19 haahkanpoikasta jäänyt henkiin Utössä – viime vuonna yksikään ei selvinnyt

Ravinnonpuute ja suuremmat linnut ovat haahkojen suurimmat uhkat.

Utö
Haahkat keräävät ison määrän eri pesueiden poikasia "päivähoitoon" suojatakseen niitä pedoilta. Taktiikka ei silti toimi, jos petoja on paljon liikkeellä. Kuva on Utöstä vuodelta 2011.
Haahkat keräävät ison määrän eri pesueiden poikasia "päivähoitoon" suojatakseen niitä pedoilta. Taktiikka ei silti toimi, jos petoja on paljon liikkeellä. Kuva on Utöstä vuodelta 2011.Tuomo Björksten/Yle

Utössä tänä vuonna kuoriutuneista noin 130:stä haahkanpoikasesta 19 on jäänyt henkiin. Vuosi sitten kaikki 150 poikasta kuolivat.

Utöläinen lintuharrastaja Jorma Tenovuo arvioi että henkiin jääneet poikaset ovat jo riittävän isoja, että ne saattavat kasvaa lentokykyiseksi.

– Uskoisin että ne pärjäävät kyllä. Lopputulos on parempi kuin aiemmin, mutta kyllä haahkojen lisääntyminen saaristossa on edelleen vähäistä, Tenovuo toteaa.

Suurimmat uhkat haahkoille ovat niitä saalistavat merikotkat, sekä itämeren heikentynyt tila. Meren hapettomuus vähentää sinisimpukkaa, joka on haahkan pääravinto.

Myös merikotkat ovat siirtyneet muualle, kun niillekään ei ole ravintoa tarjolla, Tenovuo kertoo.

Kaikkiaan poikasen määrä on ollu tasaisessa laskussa jo pitkään. Tenovuon mukaan vuosikymmen sitten haahkoja saattoi Utössä kuoriutua vielä yli tuhat, joista useampi sata selvisi lentokykyiseksi.