Kunnista valjastettiin satoja asiantuntijoita sote-uudistusta pähkäilemään – nyt heidät halutaan takaisin omiin töihinsä

Osaa kuntien sote-uudistusta valmistelevista asiantuntijoista on jo ryhdytty houkuttelemaan pois valmistelusta. Syynä siihen on se, että kunnissa samaan aikaan tarvittavat uudistukset kaipaavat sote-valmisteluun lainattuja osaajia.

sote-uudistus
Hoitaja tarkkailee potilasta yhteispäivystyksessä.
Monessa organisaatiossa on sote-valmistelun vuoksi jouduttu siirtämään omia kehityshankkeita, rekrytointeja ja jopa investointeja.Marko Väänänen / Yle

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkäykset turhauttavat kentällä, sillä uudistuksen valmisteluun lainattuja asiantuntijoita on satoja. He ovat esimerkiksi kaupunkien, kuntien ja kuntainliittojen johtavia viranhaltijoita, sosiaalijohtajia, lääkäreitä, kehityspäälliköitä. Maakuntien esivalmistelutyöhön kuluu maakunnissa kymmeniä miljoonia euroja.

Hallituksen maakunta-, sote- ja valinnanvapauslakien valmistelu eduskunnassa on kesätauolla. Juuri ennen lomia pääministeri ilmoitti, että lakien voimaantulo siirtyy jälleen vuodella.

Viimeisten lykkäysten jälkeen sote-lait saataisiin eduskunnasta syksyllä, maakuntavaalit pidettäisiin ensi keväänä, ja sote-maakunnat aloittaisivat arviolta vuonna 2021.

Hoitaja ja potilas sairlaassa
Sote-uudistuksen valmistelutyö on johtanut sijaisjärjestelyihin sosiaali- ja terveyspalveluissa.Marko Väänänen / Yle

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla maakunta- ja sote-uudistusta valmistelee viitisenkymmentä huippuasiantuntijaa, enimmäkseen osa-aikaisesti.

Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen tunnustaa, että monessa organisaatiossa on sote-valmistelun vuoksi jouduttu siirtämään omia kehityshankkeita, rekrytointeja ja jopa investointeja.

– Kentällä alkaa olla tarve saada näitä henkilöitä takaisin normaaliin työhön. Se ei tietenkään ole hyvä uudistuksen valmistelun kannalta.

Mannisen mukaan kunnissa odotetaan uudistusta, jotta paikalliset ratkaisut saataisiin sovitettua oikean suuntaisiksi. Manninen kertoo, että nyt odotusajat venyvät ja päätökset siirtyvät.

– Minkään organisaation etu ei ole, että seistään paikallaan. Se ei ole myöskään maakunnan, eikä Suomen etu, Manninen painottaa.

Muutosjohtajat: Turhautumista paikoin

Sote-uudistuksen muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, että kunnissa on virinnyt halua vetää valmistelijoitaan pois sote-uudistuksesta.

Viimeksi huolestuneita puheenvuoroja on kuultu muutosjohtajien valtakunnallisessa kokouksessa juuri ennen kesälomia.

– Se on ymmärrettävää, sillä kunnilla on järjestelyvastuu nykyisistä palveluista. Ne täytyy hoitaa asian- ja lainmukaisesti. Kovan luokan asiantuntijoista Suomen kokonaisuudessa on välillä jopa pulaa. Mutta toisaalta myös uudistusta tulee valmistella.

Salon mukaan asiantuntijoiden käyttämisestä sote-uudistukseen on laadittu pitäviä kirjallisia sopimuksia. Hän uskoo, että lomien jälkeen riittävä osaaminen voidaan varmistaa sekä kunnissa, että valtakunnallisen uudistuksen valmistelussa.

Henkilökunta kavahtaa suurta kertauudistusta

Osa terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä vaikuttaa jo väsähtäneen alati venyvään sote-uudistukseen.

Osastonhoitaja Eija Marin-Pekkala OYS:n yhteispäivystyksestä kertoo, että sote-valmistelun aiheuttamien sijaisjärjestelyjen vuoksi välillä on vaikea löytää oikeita vastuuhenkilöitä omasta organisaatiosta.

Marin-Pekkalan mukaan alaa pitäisi kehittää hallitusti pienillä muutoksilla, sillä jo niissäkin on haastavaa pitää kaikki työntekijät mukana.

– Pienten muutosten sarja olisi parempi kuin iso kertarysäys. Sote-uudistuksessakin pitäisi ensin olla tiedossa tavoite, jonne pienet askelet johtavat, Marin-Pekkala sanoo.

Yhteispäivystysuudistus etenee

Hyvä esimerkki pienestä, hyvin tarpeellisesta uudistuksesta on Oulun seudun yhteispäivystyksen kehittäminen.

Yhteispäivystyksen laajennus otettiin käyttöön heinäkuun alussa. Päivystys sai myös lisää työntekiöitä. Lisätilaa saatiin muun muassa kahdelle uudelle odotusaulalle, uusille tutkimushuoneille ja seurantatiloille.

Uudistus mahdollistaa uudenlaisten hoitotiimien aloituksen kesälomien jälkeen. Osa tiimeistä keskittyy nopean linjan palveluihin, osa vaativampiin perus- ja erikoissairaanhoitoa yhdistäviin palveluihin.

Oulun seudun yhteispäivystyksen ylilääkäri Iita Daavittila on tyytyväinen, että OYS:in yhteispäivystystä on viimein päästy kehittämään, sote-uudistuksen viipymisestä huolimatta.

– Vaikka sote-uudistus koskee ehkä vähiten juuri yhteispäivystystä, on uudistus silti keskusteluttanut paljon myös akuuttilääkäreitä, Daavittila tunnustaa.

Kyllästyspiste alkaa olla täynnä.

Juha Honkakoski

Daavittila odottaisi selkeyttä sote-uudistuksen vaikutuksesta esimerkiksi päihdeasiakkaiden hoitoon tai kotiutettavien vanhusten kotipalveluihin.

Myös pääluottamusmies Juha Honkakoski Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tehy:stä kiittelee, että erikoissairaanhoidossa on voitu jatkaa kehittämistoimia sote-valmistelusta huolimatta.

Honkakosken mukaan enemmän pelkoja koetaan perusterveydenhuollossa, jossa vuoden lisäaika sote-uudistukseen voi houkutella kuntia ulkoistamaan toimintaa entistä enemmän.

– Kymmenen vuotta tätä sotea on tehty. Kyllästyspiste alkaa olla täynnä. Mutta eihän se arkea muuta miksikään. Tuleepa sote tai ei, me pyöritämme tätä sotea 24/7, Juha Honkakoski sanoo.