Käsitelläänkö maahanmuuttoa liian yksisilmäisesti mediassa? Leimaavista ilmauksista halutaan päästä eroon

Pelkääkö media yhä mustaa miestä? Mediakriittistä puhetta maahanmuutosta ja muuttuvasta Suomesta käytiin Ylen johdolla tänään alkaneessa SuomiAreenassa.

maahanmuuttajat
SuomiAreena keskustelua Yle
Markku Sandell / Yle

Media käsittelee edelleen maahanmuuttajia kaksijakoisesti Suomessa. Jos kyse on kielteisestä asiasta, mainitaan uutisessa kyseessä olevan maahanmuutajataustainen.

Positiivissa uutisissa kaikki taas ovat suomalaisia rotuun tai alkuperään katsomatta.

Näin voisi tiivistää SuomiAreenassa käytyä mediakriittistä keskustelua Eetunaukion lavalla. Sitä veti Ylen toimittaja Olli Seuri.

Journalisti-lehden tuore päätoimittaja Maria Pettersson ja radiojuontaja Yagmus Özberkan haastoivat Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavaa päätoimittajaa Jouko Jokista median toimintatavoista.

– Tulin Suomeen 25 vuotta sitten enkä halua enää esiintyä aina vain maahanmuuttajana, vaan mieluummin suomalaisena, Yagmur Özberkan sanoi.

Vaikea vuosi 2015: media ei osannut suhtautua pakolaisiin

Erityisesti media panikoi vuonna 2015, jolloin Eurooppaan ja Suomeen virtasi runsaasti turvapaikanhakijoita.

Siirtolaisuusinstituutin vastaavan tutkijan Miika Tervosen mukaan tässä tuli esiin se maahanmuuttokeskustelun piirre, että esiin nostetaan aina vain pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Suurin osa maahanmuutosta tulee kuitenkin muualta, Venäjältä ja Virosta.

Yle Puheesta tuttu Abdirahmin "Husu" Hussein piti suomalaista mediaa usein laiskana. Vedotaan kiireeseen ja uutisioidaan nopeasti.

Päätoimittaja Jokisen mukaan median toimintatavat ovat maahanmuuttouutisoinnissakin normaalin journalistiset.

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed
Abdirahmin "Husu" Hussein pitää suomalaista hieman laiskana, kun se etsii näkökulmia ja kommentteja turvapaikanhakija-aiheisiin.Markku Sandell / Yle

Mitä saa sanoa? Jo 300 ihmistä oli "ihmistulva"

Vilkas keskustelu ryöppysi siitä, mitä sanoja voi käyttää. Vuonna 2015 eurooppalainen media leimasi tänne tulossa olleet ihmismassat pakolaisvyöryksi tai -tulvaksi.

Maria Petterssonin ja Yagmur Özberkanin mielestä tiedotusvälineet panikoivat. Vyöry ja tulva ovat sanoina negatiivisia.

Kun media käytti tällaisia ilmaisuja, se oli omiaan herättämään kielteistä suhtautumista pakolaisia kohtaan.

Uutisoinnissa ei onnistuttu taustoittamaan esimerkiksi Syyrian tilannetta tarpeeksi, jolloin saattoi unohtua sotaa pakenevien motiivit.

Toisaalta epäluottamut mediaa kohtaan maahanmuuttoasioista kerrottaessa ei kuitenkaan ei muutu, vaikka taustoittavia juttuja tehdään enemmän.

Tutkija Miika Tervonen muistuttui, että jo vuonna 2009 kolmensadan bulgarialaisen turvapaikanhakijan tullessa Suomeen puhuttiin tulvasta. Termit toistuvat aina uudelleen.

Media ei hyysää, sanoo tutkimus, mutta uskovatko kriitikot?

Keskustelun vetäjänä oli Ylen Ykkösaamun toimittaja Olli Seuri. Hänen ei tarvinnut kovasti patistella keskustelijoita tallenteena kuullun Matias Turkkilan kommentin jälkeen.

Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Turkkila toisti näkemyksensä suomalaisen median maahanmuuttajia hyysäävästä linjasta.

Turkkilan ajatukset saivat täystyrmäyksen. Media uutisoi maahanmuuttajien tulosta neutraalisti, mutta Miika Tervosen mukaan viitekehys oli negatiivinen.

Eri tutkimuksetkaan eivät vahvista Turkkilan väitettä siitä, että media nostaisi esiin vain pakolaisten menestystarinoita. Maahanmuuttovastaisuus kuitenkin siivitti perussuomalaiset vaalivoittoon.

Maria Pettersson ja Yagmur Özberkan
Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson ja radiojuontaja Yagmur Özberkan haluavat vähemmän leimaavia sanoja maahanmuuttouutisointiin.Markku Sandell / Yle

Valkoiset toimittajat työskentelevät viestimissä

Vaikka Suomikin on viime vuosina muuttunut monikulttuuriseksi, ei esimerkiksi mediassa näy kovinkaan paljon maahanmuuttotaustaisia toimittajia.

Feministipuolueen puheenjohtaja Pazilaiti Simayijiang kaipasi nauhalta kuullussa kommentissaan keskustelua joka toimitukseen etnisyydestä ja tavasta roolittaa maahanmuuttajat tiettyyn tarinaan.

Niissä tarinoissa he ovat muslimeille on usein ollut vartattuna terroristin rooli. Nykyään kuva islamista on monipuolistunut.

Abdirahmin "Husu" Hussein kiusoitteli juontaja Olli Seuria siitä, että kutsuttiinko hänet taas edustamaan somalialaista maahanmuuttajia. Mielluummin Husu kertoisi teollisuudesta.

Hän on auttanut lukuisia suomalaisia yrityksiä luomaan kontakteja Afrikkaan, synnyttämään sinne teollisuutta ja työpaikkoja. Samalla paine lähteä siirtolaiseksi Eurooppaan on vähentynyt.

Husun mukaan ajankohtaiskeskusteluissa ei aina tarvitsisi olla tyypillistä vastakkainasettelua, jos kyse on maahanmuutosta.

Miika Tervonen
Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen arvioi median käyttävän terrorismi-sanaa harkitusti.Markku Sandell / Yle

Mitä maahanmuutosta voi kertoa?

Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan kriittisyyttä ei saa haudata. Ruotsissa on tehty jättimäienn virhe, kun ruotsidemokraatit on jätetty median ulkopuolelle. Puolueen kannatus on noussut huimaksi.

Etnisen alkuperän kertomisen välttely periytyy suomalaiseen mediaan niiltä ajoilta, jolloin romani-sanaa ei uutisoinnissa juuri käytetty.

Tiettyjen sanojen välttely synnytti jopa huvittavia kiertoilmauksia, kun kerrottiin esimerkiksi poliisin etsivän rikoksesta epäiltyä.

Lopuksi Olli Seuri pyysi osallistujia muovaavan uudenlaisen otsikon maahanmuutosta.

Journalistin päätoimittaja Maria Petterssonin ehdotus oli "Suomalaistoimittaja voitti Pulitzerin". Tällöin palkinnon saajana olis maahanmuuttajataustainen suomalainen.

Jouko Jokinen kiteytti yhden ajatuksen ehdotuksessaan: Suomeen syntyi maahanmuuttopolitiikka. Sellaista ei Jokisen mukaan Suomessa vielä ole.