Liikenteen melulle altistuu moni, mutta nopeusrajoitusten alentaminen jakaa mielipiteitä: "Tämä on periaatteellinen kysymys"

Esimerkiksi Kuopiossa nopeusrajoitusten alentaminen on usein ainoa keino torjua melua.

meluntorjunta
Moottoritie ja asutusta.
Liikenteen meluntorjunnassa nopeusrajoituksilla on tärkeä rooli.Tero Sivula / AOP

Sadat tuhannet ihmiset altistuvat edelleen liikenteen melulle Suomessa. Liikenneviraston (siirryt toiseen palveluun) ja kaupunkien selvitysten mukaan maanteiden liikenteen ohjearvot ylittävälle melulle altistuu päivisin noin 330 000 ja öisin noin 175 000 ihmistä.

Rautatieliikenteen päivämelulle puolestaan altistuu 150 000 ja yömelule noin 110 000 ihmistä.

Liikenneviraston mukaan meluhaitat kasvavat tulevaisuudessa, jos meluntorjuntaa ei lisätä. Ennusteiden mukaan liikenteen määrä erityisesti pääväylillä lisääntyy tulevina vuosina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan haitallisena pidetylle liikennemelulle altistuu lähes miljoona suomalaista (siirryt toiseen palveluun). Päivällä haitallisen melun raja on 55 desibeliä ja yöllä 50 desibeliä.

Viitostieltä kantautuu melua

Esimerkiksi Kuopion kaupunki on selvittänyt melulle altistumista. Vuonna 2016 tehdyn arvion mukaan runsaat 35 000 kuopiolaista altistuu tieliikenteen aiheuttamalle melulle päiväsaikaan ja yöaikaiselle melulle altistuvia oli lähes 25 000.

Rautatieliikenteen melulle altistuneita oli vähemmän: öisin 2 000 ja päivisin 700 ihmistä.

– Melualueella asuvia on etenkin kaupungin katuverkon piirissä vanhoilla asuinalueilla ja keskustassa, kertoo kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä.

Pääteistä Valtatie 5 on tärkein melun aiheuttaja, sillä se halkaisee koko Kuopion keskeisen kaupunkialueen.

Meluvalli.
Krista Karppinen / Yle

Vanhat asuinalueet uusia meluisampia

Kuopiossa on jo 1980–90-luvuilta lähtien yritetty ennaltaehkäistä meluhaittoja maankäytön suunnittelussa, Pärjälä kertoo. Tämä näkyy hänen mukaansa siinä, että Kuopion uusilla asuinalueilla, kuten Saaristokaupungissa ja Petosella melusaastetta on selvästi vähemmän kuin vanhemman asutuksen piirissä.

Kaupungin meluntorjunnan suunnitelmaa tehtäessä käytiin läpi kohteita, jotka vaativat meluongelmien kannalta kiireellisiä toimenpiteitä. Listalla on muun muassa päiväkoteja ja kouluja, joihin kantautuvaa melua halutaan torjua.

Kiireellisimpiä kohteita löytyi parisenkymmentä.

– Ruutukaavakeskusta on tietysti ihan oma lukunsa, siellä on paljon näitä kohteita. Muista alueista nousevat esiin Haapaniemi, Itkonniemi, Männistö. Melutasot ovat suurimpia vanhoissa lähiöissä, jotka ovat läpikulkukatujen varsilla, Pärjälä selittää.

Meluntorjunta osoittautui hankalaksi

Pärjälän mukaan Kuopion kaupungin meluntorjuntaa koskevaa suunnitelmaa laadittaessa kävi ilmi, että maasto-olosuhteiden vuoksi meluesteillä ei Kuopiossa useinkaan saavuteta haluttuja tuloksia. Sen vuoksi meluntorjunnassa korostuvat nopeusrajoitukset.

– Kun moottoritien lievealueilta tulee valituksia melusta, niin oikeastaan ainoa vastaus on se, että pitäisi olla valmius pudottaa nopeuksia kahdeksaankymppiin.

Pärjälän mukaan nopeusrajoituksia ollaan alentamassa satasesta kahdeksaankymppiin moottoritien pätkillä lähinnä Helsingin alueella. Syynä ei ole vain melu, vaan myös liikenneturvallisuuden parantaminen. Pärjälän mukaan nopeusrajoituksien alentaminen moottoritiellä ei ole poissuljettua muuallakaan Suomessa.

Nopeusrajoituksia rukkaamalla melua ei saada kokonaan poistettua, mutta sillä tavoin melutasoihin pystyisi edes jollakin tavalla vaikuttamaan, Pärjälä huomauttaa.

– Tämä on sellainen periaatteellinen kysymys, että ollaanko siihen valmiita menemään ja halutaanko siihen mennä.

Ei pelkästään melun vuoksi

Ylen jutussa vuonna 2014 ympäristöministeriöstä arvioitiin, että nopeuksiin puuttuminen on herkkä asia. Tuolloin liikennevaliokunnassa keskusteltiin nopeuksien alentamisesta, mutta rajoituksia ei koettu tarpeellisiksi.

Myös liikenneviraston meluntorjunnan tuoreimman toimintasuunnitelman lausuntoversiossa (siirryt toiseen palveluun) ajonopeudet mainitaan meluntorjunnassa. Sen mukaan yleinen linjaus on, että nopeuksia ei alenneta pelkästään meluntorjunnan vuoksi, vaan siihen tarvitaan ensisijaisesti muita perusteita, kuten liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuus.

– Vähämeluisella päällysteellä sekä nopeusrajoituksen alennuksella voidaan melutilannetta parantaa laajoilla alueilla.

– Vaikutuksen suuruus ei ole yhtä suuri kuin perinteisellä rakenteellisella meluntorjunnalla, mutta toimenpiteestä hyötyvien määrä on suurempi, raportissa todetaan.

Metsäeskarilaiset juoksevat metsässä.
Joonas Nieminen / Yle

"Hiljaisia" alueita selvitettiin

Kuopiossa on kartoitettu ensimmäistä kertaa niin sanottuja hiljaisia alueita EU:n meludirektiivin edellytysten mukaisesti. Pärjälän mukaan hiljainen alue on hieman harhaanjohtava nimitys, sillä täysin hiljaisista alueista ei ole kyse.

– Ne ovat alueita, joissa ääniympäristö on selvästi rauhallisempi kuin liikennealueille. Niitä löytyy Kuopiosta kohtuullisen hyvin.

Suurimmat hiljaiset alueet Kuopiossa ovat luonnonalueita. Suurin niistä on Pärjälän mukaan Puijon selänne, mutta rauhallisia alueita löytyy myös Neulamäen ja Neulaniemen länsiosista sekä pienempiä alueita ympäri kaupunkia.

– Keskustassakin Rönön nurkka luokittuu kohtuullisen hiljaiseksi alueeksi.

Selvitystyön avulla pyritään takaamaan, että hiljaiset alueet säilyisivät myös tulevaisuudessa eikä kaikkia niitä rakennettaisi täyteen.

– Päämääränä on, että asukkailla olisi lähiympäristössään rauhallisia alueita, missä voisi nauttia, jos ei nyt ihan luonnon rauhasta, niin kuitenkin selvästi hiljaisemmasta ympäristöstä, Pärjälä toteaa.