Suorasukainen porilaisuus on niin koukuttavaa, että sitä voi hyödyntää markkinoinnissa – "Porilainen epäkohteliaisuus on tanssiinkutsu"

Muut kaupungit kadehtivat Porin imua. Porilaiset ovat itsekin jättäneet turhan nöyristelyn pois.

Pori
Toimittaja ja kirjailija Jussi Lähde
Mari Kahila / Yle

Superkesä ja superviikot. Kaikki on Porissa niin ihanan superia asuntomessujen, SuomiAreenan ja Pori Jazzin tuodessa kaupungin täyteen turisteja. Paitsi ettei porilainen koskaan käyttäisi tuollaista ylisanaa. Enintään toteaisi, että “semmosta” tai “hiuka häävii”.

Perusporilaisella on juuri nyt kaikki syyt joko vaivaantua tai röyhistää rintaa. Pori on kuuminta hottia. Helsingin hipsteritkin ovat nielaisseet porilaisuuden syötin ja hymistelevät nyt porilaisten lausahdusten äärellä.

Miten ihmeessä porilaisesta suorasukaisesta junttimeiningistä tuli suosittua?

Pitäkää tunkkinne!

Kaikki alkoi, kun Sonisphere-tapahtuma oli jättänyt porilaiset. Juuri kun siihen oli rakastuttu. Ajateltu, että suhde olisi pysyvä.

Jättimäinen musiikkifestari, joka oli kahtena kesänä lähes tuplannut Porin väkiluvun, päätti lähteä kahden vuoden jälkeen vieraisiin. Helsinkiin. Porin valtasi marraskuussa 2010 kollektiivinen suru ja kiukku.

Porisperen festivaalipomo Harri Vilkuna.
Porisperen festivaalipomo Harri Vilkuna.Mari Kahila / Yle

Porilainen ravintoloitsija Harri Vilkuna seurasi porilaisten riipivää erotuskaa. Hän päätti antaa takaisin – porilaiseen tyyliin. Hän pisti pystyyn rockfestivaalin, joka nimettiin Porispereksi. Mainoslauseena toimi: “Pitäkää tunkkinne!”

Hetkessä koko Suomi puhui festareista. Porilainen piruilu oli osunut maaliinsa. Tuo hetki oli ratkaiseva.

Siitä alkoi uuden porilaisen brändin rakentuminen.

Outous on valttikortti

Porilaisten itsetunto on noussut viime vuosina kohisten. Ennen porilaisuutta jopa hävettiin, mutta nykyisin on vaikeaa löytää muualle muuttanutta porilaista, jolla ei olisi Ässät-mukia, Pori Jazz -lippistä tai Porispere-paitaa.

Porilaisesta suoruudesta ammentavat Pieruperseen (siirryt toiseen palveluun) yhden ruudun sarjakuvat leviävät kulovalkean tavoin somessa juuri porilaisten vauhdittamina.

Muusikko ja elokuvatuottaja Harri Sippola.
Muusikko ja elokuvatuottaja Harri Sippola.Mari Kahila / Yle

Toki edelleen pätee sanonta, jonka mukaan porilaisuus avaa ja sulkee ovia.

Harri Sippola

Porilainen muusikko ja elokuvatuottaja Harri Sippola on pistänyt ilolla merkille porilaisten avautumisen.

– Porilaiset arvostavat itseään nykyisin enemmän kuin ennen. Turha nöyristely on jäänyt pois. Porilaiset ottavat nyt rohkeammin paikkaansa tässä maailmassa. Toki edelleen pätee sanonta, jonka mukaan porilaisuus avaa ja sulkee ovia.

Kauan kaupunkilaisia vaivannut apatia on väistymässä. Sippolan mukaan kotikaupungilta osataan nyt vaatia paljon, ja tekemisen henki on vahva. Omaperäisyys ja outous ovat nyt valttikortteja.

Todella outo, ehdottoman uniikki

Ei helpoin, mutta taatusti rakkain. Elämä on kovaa, samoin asenne. Todella outo, ehdottoman uniikki.

Porin kaupunki ammentaa nyt mainonnassaan samalta laarilta kuin rockfestivaali Porispere. Ei kiiltokuvia, vaan aitoutta ja tunnetta. Virallisissa mainoslauseissa tiivistyy porilaisten peräänantamattomuus, suoruus ja omaperäisyys.

Ennen Porin kaupungin nykyisen brändin syntymistä viestinnän ammattilaiset kuulivat 5 500 kaupunkilaisen ajatuksia porilaisuudesta. Pääviesti oli, että tunne ja asenne ovat kaupungissa vahvoja. Vastakkainasetteluja ei kaihdeta, sillä niistä syntyy jotakin uutta ja innostavaa.

Mainoskyltti tien varrella.
Karhu hyvästelee lähtijät tien varressa.Mari Kahila / Yle

Porin kaupungin viestintäpäällikkö Salla Rajala on savolainen, Porissa vasta viidettä vuotta. Silti tai juuri siksi Porin uuden brändin rakentaminen on ollut nautinnollisen helppoa.

– Muut kaupungit ovat meille jopa kateellisia. Minulle on heitetty, että helppohan teidän on rakentaa brändiä, kun Porista on niin monenlaisia mielipiteitä, ajatuksia ja näkemyksiä.

Porin brändityö on kerännyt kiitosta ja palkintoja. Moni kaupunki janoaa parhaillaan tietoa siitä, miten Pori uuden brändinsä käytännössä rakensi. Rajala opettaa kaikille ensimmäiseksi sen, ettei nykyisin pärjää ilman brändityötä. Toinen tärkeä teesi on se, että mikään muu kuin aito ei nykypäivänä käy.

– Monen kaupungin mainoslauseissa on ongelmana se, etteivät kaupunkilaiset itse ota niitä omikseen. Pitää uskaltaa näyttää rosoiset puolet, sillä ne ovat usein niitä kiinnostavimpia.

Eläks sääki viäl?

Kun porilainen näkee vanhan tuttunsa pitkästä aikaa, hän kailottaa “eläks sääki viäl”. Muualla Suomessa lohkaisusta olisi täysi syy loukkaantua, mutta ei Porissa. Toimittaja ja dj Johnny-Kai Forssell suomentaa lauseen lähes rakkaudentunnustukseksi.

– Se tarkoittaa, että onpa mahtavaa nähdä sinut noin hyvävointisena, reippaana ja entistä komeampana.

Johnny-Kai Forssell
Toimittaja ja dj Johnny-Kai Forssell.Mari Kahila / Yle

Porin katukuvasta kaikkien tunnistama Johnny-Kai Forssell on opiskellut porilaisuutta yli 40 vuoden ajan. Hänen mielestään muulla Suomella olisi opittavaa porilaisilta. Kaupunkilaiset eivät turhia lätise, eivätkä naura tyhjälle. Periksiantamattomuuskaan ei ole pelkkää sanahelinää.

– Kun porilainen tulee yökerhossa dj-kopille pyytämään lempibiisiään ja dj vastaa, ettei voi soittaa kappaletta, koska sitä ei löydy, porilainen vastaa: “Soit silti!”

Keskustelua "puristetulla asteikolla"

Porilainen puheenparsi tuo vielä jonakin päivänä Nobelin kirjallisuuspalkinnon Suomeen. Tätä mieltä on toimittaja, kirjailija ja Pori-fani Jussi Lähde. Hänen mielestään porilaisten puhe on omalaatuisen kaunista, koska se viiltää tasapuolisesti niin ulkopaikkakuntalaisia kuin omiakin.

Ymmärtääkseen porilaisten karheutta on Jussi Lähteen mukaan ymmärrettävä keskustelun puristettua asteikkoa. Muualla maailmassa asiat voivat olla joko äärimmäisen hyviä, äärimmäisen huonoja tai jotain siltä väliltä.

– Porissa asiat ovat aina kelvottoman ja “ehkä tämän kanssa voi jotenkin elää” väliltä. Se voi tietenkin kuulostaa tottumattoman korvaan aika musertavalta, Lähde sanoo.

Porilainen testaa, onko vastapuolesta mukaan tölvinnän yhteistanssiin.

Jussi Lähde

Porilaiset keskustelunavaukset ovat muun Suomen mittapuulla tylyjä. Tavatessa saatetaan vaikkapa kysyä kirosanan ryydittämänä: Mitä *** sää tääl teet?

Tarkoitus ei ole loukata eikä ajaa toista pois. Jussi Lähteen mukaan porilaisen tarkoitus on mittailla ja testata toista.

Jussi Lähde
Toimittaja-kirjailija Jussi Lähde.Mari Kahila / Yle

– Porilainen epäkohteliaisuus on tanssiinkutsu. Porilainen testaa, onko vastapuolesta mukaan tölvinnän yhteistanssiin.

Kun porilaisuus on pinnalla, kaupungin pitäisi Jussi Lähteen mielestä vastata kansan janoon.

– Poriin pitäisi perustaa vittuilumuseo. Siellä voitaisiin esitellä brutaalia porilaista mielipiteiden vaihtoa, jonka hienot nyanssit jäävät monelta huomaamatta, kuin raskaan sarjan nyrkkeilyssä konsanaan, Jussi Lähde maalailee.

– Sosiodraamallisilla näytelmillä opetettaisiin muille, mitä porilainen sanoo ja mitä se tarkoittaa.