Tuhannet ukrainalaiset tulevat tänne tekemään työt, jotka eivät suomalaisille kelpaa – lisätienestin takia ollaan valmiita ikävöimään perhettä kuukausia

Hyvä palkkataso houkuttaa ukrainalaisia töihin Suomeen. He voivat ansaita kotimaansa kuukauden palkan muutamassa päivässä. Ylimääräinen raha mahdollistaa lomamatkan tai vaikka uuden kännykän.

työvoima
Työntekijän kädet tekemässä katukivetystä.
Elisa Kinnunen / Yle

Sotkamo– Työntekijöiltä vaaditaan kolmea A:ta: ammattitaitoa, asennetta ja ahkeruutta. Ukrainalaiset ovat ahkeria ja kohteliaita, kohteliaampia kuin suomalaiset, kertoo Antti Kela.

Sotkamolainen Kela on osakkaana Pistra-nimisessä yrityksessä, joka välittää työvoimaa erilaisiin työtehtäviin. Hän on työskennellyt useita vuosia ukrainalaisten kanssa.

Suomeen tulee vuosittain tuhansia työntekijöitä Ukrainasta. Antti Kela on auttanut ukrainalaista Nikoloz Dzutsovia perustamaan oman yrityksen. Ujut Oy etsii ja perehdyttää työntekijöitä Pistran tarpeisiin.

Yhdessä Kela ja Dzutsov kertovat, millaisia ovat työntekijät, jotka tulevat Ukrainasta tekemään työtä, jota valtaosa suomalaisista ei halua tehdä.

– Tämä on kuin sodassa: yksin ei tulisi mitään, mutta yhteistyöllä asiat sujuvat, Kela toteaa työstään Dzutsovin kanssa.

Työpaikkanirsous on tarttuva tauti

Monet ukrainalaiset tulevat kausitöihin marjanpoimintaan, mutta he työskentelevät muuallakin kuin mansikkamaalla tai metsässä mustikoita metsästäen. Antti Kelan yrityksen kautta he tekevät esimerkiksi tehdastyötä, nahan käsittelyä tai vaikka lumen pudottamista.

Antti Kela katsoo kameraa hymyillen.
Antti Kela toivoo, että tarveharkinta purettaisiin ja ulkomaalaisen työvoiman palkkaaminen helpottuisi.Elisa Kinnunen / Yle

Kelan yrityksessä maahan tuleville työntekijöille on suunniteltu työpolku, jota pitkin parhaimmat etenevät vaativampiin työtehtäviin.

Yleensä ensimmäinen askel on tulla kausityöntekijäksi mustikkametsään. Tarkoituksena on, että uusi tekijä tutustuu samalla muita töitä tekeviin ihmisiin ja heidän työhönsä.

Seuraavana kesänä työntekijää voi odottaa mansikat tai jopa tuntipalkkatyö.

Nikoloz Dzutsov sanoo, että ukrainalaisten on pakko olla ahkeria, sillä heillä ei ole vaihtoehtoja. Kuukausipalkka voi olla Ukrainassa esimerkiksi pari sataa euroa. Rahat riittävät alhaisen hintatason vuoksi välttämättömiin asioihin kuten ruokaan ja asuntoon.

Marjojen poiminnalla ukrainalainen voi kerätä itselleen saman summan muutamassa päivässä. Tienatuilla rahoilla voi mennä esimerkiksi lomalle tai ostaa jotakin ylimääräistä kuten uuden kännykän.

Nikoloz Dzutsovia istuu talon portailla. Taloon ollaan rakentamassa kivetys.
Nikoloz Dzutsov haluaa auttaa muita ukrainalaisia saamaan töitä Suomesta.Elisa Kinnunen / Yle

Raha voi myös sokaista. Nikoloz Dzutsov kertoo, että monet hänen maamiehistään ovat Ukrainaan palattuaan ostaneet paljon tavaroita ja palkka on hävinnyt muutamassa kuukaudessa.

Sitten he alkavat odottaa seuraavaa kesää.

Suomalaisilla on usein mahdollisuuksia valita töitään tai jopa kieltäytyä niistä. Jotkut mansikanviljelijät ovat kertoneet, että ovat palkanneet ensin suomalaisia, jotka eivät sitten olekaan jaksaneet työssä. Myös joillakin maatiloilla on vaikeuksia löytää Suomesta työvoimaa (Maaseudun tulevaisuus).

Puheista voisi saada kuvan, että ukrainalaiset ovat suomalaisia ahkerampia. Antti Kela on samaa mieltä Dzutsovin kanssa siitä, että kyse on kuitenkin vain olosuhteista.

Kun työvoima Suomessa vähenee, työntekijöistä tulee pula. Näin on käynyt esimerkiksi Kainuun ja Lapin alueilla. Työntekijöillä on tällöin mahdollisuuksia valita, mitä työtä haluavat tehdä.

– Ei ole niin suurta innostusta vaikeimpiin, likaisimpiin, raskaimpiin ja pienipalkkaisimpiin töihin. Sen näkee ukrainalaisten perheiden lapsissa, jotka ovat käyneet suomalaista koulua. He eivät halua mansikkamaalle. Tämä on tarttuva tauti, Kela toteaa.

Uudet työntekijät saunan kautta töihin

Työntekijät ovat Antti Kelalle kuin perhettä.

Nyt hän on innoissaan, kun yhteen ukrainalaiseen perheeseen on syntymässä lapsi Suomessa. Ilouutinen on suuri yritykselle ja yrityksen toimitusjohtaja Elena Kyllönen on menossa mukaan synnytykseen.

Kela haluaa pitää uusista työntekijöistä huolta ja toisaalta sitouttaa ahkerat puurtajat palaamaan takaisin.

Uusien työntekijöiden tullessa Suomeen, Antti Kela haastattelee heidät ja saattaa jopa viedä saunaan.

Kelan yritys pitää huolta, että kaikki sujuu. Ukrainalaisten ei tarvitse maahan tullessa osata hoitaa asioitaan yksin, vaan heidän kanssaan käydään esimerkiksi hakemassa sim-kortit ja hoidetaan asiat verotoimistossa.

Kuva istutukseen menevästä kasvista katukivetyksellä.
Monet ulkomaiset työntekijät ovat miehiä, joiden ongelma on yksinäisyys. Antti Kela haluaa siksi saada töihin myös ukrainalaisten työntekijöiden vaimot.Elisa Kinnunen / Yle

Nikoloz Dzutsovin perhe ja ystäviä tulee kesäisin marjanpoimintaan. Myös muut työntekijät alkavat tuntua läheisiltä, kun heidän kanssaan viettää paljon aikaa. Vaikka ihmiset saattavat joskus vähän ärsyttää, olo on surullinen kesän lopussa, kun kaikki lähtevät ja on aika sanoa hyvästit.

Ensimmäiset vuodet olivat Dzutsoville vaikeita: perhe oli Ukrainassa ja hän kesät Suomessa.

– Nyt ymmärrän, että minun on tehtävä tämä. Kolme kuukautta ei ole elämä. Jotkut menevät sotaan ja heidän perheensä odottavat heitä.

Myös Antti Kelan mukaan yksinäisyys on ollut monen ukrainalaisen ongelma. Tulijat olivat miehiä, jotka viettivät 3–4 kuukautta erossa perheestään.

Yritys yrittää ottaa nyt myös perheet mukaan niin, että töitä löytyisi myös vaimoille. Monet ihastuvat Suomeen ja haluavat jopa jäädä.

– Syynä ei ole välttämättä tulotaso. Ihmiset huomaavat nopeasti, että se raha, mikä tulee, menee elämiseen. He jäävät hyvien asuntojen, siisteyden, veden ja koulujen vuoksi, Kela kertoo.

Kulttuurierojen yli perehdyttämällä

Vanha tokaisu on, että ulkomaalaiset tulevat tänne ja vievät suomalaisten työpaikat. Suomalaisten työpaikkojen vienti on kuitenkin haastavaa, sillä EU:n tai ETA -alueen ulkopuolilta tulevien työntekijöiden oleskeluluvan ehtona on työpaikka, johon ei löydy suomalaista työntekijää. Tätä kutsutaan tarveharkinnaksi (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Tällä hetkellä Antti Kelan tarvitsee tietää puoli vuotta ennen töiden alkamisajankohtaa, montako työntekijää hän tarvitsee, sillä lupa-asiat vievät aikaa.

Kela toivoo, että työperäistä maahanmuuttoa ei rajoitettaisi. On vaikea tietää seuraavan kesän marjatilannetta keskellä pimeää talvea.

Ruotsissa tarveharkinta poistettiin kymmenen vuotta sitten. Suomessa asiasta keskustellaan ja Ekonomistikoneen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista taloustieteilijöistä poistaisi tarveharkinnan (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Aikaisemmin Kelan vuokraamat työntekijät tulivat Kainuun reunamilta, esimerkiksi Suomussalmelta ja Kuhmosta. Väestön vanheneminen kuitenkin pakotti yrityksen etsimään työntekijöitä muualta. Ratkaisu löytyi ulkomailta.

Etualalla työkaluja. Taustalla sumeana kaksi ukrainalaista työntekijää rakentamassa katukivetystä.
Ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa työ sujuu, kun oppii kommunikoimaan ymmärrettävästi.Elisa Kinnunen / Yle

Suomeen Nikoloz Dzutsov tuli nähtyään maasta kuvia netissä. Lähtö vaati riskin ottamisen. Hänellä ei ollut tietoa maasta tai marjan poiminnasta, joten kaikki täytyi oppia itse.

Nyt hän haluaa auttaa muita ukrainalaisia tekemällä asiat helpommaksi. Oman yrityksen hän perusti, kun tutut alkoivat kysellä, miten päästä töihin Suomeen.

– Kun uudet työntekijät tulevat, saan satoja soittoja, kun he tarvitsevat apua. Ihmiset menevät kauppaan ja kysyvät, voinko kääntää. He kysyvät, miten puimuri toimii. Autan heitä ostamaan auton. Työtä on paljon, kun on paljon ihmisiä.

Dzutsov kouluttaa ihmisiä jo ennen Suomeen tuloa. Hän kertoo, millaista työ on ja näyttää videoita Suomesta. Tärkeää on esimerkiksi muistuttaa säännöistä: jos nopeusrajoitus on neljäkymmentä, se ei ole viisikymmentä.

Kerran yksi työntekijä ei ollut totellut sääntöä siitä, ettei korvissa saisi pitää kuulokkeita marjastaessa, sillä silloin ei kuule poistumisesta kertovaa merkkiääntä. Kuulokkeet päässä mies ei tajunnut, että oli aika lähteä. Hän jäi metsään. Mies oppi asian kantapään kautta ja vietti metsässä kahdeksan tuntia, kunnes hänet löydettiin.

Antti Kela on oppinut, että viestinnässä kannattaa olla selvä. Kulttuurierot eivät haittaa, kun oppii viestimään ymmärrettävästi. Esimerkiksi Suomessa on kohteliasta pyytää tekemään jotakin sanomalla “voisitko”. Tällainen pyyntö saattaa häkellyttää ukrainalaista.

– Pitää sanoa selkeästi, että "vie", "ota" ja “tällaiset portaat tehdään”. Sellainen jämäkkä käsky, mutta se on rakkaudella sanottua, Kela selventää.

Työn lisäksi ukrainalaisia kiinnostavat tietysti sauna ja joulupukki. Joskus porukalle on tilattu bussi Rovaniemelle. Dzutsovin sydämen Suomi on vienyt ja hän toivoo saavansa joskus kansalaisuuden.

– Suomen kieli aiheuttaa haasteita, mutta opin kieltä esimerkiksi katsomalla suomalaisia elokuvia, vaikka ne ovatkin outoja.