen / Yle
Kaiverrustöitä, joita on tehty valaan, kuten kaskelotin, hampaisiin. Teokset ovat voineet olla eroottisia tai tarinallisia. Tällaisia kaiverrustöitä tekivät sekä merimiehet että valaanpyytäjät. Kaiverrustöitä voi pitää jatkumona alkuperäiskansojen vastaaville teoksille.Jussi Mankkinen / Yle
Staffordshiren koiria hankittiin matkamuistoiksi Englannin satamista. Ne olivat erityisen suosittuja sisustuselementtejä 1800-luvun kodeissa ja etenkin skandinaavisten merimiesten keskuudessa. Koirien avulla saatettiin myös välittää vihjeitä ja viestejä. Kun koirat katsoivat ulos ikkunasta, oli se merkki siitä, että merimies oli merillä ja tämän vaimo oli yksin kotona. Koiraparin malli tulee Kiinasta, josta merimiehet toivat 1700-luvulla mukanaan leijonakoiria esittäviä posliiniesineitä. Leijonakoirat taas ovat suojelleet temppeleitä.Jussi Mankkinen / Yle
Indonesiassa valmistettu merenneito, joka on tehty yhdistämällä apinan pää ja ylävartalo kalan pyrstöosaan. Etenkin 1800-luvun ja 1900-luvun alun Yhdysvalloissa tällaisia luomuksia oli julkisesti nähtävillä sirkuksissa ja kuriositeetteihin keskittyneissä kiertävissä näyttelyissä. Myös media meni usein lankaan ja tällaisia esineitä esiteltiin sanomalehdistössä todisteina siitä, että merenneitoja todellakin oli olemassa.Jussi Mankkinen / Yle
Sex and the Sea -näyttelyn oleellisena osana toimii Saskia Bodekken ja Peter Greenawayn elokuva, jossa merimiehet (ja -naisetkin) kertovat ronskisti ja konstailematta seksistä, seksuaalisuudesta ja merimieselämästä.Jussi Mankkinen / Yle
Erilaisia peräsin- ja ruorikoristeita. Hollantilaisten purjealusten ruorit ja peräsimet koristeltiin usein puuveistoksin. Peräsimen yläpäätä saattoi koristaa esimerkiksi Flora-naishahmo. Flora oli roomalaisten kevään, hedelmällisyyden ja kukkien jumalatar. Tämän takia se kuvattiin kukkaseppele päässään.Jussi Mankkinen / Yle
Peräsinkoriste.Jussi Mankkinen / Yle
Kotkalainen merimies Risto Pöyhönen lähti merille 15-vuotiaana 1960-luvun puolivälissä. – Jos merillä on pidemmän aikaa, siellä kokee pakostakin kaipuuta ja yksinäisyyden tunnetta, koska läheisiä ihmisiä ei ole. Seuraa haetaan sitten satamista, mikä on minun mielestäni ihan ok. Meillä kaikille on yksi elämä on elettävänä ja miksi sitä ei voisi elää niin hyvin kuin vain pystyyJussi Mankkinen / Yle
Manaatti on isokokoinen nisäkäs, joka asustelee Amerikan mantereen rannikoilla. Sulavasti liikkuvat manaatit ovat inspiroineet lukuisia tarinoita merenneidoista.Jussi Mankkinen / Yle
Näyttelyssä on esillä myös matkalaukkuja, joista paljastuu merimieselämään liittyviä asioita.Jussi Mankkinen / Yle
Seychellienpalmun pähkinä, joka muistuttaa takamusta tai naisen sukuelimiä. Aiemmin uskottiin, että valtavankokoiset rannoille ajautuneet pähkinät kasvoivat merenpohjassa, kunnes ne kypsyessään nousivat pintaan. Vuonna 1730 oudolle pähkinällä löydettiin selitys, kun Seychelleiltä löydettiin uusi palmulaji, seychellienpalmu.Saarien uskottiin olevan Eedenin kadonnut puutarha, ja pähkinän Paratiisin kielletty hedelmä.Jussi Mankkinen / Yle
Rauskusta valmistettu basiliski. Häijyn tarueläimen uskottiin levittävän syfilistä. Kuvauksia basiliskeistä löytyy jo 1500-luvulta. Tämä Basiliski on todennäköisesti kotoisin satamakaupunki Antwerpenistä.Jussi Mankkinen / Yle
Merivettä lasipullossa.Jussi Mankkinen / Yle
Eroottisia pelikortteja.Jussi Mankkinen / Yle
Merikeskus Vellamon amanuenssin Erik Tirkkosen mukaan ei ole ihme, että merimieselämää usein romantisoidaan. – Romantisointi liittyy matkustamiseen, kaukaisiin satamiin ja erilaisiin mystisiin asioihin, sekä tietysti käsitykseen vapaudesta. Kokonaiskuvasta jää tuolloin kuitenkin pois merimiesten kokema yksinäisyys ja kova työ.Jussi Mankkinen / Yle
Lähikuva laivan peräsinkoristeesta.Jussi Mankkinen / Yle
Kipsivalos kuppa- eli syfilispotilaan kasvoista. Kuppa saattoi aiheuttaa kasvoihin – tässä tapauksessa nenään – epämuodostumia. Se levisi Eurooppaan todennäköisesti Amerikasta, merimiesten mukana.Jussi Mankkinen / Yle
Kirjeet olivat merimiehille tärkeä kommunikointikeino.Jussi Mankkinen / Yle
Lähikuva pienoismallilaivan mastoista ja köysistöstä. Merimiehet tekivät laivojen pienoismalleja pitkien merimatkojen aikana.Jussi Mankkinen / Yle
Laivojen pienoismalleja.Jussi Mankkinen / Yle