Antibiootteja maustekaapista: Kanelistako superbakteerien kukistaja?

Bakteerit aiheuttavat tulehduksia joukkovoimalla. Jos se estetään, yksinäisestä bakteerista ei ole vaaraa. Tuore tutkimus on nostanut kanelin hunajan ja valkosipulin rinnalle tulehdusten hillitsemisessä.

antibiootit
Riisipuuroa
Henrietta Hassinen / Yle

Kanelilla voi maustaa korvapuustin, maitokahvin ja tietenkin joulupuuron, mutta se ei ole pelkkä mauste, vaan voi myös auttaa vaikeiden tulehdusten hoitamisessa, kertoo tuore australialainen tutkimus.

Se on osa tutkijoiden lisääntyneitä pyrkimyksiä löytää uusia keinoja sellaisten bakteerien nujertamiseen, joihin lääketeollisuuden nykyiset antibioottilääkkeet tehoavat yhä huonommin.

Tulehdusten hoitaminen luonnontuotteilla on ihmiskunnalle pitkä perinne, ja ne voisivat tarjota ratkaisuja myös antibioottiresistenssiin, uskoo Swinburnen teknillisen yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkija Sanjida Topa.

Kanelin tuttu tuoksu ja maku ovat peräisin kaneliöljyn sisältämästä orgaanisesta yhdisteestä kanelialdehydistä. Tutkimuksissa on saatu jo aiemmin viitteitä siitä, että kaneliöljyllä on myös antibioottisia ominaisuuksia.

Vaikka tämä on tiedossa, lääketeollisuus ei juurikaan käytä kaneliöljyä, sanoo Topa, joka selvitti kanelialdehydin vaikutuksia yhdessä singaporelaisen Nanyangin teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa.

Kanelialdehydiä käytetään vanhastaan raudan ruostumista ja maataloudessa kasvien homehtumista vastaan. Sillä myös karkotetaan hyönteisiä ja häädetään vääriin paikkoihin pyrkiviä kissoja ja koiria.

Kanelialdehydin vaikutus perustuu tutkimuksen mukaan siihen, että se estää bakteerien joukkovoiman, jolla ne muodostavat tahmeaa kalvoa. Sen alla ne voivat rauhassa muhia ja aiheuttaa tulehduksia vaikka piilolinssin tai lonkkaproteesin pinnalle.

Myös arkisesti hampaan pinnalle kertyvä plakki on esimerkki biokalvosta, ja samasta syystä kylpyhuonetta siivotessaan saattaa iskeä kätensä lattiakaivon seinämien limaan.

Bakteerit muodostavat kalvon löydettyään kylliksi lajitovereita. Sitä varten ne viestivät toisilleen kukin lajilleen tyypillisellä kemikaalilla. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut tappaa bakteereja, vaan häiritä tuota kemiallista kommunikaatiota.

Sanjida Topa laboratoriossa
Sanjida TopaSwinburnen yliopisto

Kanelia haavasiteisiin?

Tutkimuskohteeksi otettiin yleinen Pseudomonas aeruginosa -bakteeri. Siitä on harvoin haittaa terveille ihmisille, mutta sairaalapotilaille se on vaarallinen antibioottiresistenssinsä vuoksi.

Kokeissa testattiin, miten eri kanelialdehydimäärät vaikuttavat Pseudomonas aeruginosaan.

Tulosten mukaan jo kohtalainen määrä kaneliöljyä hidastaa selvästi bakteerien leviämistä ja estää niitä muodostamasta kalvoa. Kaneliöljyssä on noin 90 prosenttia kanelialdehydiä.

Tutkimus on julkaistu Microbiology (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä. Topa on nyt siirtynyt tutkimaan, miten tehokasta kanelialdehydi olisi haavasiteiden nanokuiduissa.

Keittiöstä löytyy muutakin antibioottista

Valkosipuli ja hunaja lienevät suomalaisille vanhastaan tutuimmat kodin antibiootit. Niiden teho on todettu paitsi flunssassa pärskiessä niin myös useissa tutkimuksissa – eikä pelkästään bakteereja vastaan, vaan jopa joidenkin virusten nitistämisessä.

Tuoreen valkosipulin allisiini on usein tehokasta sellaistenkin virtsatietulehduksien hoitamisessa, joihin antibiootit eivät pure, kertoi muutaman vuoden takainen malesialainen tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Kiinalaisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) puolestaan selvitettiin, onko valkosipulista tukemaan antibioottihoitoa, jos vastassa on sitkeä sairaalabakteeri, kuten Pseudomonas aeruginosa tai Staphylococcus aureus, toinen leikkaushaavoja tulehduttava sairaalabakteeri.

Pseudomonas aeruginosaan valkosipulin vaikutukset olivat heikot, mutta Staphylococcus aureus nöyrtyi sille. Se ei olisi hämmästyttänyt muinaista lääkäriä: yli tuhannen vuoden takaa säästynyt silmälääkeresepti tappoi nykyajan kokeissa 90 prosenttia näistä bakteereista.

Muinaisengantilaista tekstiä kirjassa.
Kielitieteilijä käänsi reseptin, laboratoriossa valmistettiin lääke.British Libarary Board

Tuosta Nottinghamin yliopiston tutkimuksesta voit lukea Ylen jutun tästä.

Hunaja tehoaa 60 bakteeriin

Kun flunssainen juo kuumaa hunajavettä helpottaakseen kurkkukipuaan, hänkin jatkaa valkosipuliin turvautuvan tavoin ikiaikaista tapaa. Jo kivikautiset maalaukset kertovat, että ihminen piti hunajasta ja kenties jo oivalsi myös sen lääketieteellisen tehon.

Muinaisille egyptiläisille hunaja oli todellinen monilääke, jolla he helpottivat muun muassa vatsavaivojaan. Kreikkaisille hunaja oli rypälemehuun sekoitettuna hermojuomaa, ja haavavoidetta se on ollut tuhansia vuosia, muun muassa Venäjän sotilaille vielä ensimmäisessä maailmansodassa. Hunajaa myös ylistävät niin Raamattu kuin Koraani.

Mehiläisten vatsasta valuu juomaa, jota on eri väristä. Ihmiset saavat siitä parannuksen.

Koraanin Mehiläisten suura

Viime vuosikymmenien tutkimuksissa hunajan on havaittu tehoavan noin 60:een eri bakteeriin, jotka voivat aiheuttaa pahaa eri puolilla ihmisen elimistöä, ihosta ja suolistosta verisuoniin ja sydämeen. Joukossa ovat jälleen myös Pseudomonas aeruginosa ja Staphylococcus aureus.

Mehiläinen
Se, millaisissa kukissa mehiläiset lentelevät, vaikuttaa paitsi hunajan makuun niin myös antibioottisiin ominaisuuksiin, kertoi saksalaistutkimus joitakin vuosia sitten. Siihen valituista kukista lupaavimmalta vaikutti apila.EPA

Iranilaisen Mahshadin yliopiston (siirryt toiseen palveluun)yhteenveto, joka valottaa hunajan perinteisiä ja nykyajan lääketieteellisiä käyttöjä, on vapaasti luettavissa verkosta englanniksi.