Rovaniemeläismies luovutti verta yli 200 kertaa, sitten ikä tuli vastaan – nyt hän aikoo mennä kupattavaksi

Ekonojan mukaan verenluovutus antaa hyvän mielen ja keveän olon.

verenluovutus
Jokaiselta luovuttajalta otetaan noin puoli litraa verta.
Jokaiselta luovuttajalta otetaan noin puoli litraa verta.Maija-Liisa Juntti / Yle

RovaniemiRaimo Ekonoja on luovuttanut verta 219 kertaa. Ensimmäisen kerran armeijassa vuonna 1966.

Ekonojan mukaan verenluovutus antaa hyvän mielen ja keveän olon.

– On niin hyvä olo, että olisi kiva lähteä lenkillekin, mutta hoitajat toppuuttelevat, että malta nyt muutama päivä, 70-vuotias Raimo Ekonoja nauraa letkun päässä.

Raimo Ekonojan 219. verenluovutuskerta jäi viimeiseksi, sillä ikä tulee vastaan.
Raimo Ekonojan 219. verenluovutuskerta jäi viimeiseksi, sillä ikä tulee vastaan.Maija-Liisa Juntti / Yle

Verenluovutuksen ikäraja on 18-70 vuotta eli verta voi luovuttaa kunnes täyttää 71 vuotta.

Ekonojan luovutti verta viimeisen kerran tiistaina, kun liikkuva veripalvelu kävi Rovaniemellä. Hänellä on aina ollut vahva veri ja se tuntuu myös kehossa.

– Sormenpäissä alkaa tuntumaan, että milloin tässä pääsisi taas luovuttamaan.

Nyt, kun luovuttaminen ei enää onnistu, Ekonoja aikoo mennä kupattavaksi.

Verinäytteen voi jäljittää luovuttajaansa 30 vuoden ajan luovutuspäivästä. Näytteet kuljetetaan Rovaniemeltä Oulun kautta Helsinkiin tutkittavaksi.
Verinäytteen voi jäljittää luovuttajaansa 30 vuoden ajan luovutuspäivästä. Näytteet kuljetetaan Rovaniemeltä Oulun kautta Helsinkiin tutkittavaksi.Maija-Liisa Juntti / Yle

Ikä pidentää luovutusväliä

Veripalvelun ohjeen mukaan kahden luovutuksen välillä tulee naisilla olla vähintään 91 vuorokautta ja miehillä vähintään 61 vuorokautta.

Raimo Ekonoja on luovuttanut verta parhaimmillaan kuusi kertaa vuodessa, mikä on maksimi luovutusmäärä. Ekonojan mukaan ikä on vaikuttanut niin, että hän on joutunut pidentämään luovutusväliä lopulta neljään kuukauteen.

Suomessa kaivataan luovuttajiksi myös afrikkalaista syntyperää olevia henkilöitä.

Ekonojan veriryhmä A+ on Suomen yleisin veriryhmä, O+-veriryhmän ohella. O- -verta puolestaan voidaan antaa potilaille, joiden veriryhmää ei tunneta, siksi se on erityisen haluttua täydennystä verivarastoihin.

Suomessa kaivataan luovuttajiksi myös afrikkalaistaustaisia henkilöitä, sillä afrikkalaista syntyperää olevilla on erilaisia veriryhmäyhdistelmiä kuin muilla etnisillä ryhmillä.

Veripalvelun mukaan esimerkiksi U-negatiivinen veriryhmä on nimenomaan afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen veriryhmä, mutta yhtään tällaista verenluovuttajaa vielä ole löytynyt Suomesta.

verikoe verenluovutus
Maija-Liisa Juntti / Yle

Aiemmin verenluovuttajia hälytettiin apuun tarpeen mukaan

Sairaaloissa ei ollut ennen varastoja, koska verta ei pystytty säilömään niin hyvin kuin nykyään. Raimo Ekonojakin on hälytetty Lapin keskussairaalaan verenluovuttajaksi joskus kesken työpäivän.

– Kerran oli sattunut autokolari ja hälytettiin minun silloinkin luovuttamaan, kun sementtitehtaalla oli sattunut onnettomuus kaivonrenkaan pudotessa.

Verenluovuttajat ovat tunnollista porukkaa ja luovutuspaikoilla näkee usein samoja naamoja. Ekonojan luovutuskaverit tosin ovat jo ehtineet vaihtua.

– Ei näy enää oman ikäisiä luovuttajia. Monilla on tulleet sairaudet riesaksi, eikä voi enää luovuttaa.

Helle vähentää luovuttajien määrää

Veripalvelun vastaavan hoitajan Hanna Hillin mukaan luovuttajia oli mukavasti liikkeellä koko maassa viime viikkoon asti. Nyt lomakausi ja helle ovat vähentäneet kävijämääriä. Toisaalta heinäkuussa tehdään myös vähemmän isoja leikkauksia.

Ekonojan ensimmäinen verenluovutuspalkinto 50. luovutuskerrasta 80-luvulla.
Ekonojan ensimmäinen verenluovutuspalkinto 50. luovutuskerrasta 80-luvulla.Maija-Liisa Juntti / Yle

– Mutta syöpäpotilaat ja synnyttäjät tarvitsevat verta myös kesällä, Hilli muistuttaa.

Heinäkuussa luovutettu veri säilyy punasolujen muodossa viisi viikkoa, elokuulle saakka. Syöpähoitoihin ja suurimpiin verenvuotoihin käytettävät verihiutaleet puolestaan säilyvät vain viisi vuorokautta.

Veripalvelun tavoitteena on kerätä joka arkipäivä 800 pussia verta, jotta varastot pysyvät riittävinä sairaaloiden tarpeisiin nähden.

Ekonojan veriryhmä A+ on Suomen yleisin veriryhmä.
Ekonojan veriryhmä A+ on Suomen yleisin veriryhmä.Maija-Liisa Juntti / Yle

Rovaniemen luovutustilaisuudessa tavoitteena oli 100 pussia verta.

Kultakin luovuttajalta otetaan noin puoli litraa verta. Veri säilötään viileään ja kuljetetaan ensin Ouluun ja sieltä Helsinkiin tutkittavaksi. Kukin verinäyte on jäljitettävissä luovuttajaansa 30 vuotta luovutuspäivästä eteen päin. Kaikki luovutettu veri tutkitaan.

Flunssa estää luovutuksen

Verenluovuttajan tulee olla perusterve ja painaa vähintään 50 kiloa. Flunssassa ei kannata lähteä luovuttamaan verta ja jos on sairastunut tulee pitää ainakin kaksi viikkoa väliä ennen verenluovutusta.

Myös ulkomaanmatka saattaa estää verenluovutuksen.

– Etelä-Euroopassa on tällä hetkellä länsi-niilin virusta. Matkan jälkeen neljän viikon päästä voi tulla vasta luovuttamaan, vastaava hoitaja Hanna Hilli sanoo.

Myös malaria-alueilla vierailu estää verenluovutuksen puolen vuoden ajaksi. Veripalvelun verkkosivulta (siirryt toiseen palveluun)löytyy lisää maakohtaista tietoa.

Ekonoja joi Veripalvelun tarjoamat kahvit muiden luovuttajien kanssa.
Ekonoja joi Veripalvelun tarjoamat kahvit muiden luovuttajien kanssa.Maija-Liisa Juntti / Yle

Raimo Ekonojan mukaan viimeinen verenluovutuskerta herkistää mielen.

– Niitä on paljon, jotka ovat minulta verta saaneet, Ekonoja miettii.