Suomalaistutkimus: Tšernobyl muutti myyrien suolistobakteereita – tulevaisuudessa voidaan tutkia myös ihmissuolistoja

Tuore julkaisu avaa kokonaan uuden lehden suolistobakteerien tutkimuksessa, sillä säteilyn vaikutusta asiaan ei ole ennen tutkittu.

tutkimus
Radioaktiivisuusvaroitusmerrki ja Tsernobylin ydinvoimala-aluetta.
Sergei Dolzhenko / EPA

Yli kolmenkymmenen vuoden takainen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaa edelleen luonnossa.

Jyväskylän ja Oulun yliopiston tutkijat yhdessä ranskalaisten ja amerikkalaisten kollegojen kanssa osoittavat uusimmassa tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun), että luonnossa elävien metsämyyrien suolistobakteeriyhteisökin voi muuttua, kun ne joutuvat elämään säteilyalueilla.

Juuri myyrät valikoituivat tarkkailtavaksi dosentti, yliopistolehtori ja tutkimusjohtaja Tapio Mappesin mukaan siksi, että ne ovat yleisin nisäkäslaji sekä saastuneilla että saastumattomilla alueilla Tšernobylin ympäristössä.

– Kaiken kaikkiaan säteily on alueella suhteellisen alhaisella tasolla, mutta siellä on sekä säteilyn kannalta kuumempia että puhtaita alueita. Myyrät on pyydetty korkeammilta säteilyalueilta, Mappes kertoo.

Yhä enemmän ja enemmän tulee todisteita siitä, että suolistobakteereilla on hyvinkin suuri merkitys ihmisten terveydelle.

Tapio Mappes

Tuore tutkimus kertoo, että vuonna 1986 Neuvosto-Ukrainassa tapahtuneen onnettomuuden seurauksena ympäristöön levisi suuria määriä radioaktiivista ainetta. Sen aiheuttama alhainen, mutta hyvin pitkäaikainen krooninen säteily vaikuttaa moniin eri eliöryhmiin.

Yliopiston mukaan dna-analyysit myyrien ulosteista osoittavat, että keskeisten bakteeriryhmien keskinäiset suhteet muuttuvat myyrien ruuansulatuskanavissa.

Ero oli niin merkittävä, että pelkästään suolistobakteerien perusteella myyrät pystytään jakamaan 90% luotettavuudella korkean ja alhaisen säteilytason ympäristöstä peräisin oleviksi.

Laskeumia Suomessa on tarkkailtu vuosikymmenien ajan

Suomessakin on alueita, joissa säteilyn vaikutus on edelleen tavallista voimakkaampi ydinvoimalaräjähdyksen takia. Nykyään mahdolliset sisäiset säteilyannokset tulevat Säteilyturvakeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) nautitusta ravinnosta.

Säteilyturvakeskuksen mukaan määrä on kuitenkin häviävän pieni ja terveyden kannalta merkityksetön. On siis epäterveellisempää jättää luonnonantimet syömättä niistä tulevan pienen säteilyannoksen takia, kuin syödä ravintoa luonnosta.

Vuodesta 1988 lähtien eniten radioaktiivista cesiumia on saatu sisävesikaloista, riistasta, metsäsienistä ja metsämarjoista (siirryt toiseen palveluun) (Säteilyturvakeskus). Esimerkiksi Padasjoella, yhdellä pahimmista säteilyvyöhykkeistä, ihmisten säteilyarvot olivat koholla vielä kaksi vuotta sitten.

Kartta laskeumasta
Tšernobylin laskeuma koetteli Päijät-Hämettä ja paikoin Keski-Suomea. Radioaktiivinen cesium-137 oli laskeuman pääaines. Kartta kuvaa tilannetta 1987.Yle Uutisgrafiikka

Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla on vielä alueita, jotka ovat Cesium-137-laskeuman suhteen Säteilyturvakeskuksen mitta-asteikolla (siirryt toiseen palveluun) korkeimpaan päähän.

Säteilyturvakeskus muistuttaa kuitenkin, että suomalaisille suurin säteilyannos tulee sisäilman radonista, joka aiheuttaa keuhkosyöpää (siirryt toiseen palveluun). Sen sijaan Tšernobylin ja ydinkokeiden aiheuttamasta laskeumasta yhteensä saamme vain 0,6% vuosittaisesta säteilyannoksestamme.

Tuoretta tutkimusta ei voida soveltaa ihmisiin tai suomalaiseen eliöstöön sellaisenaan. Mappesin mukaan dataa ei aikanaan kerätty heti onnettomuuden jälkeen, kun säteilypitoisuudet olivat korkeimmillaan.

Lisäksi säteilyn jälkivaikutus suolistobakteeristoon on Mappesin mukaan täällä epätodennäköistä.

– Mutta eihän sitä tietysti tiedä. Varsinkin eliöt jotka käyttävät korkean cessium-pitoisuuden ravintoa, kuten sieniä, saattavat kerryttää itseensä aika paljonkin sätelyä vieläkin, hän toteaa.

Mappes myös muistuttaa, että pienet järvikalat, kuten hauet, voivat yhä sisältää aimo annoksia säteilyä, mutta ei pidä todennäköisenä, että asialla on juurikaan vaikutusta ihmisiin.

Tutkimusta tulevaisuudessa myös ihmisillä?

Vielä ei tiedetä, ovatko tutkimuksen osoittamat muutokset haitallisia myyrille, vai onko muuttunut bakteeriyhteisö sopeutumista säteilyn aiheuttamiin ympäristömuutoksiin.

Seuraava askel tutkimuksessa on Mappesin mukaan katsoa, pystytäänkö eläimiä siirtämään puhtaalta alueelta säteilyn turmelemalle alueelle ja päinvastoin, jotta tutkimuksia voidaan jatkaa.

Suolistobakteerien tutkiminen ylipäätään on juuri nyt varsin hyvässä nousussa. On siis mahdollista, että yhteistyökumppanien kanssa yliopistot voisivat ruveta tutkimaan säteilyn vaikutusta myös ihmisten suolistobakteereihin.

– Luulen, että sellaisiakin mahdollisuuksia voi avautua tämän julkaisun kautta. Yhä enemmän ja enemmän tulee todisteita siitä, että suolistobakteereilla on hyvinkin suuri merkitys ihmisten terveydelle, Mappes toteaa.

Säteilyn vaikutus suolistomikrobeihin avaa siis aivan uuden tutkimusalueen ydinonnettomuuksien vaikutusten tutkimuksessa. Kansainvälistä tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia ja tutkimus on julkaistu arvostetussa ISME Journal lehdessä.

Lisäys 17.7.2018 klo 12:26: Lisätty Stukin tarkentavia tietoja laskeuman ja säteilyn laadusta ja sen vaikutuksesta ravintoon ja terveyteen. Lisätty sana "sisäiset" lauseeseen "Nykyään mahdolliset sisäiset säteilyannokset tulevat Säteilyturvakeskuksen mukaan nautitusta ravinnosta." Lisätty karttaan tarkentava tieto siitä, että se kuvaa tilannetta vuodelta 1987.