Musiikkitapahtuman taiteilijat kuskataan Kuopion kentältä Kuhmoon ja takaisin – Kainuu haluaa lisää lentovuoroja kesällä

Lentomatkustajien määrää yritetään kasvattaa Lapin vanavedessä, jotta lisävuoroista olisi helpompi puhua.

lentoliikenne
Kajaanin lentoasema ilmasta kuvattuna.
Kainuun maakuntajohtajan Pentti Malisen mukaan tavoitteena on jo usean vuoden ajan ollut saada vuosittainen lentomatkustajamäärä Kajaanin lentokentällä 100 000 paremmalle puolelle, mutta siinä ei ole onnistuttu.Heikki Rönty / Yle

Kajaanin lentokentän ruuhka-aika kestää kesäaikana noin tunnin verran vuorokaudessa. Matkustajat ja tavarat puretaan Helsingistä tulevasta koneesta, Helsinkiin lähtevät vaihtuvat tulijoiden tilalle, kone nousee ja sen jälkeen kenttä hiljenee.

Kajaanilainen eläkeläinen Tauno Hälinen tuumaa lentokentän kahviossa, että vika hiljaisuuteen on kainuulaisten liiallisessa kiltteydessä.

– Kainuun kulttuuriaktiivisuus tarvitsisi lisää lentoja. Jos vuoroja on vain yksi, Kuhmon Kamarimusiikkiin, Kajaanin runoviikolle ja muihin tapahtumiin tulevat ajetaan muiden lentokenttien käyttäjiksi, koska Kajaaniin ei sopivia vuoroja ole. Kyllä meidän pitäisi tästä enemmän yhdessä älähtää.

Hälisen mielestä liika kiltteys näkyy jo paikallisten lentämisessä.

– Esimerkiksi moni paljon matkustavista kainuulaisista eläkeläisistä on jo siirtynyt käyttämään Oulun ja Kuopion kenttiä, koska oman kentän vuorot eivät enää kesällä toimi. Rahasta kaikki on tietenkin kiinni, matkustajia vähentämällä kannattavuus ei parane.

Meille tärkein prioriteetti on, että Kajaanissa on omat lennot.

Sari Rusanen

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen on samaa mieltä Hälisen kanssa siitä, että jotain on tehtävä.

– Totta kai kyse on myös rahasta, eli vuorojen pitäisi kannattaa. Meidän tavoitteemme on jo usean vuoden ajan ollut saada lentokentän vuosittainen matkustajamäärä 100 000 paremmalle puolelle, mutta siinä ei ole onnistuttu. Muuten onnistuttaisiin, mutta kesä on meille näillä vuoroilla vaikeaa aikaa.

Toiveena on kaksi vuoroa

Kuhmon ja Suomussalmen matkailuyhdistys WildTaigan puheenjohtaja Sari Rusanen kertoo, että lentomatkustajia Kainuussa ja Kainuuseen riittäisi useiden kesätapahtumien vuoksi. Kuitenkin talviajan neljän vuoron muuttuminen kiihkeimpään kesäaikaan yhdeksi vuoroksi tarkoittaa kompromisseja.

– Kesävuoro toimii siten, että joka toinen päivä kone tulee iltapäivällä ja joka toinen päivä illalla. Iltavuoro sopii mainiosti esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikkiin tuleville taiteilijoille, mutta on hyödytön wildlife-, eli karhuja ja susia kojuille katsomaan tuleville turisteille. Päivävuoron kanssa tilanne on sitten toisinpäin.

Tunnelmia Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalin iltanuotiolta.
Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtumaan tulee kävijöitä ja soittajia ympäri maailmaa.Kuhmon Kamarimusiikki /Stefan Bremer

Kamarimusiikin taiteilijat lähtevät yleensä aamupäivästä jostain päin Eurooppaa, jolloin vielä illallakin voi matkustaa. Petokatselijoiden puolestaan pitäisi olla jo koneen lentäessä kojuissa, jotta yö ei menisi mönkään ja eläimiä näkisi.

Kyse on monenlaisen tarpeen yhteensovittamisesta ja siihen yhden päivittäisen vuoron rahkeet eivät riitä. Rusasen mukaan Kainuun tavoitteena on kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa, jotka sijoittuisivat päiväaikaan. Hänen mukaansa vuorojen oikea paikka olisi päivällä ja illansuussa, muuten vuorojen käyttö voi olla matkustajalle haasteellista.

– Jos kone laskeutuu Kajaaniin puolen yön aikoihin, pitää esimerkiksi Kuhmoon matkata vielä ainakin kaksi tuntia, ennen kuin pääsee majoittautumaan. Jos lähtöpäivänä kone nousisi kuudelta, se tarkoittaisi samalle matkustajalle heräämistä kahdelta tai kolmelta.

Bussit ja taksit lentokoneen jatkona

Rusanen edustaa paitsi WildTaigaa myös Kuhmon Kamarimusiikkia. Kaksi viikkoa kestävässä tapahtumassa myytiin viime vuonna 32 000 lippua, mikä tarkoitti kävijämääränä 8 000 kulttuurin ystävää.

– Meille tärkein prioriteetti on, että Kajaanissa on omat lennot, mutta olemme jo vuosia joutuneet käyttämään myös muita kenttiä. Tänä vuonna käytämme ensimmäistä kertaa Kainuun ulkopuolista kenttää taiteilijoiden kulkemisiin Kajaanin kenttää enemmän, Rusanen sanoo.

Naiset kiikaroivat petoja Nurmeksessa.
Myös petobongaus tuo turisteja Kainuuseen.YLE / Mari Itkonen

Rusanen tuumaa, että monen kentän kanssa toimiminen edellyttää toimivaa kuljetusketjua.

– Me haemme taiteilijat kentiltä sekä viemme heidät takaisin kentälle. Yleisöstä huolehtii ELY-keskuksen ja kuntien avulla linja-auto- ja taksiliikenne. Se on pidettävä kunnossa myös jatkossa.

Jos turistit eivät lennä meidän luo, kuljetetaan heidät muilla keinoilla tänne.

Pentti Malinen

Maakuntajohtaja Pentti Malinen on samaa mieltä, mutta muistuttaa menestyksen vaativan paljon muutakin.

– Ennen kaikkea tarvitsemme tuotteita, joiden perässä turistit tulevat ja yrityksiä, jotka haluavat ihmisten tulevan tänne. Moni yrityksistä on jo kansainvälisessä kunnossa ja menossa olevat kehityshankkeet antavat mahdollisuuden myös lähtökuopissa oleville yrityksille tulla mukaan.

Esimerkiksi Vuokatissa on menossa 2,5 miljoonan euron hanke ja WildTaiga on käynnistämässä 400 000 euron hanketta, joiden perimmäinen tarkoitus on saada Kainuuseen lisää kansainvälisiä turisteja. Malisen mukaan työ on kuitenkin vasta alussa.

– Nopeita tuloksia ei kannata lähteä odottamaan, sillä esimerkiksi Lappi teki varmaan parikymmentä vuotta työtä ennen kuin kiinalaiset löysivät paikan kunnolla. Myös Finnair huomasi kiinalaisten innostuksen suunnata matkojaan Lappiin, ja menestys on palkittu lisävuoroilla.

Lapin ja Islannin tiellä

Finnair on tarjonnut kainuulaisten avuksi Islannissa kovassa käytössä olevaa Bokun myyntialustaa. Bokunissa yrittäjät voivat tarjota omia palveluitaan ja linkittää ne niin, että asiakas näkee jo varaustilanteessa erilaiset mahdolliset palvelut, joista oman pakettinsa voi valita. Matkailuyhdistys WildTaigan puheenjohtaja Sari Rusanen kuitenkin varoittaa, että itsestään selvää menestys ei ole.

– Periaatteessa erilaisia matkailupalveluita meillä on alueella jo hyvin olemassa, mutta niiden linkittämisessä toimiviksi ja houkutteleviksi paketeiksi on työtä.

Totta kai kyse on myös rahasta, eli vuorojen pitäisi kannattaa.

Pentti Malinen

Maakuntajohtajan Malisen mukaan kainuulaiset matkailuyrittäjät ovat tähänkin saakka onnistuneet tavoittamaan ulkomaisia turisteja, mutta viimeisen vuoden aikana turisteja on alettu houkutella enemmän yhteisenä rintamana.

– Kainuulaisten yritysten yhteisosastot messuilla ja osallistuminen suurella joukolla Brysselin joulutorille kertoo halusta onnistua. Me neuvottelemme myös Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kanssa siitä, millä tavoin voisimme sekä tukea että hyötyä toistemme menestyksestä.

Käytännössä Kainuu siis tavoittelee edelleen menestystä esimerkiksi Brysselin joulutorin kautta, mutta pyrkii myös hyödyntämään Lapin onnistumista kiinalaisten houkuttelussa. Malisen mukaan laajempi yhteistyörintama myös maakuntatasolla hyödyttää kaikkia. Hänen mukaansa lentomatkustuksen kasvuhaaveissa piilee myös yksi olennainen asia, joka ajaa yhteistyöhön muiden kanssa..

– Kajaanin lentokenttä on niin pieni, että suurimmat kiinalaiskoneet eivät edes mahdu laskeutumaan tänne. Tehdään siis yhteistyötä lähikenttien kanssa, että jos turistit eivät lennä meidän luo, kuljetetaan heidät muilla keinoilla tänne.