Analyysi: Helsingistä ei tullut uutta Jaltaa, mutta se on laiha lohtu

Eurooppalaisten pahimmat pelot eivät käyneet toteen Putinin ja Trumpin tapaamisessa. Mutta kokous ei myöskään helpottanut kahden tulen välissä kärvistelevien eurooppalaisten asemaa, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattuna yhteisessä lehdistötilaisuudessa presidentilinnassa 16. heinäkuuta.
Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin totesivat Helsingissä, että heillä on erilaiset näkemykset Krimin asemasta.Valery Sharifulin / AOP

Brysselissä ja muissa EU-maiden pääkaupungeissa seurattiin Donald Trumpin ja Vladimir Putinin lehdistötilaisuutta sivullisen katseella. Presidentinlinnan Valtiosalissa seisoi vierekkäin kaksi johtajaa, joita yhdistää epäluuloinen tai jopa vihamielinen suhtautuminen Euroopan unioniin.

Eurooppalaisia ei lavalla ollut, eikä ollut Putinin ja Trumpin kahdenvälisessä neuvottelupöydässäkään. Mitä he juonivat päidemme menoksi, pohdiskellaan pääkaupungeissa Pariisista Prahaan. Tuliko Helsingistä uusi Jaltan kokous?

Presidenttien tiedotustilaisuus saattoi lieventää pahimpia huolia. Venäjän-vastaisten talouspakotteiden keventämistä ei mainittu. Putinilta kysyttiin suoraan, mitä Trump oli sanonut hänelle Krimin niemimaasta.

– Hän on yhä sitä mieltä, että se [Krimin liittäminen Venäjään] oli laitonta, Putin vastasi.

Brysselin Nato-huippukokouksessa Trump oli heittänyt epäilyksen varjon Baltian maiden sotaharjoitusten ylle: Lupaisiko hän vähentää Yhdysvaltain aktiviteetteja Itämerellä vastineeksi jostain myönnytyksestä Putinilta? Baltiasta, sotaharjoituksista tai Itämerestä ei kuitenkaan kuultu lehdistötilaisuudessa mitään.

Nord Stream 2 -kaasuputkesta sensijaan puhuttiin. Trump moitti viime viikolla Saksaa siitä, että se ostaa samaan aikaan kaasua Venäjältä kun Yhdysvallat käyttää rahaa Euroopan pelotteen rakentamiseen Venäjän uhkaa vastaan.

Putin sanoi lehdistötilaisuudessa, että Venäjä on valmis jatkamaan kaasun transitokuljetuksia Ukrainan kautta Nord Stream 2:n valmistumisen jälkeenkin. Trump puolestaan jätti mainitsematta uudet putkihankkeeseen kytkeytyvät pakotteet, joita Yhdysvallat on suunnitellut.

Putin löysi kiistanalaisesta putkihankkeestakin yhdistävän tekijän: Sekä Yhdysvaltain että Venäjän etu on, että kaasun hinta pysyy korkeana. Molemmat pyrkivät myymään kaasua eurooppalaisille.

Lehdistötilaisuuden saldo: Ei uutta etupiirijakoa, ei pakotteiden höllentämistä. Putin antoi Trumpille jalkapallon. Kaikki hyvin Euroopan kannalta?

Ei vielä. Tilaisuudessa ei kuultu myöskään mitään sellaista, joka helpottaisi puun ja kuoren välissä olevien eurooppalaisten tilannetta. Trumpin ja Putinin välit lämpesivät tapaamisten kuluessa.

Putin näytti jopa puolustavan Trumpia, kun toimittajat kyselivät Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Hän sanoi, että Yhdysvaltain kaltaisessa demokratiassa lopulliset päätelmät kuullaan vasta tuomioistuimesta.

– Olen itsekin entinen tiedustelu-upseeri. Tiedän, miten tällaisia kansioita kootaan, Putin sanoi Yhdysvaltain oikeusministeriön vaalitutkinnasta.

Ennen Helsingin-kokousta EU:n molemmin puolin oli kaksi johtajaa, joista Trump oli julistanut EU:lle kauppasodan, ja Putin ruokki oikeaa sotaa Euroopassa pönkittämällä Itä-Ukrainan venäjämielisiä kapinallisia. Heidän suhdettaan luonnehti kuitenkin molemminpuolinen epäluottamus.

Helsingin-kokouksen jälkeen EU:n molemmin puolin on kaksi johtajaa, joiden suhtautuminen EU:hun ja Euroopan rajoihin on ennallaan, mutta jotka näyttävät jollain tasolla löytäneen toisensa. Tämä ei ennakoi pelkkää hyvää Euroopan kannalta.

Helsingissä ei tiettävästi tehty eurooppalaisten pelkäämää diiliä. Mutta kokous saattoi silti tuoda diilin pykälän verran lähemmäksi.