"Kävimme tietämättämme tulevassa kodissamme" – Asuntomessukohde saattaa osua omalle tielle vuosia myöhemmin

Tampereen Terästalo tuntui aikoinaan aivan liian luksukselta ja Kangasalan laatikkotalot rumilta, mutta ensivaikutelma petti. Kriittisistä katsojista tuli sittemmin messukotien tyytyväisiä asukkaita.

asuntomessut
Terästalon asukkaat Kristiina ja Tapani Vieri kotitalonsa edessä
Terästalon asukkaat Kristiina ja Tapani Vieri kävivät vuoden 1990 asuntomessuilla tietämättään omassa tulevassa asunnossaan. "Tämä on ihana talo. Henki on hyvä, ja elämässä on pientä arjen luksusta kuten taloyhtiön koiranpesupaikka ja autotalli, jonne pääsee hissillä", Kristiina Vieri sanoo.Jussi Mansikka / Yle

Nyt väki vaeltaa Poriin, mutta vuonna 1990 asumisen ja rakentamisen uusista ratkaisuista kiinnostuneet suuntasivat Tampereelle. Asuntomessut oli hajautettu useammalle alueelle, ja uudiskohteiden lisäksi esiteltiin esimerkiksi vanhan Lapinniemen teollisuuskiinteistön muuttamista asuin- ja kylpyläkäyttöön.

Messukävijöitä kiinnosti myös täydennysrakentamista ja peruskorjaamista esittelevä Puu-Tammelan asuinalue. Sen reunalla törrötti paljon puhetta nostattanut putkiseinäinen rakennus, joka pian sai kansan suussa nimen Terästalo.

Terästalo
Asunto-osakeyhtiö Terästammela oli vuonna 1990 asuntomessujen puhutuin rakennus.Anna Sirén / Yle

Tuhansien messuvieraiden joukossa teräksistä ihmettä hämmästelemään saapui myös tamperelainen Vierin pariskunta.

– Muistan hyvin kun kävelimme tuosta pihan poikki, Tapani Vieri sanoo.

– Hississä ja portaissa oli kauhea tunku. Kävimme tietämättämme myös omassa tulevassa kodissamme, vaimo Kristiina Vieri nauraa vieressä.

Kerrostalossa omassa rauhassa

Suomen ensimmäinen teräsrakenteinen asuinkerrostalo oli lamaa edeltävän ajan futuristinen luksusluomus. Kahteen torniin sijoitetut kymmenen kotia markkinoitiin kuin päällekkäin ladottuina pieninä omakotitaloina.

– Tämähän oli sellainen luksustalo. En olisi koskaan osannut kuvitella, että me muuttaisimme tähän itsekin, Kristiina Vieri sanoo.

Neliöt eivät olleet halpoja, ja lama iski. Terästalon hienot asunnot alkoivat tehdä kauppaansa vasta vuosikymmenen loppupuolella. Vuonna 1998 hinnat olivat asettuneet, ja Vieritkin löysivät itsensä asumasta messutalosta.

Heikki Keski-Pukkila asuntonsa parvekkeella
Heikki Keski-Pukkila on Tammelan terästalon pitkäaikaisin asukas. Hänen ylimmän kerroksen parvekkeeltaan aukeaa komea näkymä yli Tampereen.Jussi Mansikka / Yle

Vuotta aiemmin siihen oli muuttanut Keski-Pukkilan pariskunta. He asuivat toisen tornin kahta ylintä kerrosta.

Heikki Keski-Pukkila on tätä nykyä asunto-osakeyhtiö Terästammelan pitkäaikaisin asukas. Vaikka 200 neliön asunto on nyt leskimiehelle suuri, ei uutta kotia ole tullut etsiskeltyä.

– Tämä on niin miellyttävä talo. Seinänaapureita ei ole, ja äänieristys on huippuluokkaa, joten keskellä kaupunkia saa olla ihan omissa oloissaan. Ilmanvaihto on jäähdytetty niin, ettei helteilläkään tule tukalaa.

– Eikä näköaloja neljään suuntaan voi moittia, mies pohtii ylemmällä kahdesta parvekkeestaan.

Terästalon kaksikerroksinen asunto sisältä
Terästalossa on kymmenen asuntoa, joista neljä on kaksikerroksisia. Heikki Keski-Pukkilan kotona tunnelma on kuin omakotitalossa.Jussi Mansikka / Yle

"Öljynporaustornia" haukutaan vieläkin

Sen sijaan moittimista on löytynyt rakennuksen poikkeavasta ulkomuodosta. Jokainen asukkaista on saanut kuulla ulkopuolisten kriittisiä arvioita kotitalonsa julkisivusta.

–Kyllähän tätä rumaksi on sanottu. Minusta tämä on ihan kiva, ja toisaalta aika hyvä maamerkkikin: kylään tulijoille tarvitsee sanoa ajo-ohjeiksi vain, että se öljynporaustornin näköinen talo, Kristiina Vieri nauraa.

– Ja esimerkiksi taksikuskit tuntevat tosi hyvin ilman osoitettakin. Jos joku keskustelukaveri ei satu tietämään alueesta tai talosta sen enempää, niin kyllä siitä joskus itsekin tulee kerrottua. Että hei, meillä oli täällä asuntomessut, Tapani Vieri hymyilee.

Massan joukossa väläyksiä tulevaisuudesta

Terästalon liepeillä asuva arkkitehti ja asuntosuunnittelija Anna Helamaa on hänkin suopea vuoden 1990 vallankumouksellisille putkiseinille.

– Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen kerrostalo, ei tällaisia ole kovin montaa. Arvostan itse kerrostalosuunnittelussa sitä, että tehdään vähän toisin. Tässä on kyllä tehty, Helamaa pohtii.

Arkkitehti ja asuntosuunnittelija Anna Helamaa terästalon edessä.
Arkkitehti ja asuntosuunnittelija Anna Helamaa ei pidä paljon kritiikkiä saanutta teräksistä taloa kauhean näköisenä.Jussi Mansikka / Yle

Terästalon oli alunperinkin tarkoitus osua kunnolla silmään, eikä sitä yritetty istuttaa ympäröivään Puu-Tammelaan. Anna Helamaa, joka katselee rakennusta päivittäin, ajattelee sen ilmentävän rakennusvuotensa sijasta pikemminkin sitä, mihin asuntosuunnittelun ja arkkitehtuurin kuviteltiin kehittyvän.

– Se iso massa, mitä asuntomessuille tehdään, kertoo ehkä senhetkisestä ajasta, tilankäytöstä ja sisustusideoista. Aina silloin tällöin seassa on tämäntyyppisiä eteenpäin katsovia projekteja, jotka kertovat tulevasta. Ne saattavat jäädä yksittäisiksi hankkeiksi, mutta ovat välähdyksiä siitä, mitä muuta voisi olla.

Kylään tulijoille tarvitsee sanoa ajo-ohjeiksi vain, että se öljynporaustornin näköinen talo.

Kristiina Vieri

Asuntomessujen alueet ovat usein jollakin tavoin teemoitettuja. Ne sulautuvat ympäröivään kaupunkirakenteeseen sijainnistaan riippuen vaihtelevassa ajassa. Tampereen Tammelassa ei enää juuri huomaa astelevansa vuoden 1990 messuvierasmassojen jalanjäljissä.

– Tämä alue on kiinteästi kaupungin keskellä jo sijaintinsa puolesta, ja se on sulautunut ympäristöönsä täydellisesti. Jos tänne tulee joku, joka ei tiedä, että nämä ovat messutaloja, niin terästaloa lukuunottamatta mikään ei pistä silmään, Anna Helamaa arvioi.

Katso, mitä Kerskarakentamisen korkeaveisu -nimisessä Ylen ohjelmassa sanottiin Tampereen messualueesta vuosi messujen jälkeen.

Tasakatoille lähtöpassit messujen jälkeen

Jos Tampereen vuoden 1990 messualueesta on tullut tavallinen osa ympäröivää asujaimistoa, on vähintään samaa sanottava Kangasalan Ranta-Koivistosta. Tämän päivän rauhallinen alue oli kuitenkin 46 vuotta sitten kaikkien huulilla.

Kansa suuntasi sankoin joukoin alueelle, joka rakentui keskelle kaljua peltoa. Suomen kaikkien aikojen toiset asuntomessut kiinnostivat niin yleisöä kuin mediaa, ja Kangasalla vieraili itse tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin.

Ajankohtainen Kakkonen ihmetteli jo tuolloin, tuovatko messut mitään uutta asumiseen.

Humusta huolimatta nopeasti nousseet laatikkotalot eivät vuonna 1972 tehneet kaikkiin varauksetonta vaikutusta. Asunto Oy Tammipolkuun 11 vuotta myöhemmin muuttanut Pekka Aaltonen muistaa ensi mietteensä tulevasta kotitalostaan.

– Asuimme tuossa lähellä ja kävelimme tästä ohi. Tämä talo oli aika synkän näkönen. Väri oli ruman vihreä, talossa oli tasakatto eikä lainkaan ulkoeteistä. Eikä istutuksiakaan ollut juuri ollenkaan.

Rantakoiviston asuntomessualue vanhassa kuvassa
Vuoden 1972 asuntomessualue nousi Kangasalle Rantakoiviston pellolle. Pekka Aaltosen kuva-albumista löytyy ilmakuva puuttomasta alueesta.Jussi Mansikka / Yle

Jo ennen kuin Aaltoset muuttivat, messutalot kokivat muodonmuutoksen. Kosteusalttiiksi osoittautuneet tasakatot korjattiin harjamuotoon ja jokainen asunto sai erillisen ulkoeteisen. Vihreys vaihtui seinistä istutuksiin.

Nyt vehreää, vaaleiden talojen täyttämää asuinaluetta ei hevillä tunnista vanhojen messuesitteiden kuvista. Aaltoset muistelevat asuntomessualueen mennyttä rumuutta hymyssä suin ja ovat kaikin puolin tyytyväisiä naapurustoonsa.

Väki on vuosien saatossa vaihtunut, mutta asunnot eivät Ranta-Koivistossa pysy pitkään tyhjillään.

Pekka Aaltonen
Pekka Aaltonen ei ihastunut kotitaloonsa ensi silmäyksellä. Vuoden 1972 asuntomessujen jäljiltä rakennus oli räikeän vihreä laatikko, joka on sittemmin saanut mm. uuden värin, harjakaton ja ulkoeteiset.Jussi Mansikka / Yle

– Täällä kauppa käy nopeasti. Tähän kuuluu myös kerrostaloalue, jossa asuu aika paljon nuorta väkeä. Tosin moni ostaa asunnon siksi aikaa kun rakentaa lähialueelle, Pekka Aaltonen pohtii.

Messumenneisyyttä ei Ranta-Koivistossa usein muistella.

– Eipä juuri. Ei meitä vanhoja partoja ole täällä niin paljon, eikä täällä ole näkyvissä juuri mitään sellaista kuin ennen. On varmaan unohtunut jo mielistä, että täällä on jotain ollutkin joskus.

Asuntomessut jatkuvat Porissa 5. elokuuta saakka. Lue lisää messuihin liittyviä artikkeleita Yle Uutisten sivuilla. Elävä arkisto esittelee asuntomessualueita vuosien varrelta.