"Eipä ole koskaan tullut katsottua" – Oletko huomannut, että kaikista tyhjistä pulloista ei saa rahaa?

Kuluttaja huomaa asian yleensä vasta pullonpalautusautomaatilla, ja lykkää siitä huolimatta kaikki pullot kierrätykseen.

Pienpanimo
Pullopalautuskuitti
Kare Lehtonen/Yle

Lappeenrantalainen Jonne Kolehmainen on pienpanimo-oluiden ystävä. Hänestä on samantekevää, saako hän tyhjästä pullosta rahaa vai ei.

– Eipä ole koskaan tullut katsottua, onko pullossa panttimerkintää. Ostan juuri sen oluen, mitä haluan maistaa, Kolehmainen sanoo.

Pullot hän palauttaa pantillisten mukana kauppaan.

Myös Lotta Pulkkinen huolehtii siitä, että tyhjät pullot päätyvät uusiokäyttöön.

– Joko sen palautusautomaatin kautta tai sitten kierrätyskeskukseen, hän sanoo.

Pulkkisella on tapana palauttaa pantilliset ja pantittomat pullot ja tölkit samalla kertaa.

Palautusjärjestelmä on juomapakkausveron vaihtoehto

Vain osa pienpanimoista kuuluu valtakunnalliseen pullonpalautusjärjestelmään ja käyttää pantillisia tuotepakkauksia.

Vasta toimintansa aloittaneille pienpanimoille Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan jäsenyys on iso menoerä. Jäsenmaksu on vajaat 5 000 euroa.

– Kaltaisemme käsityöpanimo on vielä siinä kokoluokassa, ettemme ole lähteneet Palpaan, sanoo lappeenrantalaisen Panimoyhtiö Tujun yrittäjä Jukka Mononen.

Pullonpalautusjärjestelmän jäsenyys tulee pienpanimolle ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun pullotettua juomaa valmistuu yli 50 000 litraa vuodessa. Tuolloin verottaja määrää panimolle juomapakkausveron, joka on 51 senttiä litralta. Vero ei koske yli viiden litran pakkauksia.

Kaupan oluthylly
Kare Lehtonen/Yle

Verolle on kuitenkin olemassa vaihtoehto: Liittyminen Palpaan ja kierrätysmaksun maksaminen.

Palpan jäsenmaksu on kertaluonteinen. Kierrätysmaksu juoksee jatkuvasti ja se on 30 senttiä litralta. Palpaan kuuluvien panimoiden pullojen etiketeissä on panttimerkintä, ja palautettaessa automaatti tilittää kuluttajalle kymmenen senttiä pullolta.

Sisältö pantillisuutta tärkeämpää

Virolahtelaisen Takatalo&Tompuri Breweryn raaka-aineista vastaava Juha Kokkala kertoo, että pullonpalautusjärjestelmään voi liittyä milloin tahansa.

– Meillä oli heti ensimmäisenä vuonna 100 000 litran tavoitemäärä, mikä melkein täyttyikin. Meidän täytyy vähän ajatella niitä vihreitä arvojakin, kun tuotamme omasta maasta mallasohraa ja vesi tulee pihakaivosta, sanoo Kokkala.

Kokkala kertoo, että asiakkaat kiinnittävät huomiota pantillisuuteen hyvin harvoin.

Kaikki palautetut lasipullot murskataan

Imatran Citymarketin kauppias Marko Tujulan mukaan pullojen pantittomuus ei vaikuta kuluttajien käyttäytymiseen.

Pienpanimojen pantittomat pullot palautetaan siinä missä pantillisetkin.

Kaikki kaupan palautuslaarista pois kuljetettavat lasipullot kokevat saman kohtalon.

– Ne murskataan ja murskasta tehdään uusia pulloja. Pulloja ei nykyisin pestä ja käytetä uudestaan. Peseminen on murskaamista suurempi riski ympäristölle, sanoo Tujula.

Suomalaiset ovat harjoitelleet pullonpalautusta vuodesta 1952, ja ovat kehittyneet siinä maailman parhaiksi.