Moni lapsuuden hiekkaranta on kadonnut heinien keskelle – pusikoituneissa alueissa voi piillä mahtirantoja, jotka löytyvät kaivamalla

Suomen järvien poukamissa on lukemattomia umpeen kasvaneita luonnonhiekkarantoja. Keski-Suomessa Kannonkoskella kaivetaan esiin yksi sisämaan pisimmistä hiekkarannoista.

Ennallistaminen (luonnonsuojelu)
Kivijärven umpeenkasvanutta rantaa.
Isto Janhunen / Yle

Kannonkoskella pystyi vielä 1980-luvulla kirmaamaan Kivijärven rantaa valkoisessa hiekassa liki kolmen kilometrin matkan. Nyt hiekkaranta on kutistunut 150:een metriin.

Alueen vesijättömaata hallinnoiva Jauhoniemen osakaskunta on päättänyt ennallistaa rantaa 900 metriä.

– Kuntalaisena ajattelen, että yli kilometrin mittainen luonnonhiekkaranta voi lisätä kunnan vetovoimaa, sanoo osakaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juha Leppänen.

Paahteinen hiekkaranta tulee olemaan virkistyskäytössä jo ensi kesänä.

Hiekkaa valuu sormien läpi
Kannonkosken rantahietikko on valkeaa ja hienojakoista.Isto Janhunen / Yle

Sisämaan luonnontilaiset hiekkarannat ovat kadonneet

Keski-Suomen Ely-keskuksen biologi Johanna Viljanen on inventoinut sisämaan luonnontilaisia hiekkarantoja 1990-luvun lopulla.

– 1980-luvulta peräisin olevasta kartta-aineistosta löytyi kohteita hyvin paljon, mutta kun menimme maastoon katsomaan, ne olivat käytännössä lähes kaikki kasvaneet umpeen.

Ely-keskus tukee Kannonkosken hiekkarannan ennallistamista, sillä kyseessä on harvinaisen laaja rannan palauttaminen alkuperäiseen asuunsa.

Järviruoko ja paju ovat vallanneet hiekkarannan
Kivijärven hiekkaranta 1980-luvulla
Vielä 1980-luvulla hiekkarannalla vietetiin aikaa, 2018 samassa paikassa kasvaa paju ja järviruoko.

Ihminen syypää hiekkarantakatoon

Useimmiten luonnonhiekkarannan häviämiseen on tavalla tai toisella syynä ihminen. Pajukko ja kaislikko levittäytyvät rantaan pikkuhiljaa.

Kannonkoskella rantaa on muokannut 1960-luvulla aloitettu Kivijärven säännöstely. Enää eivät kevätjäät ole päässeet runnomaan rantaa puhtaaksi kasvillisuudesta.

Lisäksi 1970-luvun lopussa rakennetun Suurussalmen sillan penger on estänyt hiekkaa huuhtovien aaltojen pääsyn järvenselältä rantaan.

Suurussalmen silta jakaa Kivijärven kahteen osaan.
Suurussalmen silta estää hiekkaa liikuttelevien aaltojen pääsyn rantaan.Isto Janhunen / Yle

– Vesistöt ovat rehevöityneet ihmisen toiminnan vuoksi. Rehevöittävää typpilaskeumaa tulee sateiden mukana, ja monia vesistöjä säännöstellään, sanoo biologi Johanna Viljanen.

Myös karjan rantalaiduntaminen on vähentynyt merkittävästi.

Luonnontilainen hiekkaranta tarvitsee sekä aaltoja, tuulta että kevätjäiden apua pysyäkseen avoimena.

Rannalla kasvaa heinätuppoja
Heinät valtaavat hiekkarantaa hitaasti.Isto Janhunen / Yle

Esiin kaivetaan hiekkaa ja muistoja

Kannonkoskella hiekkarannan kunnostus alkaa puiden kaatamisella. Rannasta tulee noin 20 metriä leveä, vaikka alunperin sillä on paikoin ollut leveyttä jopa 60 metriä.

Puiden poiston jälkeen kaivinkoneet nostavat kannot ja kuorivat pintakuntan pois. Loppusilaus tapahtuu käsivoimin.

– Toivotaan, että paikalliset ja mökkiläiset tulevat mukaan talkoisiin ja ottavat tämän rannan omakseen, sanoo Juha Leppänen.

Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Arto Hänninen muistelee, miten on pikkupoikana leikkinyt upealla valkoisen hiekan peittämällä rannalla.

– Nyt kaivetaan esiin se valkea hiekka, mikä tuolla alla on. Samalla kaivetaan esiin muistoja lapsuuden kesistä.