Viikkojen jättivalmistelut, ohi hetkessä – Nämä 5 asiaa Suomelle jäi käteen Trumpin ja Putinin huippukokokouksesta

Suomi sai edistää kahdenvälisiä suhteitaan ja nauttii mahdollisesta maailman turvallisuustilanteen paranemisesta. Kansakin oli tyytyväinen sirkushuveihin.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Donald Trump ja Vladimir Putin.
Donald Trump ja Vladimir Putin.Brendan Smialowski / AFP

Suomi paistatteli maailmanpolitiikan keskiössä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat eilen maanantaina Helsingissä.

Yle keräsi viisi asiaa, jotka jäivät Suomelle käteen huippukokouksesta.

1. Kahdenvälisten suhteiden edistäminen

Suomen suurlähetystöjen verkkosivujen mukaan suhteet Venäjään ovat laaja-alaiset (siirryt toiseen palveluun), kun taas suhteet Yhdysvaltoihin ovat hyvin lämpimät (siirryt toiseen palveluun). Molempien valtioiden kanssa Suomi tekee yhteistyötä monella eri alueella.

Ulkoministeriön valtiosihteerin Matti Anttosen mukaan eiliset tapaamiset ennen kaikkea ylläpitävät keskusteluyhteyttä.

Matti Anttonen
Mauri Ratilainen / AOP

Suomen tasavallan presidentillä Sauli Niinistöllä sekä ulkoministeri Timo Soinilla (sin.) oli omat kahdenväliset tapaamisensa Venäjän ja Yhdysvaltojen kollegojensa kanssa.

Presidentti Sauli Niinistö on tavannut Putinin ja Trumpin jo aikaisemmin, mutta pienelle Suomelle ei liene ainakaan haittaa siitä, että se tapaa suurvaltajohtajia säännöllisin väliajoin. Seuraava tapaaminen Putinin kanssa on sovittu elokuulle.

Soinille Venäjän kollegansa Sergei Lavrov oli vanha tuttu. Sen sijaan Yhdysvaltalain ulkoministerin Mike Pompeon tapaaminen oli ensimmäinen laatuaan. Soini kertoi, että uutta tapaamista Pompeon kanssa suunnitellaan vielä tälle vaalikaudelle.

2. Maailman turvallisuustilanteen mahdollinen parantuminen

Maailma hyötyy poliittisesti ja taloudellisesti siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä ylipäätään keskustelevat asioista. Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet viime aikoina varsin jännittyneet.

Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole pystyneet keskustelemaan viime aikoina maailman turvallisuudelle oleellisista teemoista, kuten aseistariisunnasta.

Putin ja Trump kertoivat tapaamisen jälkeen pitämässään lehdistötilaisuudessa, että maat voisivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi ydinasevarustelun ja terrorismin ehkäisemiseksi.

Anttosen mukaan tämä on Suomenkin turvallisuuden näkökulmasta hyvä asia.

– Lisäähän se globaalia turvallisuutta, kun asioista keskustellaan. Toivon mukaan keskusteluista seuraa neuvottelut, ja neuvotteluissa päästäisiin lopputulokseen, Anttonen sanoo.

Maailman turvallisuustilanteen mahdollisella parantumisella on myönteisiä vaikutuksia myös maailmantalouteen, uskoo EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.

Taneli Lahti.
Yritykset ovat valmistautuneet keräämällä varastoja siltä varalta, että huhtikuussa tulee katkoksia tavaroiden ja palveluiden liikkumiseen. Epäselvyyksiä voi tulla myös siitä, missä arvopapereita säilytetään tai mikä on minkäkin sopimuksen oikeudellinen asema. Jetro Kokko / Yle

3. Rahaa tuli ja meni

Huippukokouksen kokonaiskustannukset Suomelle nousevat miljooniin euroihin. Toistaiseksi tarkkaa laskelmaa kokonaiskustannuksista ei ole.

Kulujen vastapainoksi huippukokous myös toi Helsinkiin rahavirtoja. Esimerkiksi hotellit täyttyivät ulkomaisista toimittajista.

Kustannukset menevät lähtökohtaisesti ministeriöiden omista budjeteista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut, että lisäbudjetista löytyy rahaa, mikäli ministeriöiden varat eivät riitä.

Suurin hintalappu tullee sisäministeriön ja ulkoministeriön hallinnonaloille. Sisäministeriö vastasi tapaamisen turvallisuusjärjestelyistä, ja ulkoministeriön alaisuuteen kuului muun muassa 1 400 toimittajan kestitseminen Finlandia-talossa.

Lisäksi presidentinkanslialle ja Helsingin kaupungille aiheutui kuluja. Helsingin kaupungin Tommi Laitio arvioi Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että kaupungin kustannukset ovat noin 200 000 euroa.

4. Sirkushuvia kansalle

Helsingin keskustaan ja Trumpin yöpaikan lähettyville Munkkiniemeen saapui valtavasti ihmisiä seuraamaan huippukokouspäivää.

Osa Ylen haastattelemista ihmisistä oli matkustanut Helsinkiin jopa toisista kaupungeista. Innokkaimmat saattoivat odottaa mustien autojen jonon ohiajoa tuntien ajan.

Presidenttien näyttäytyminen Suomessa kiinnosti myös vastaanottimien ääressä – Ylen erikoislähetys tavoitti lähes 1,9 miljoonaa katselijaa hellesäästä huolimatta.

Tuomas Forsberg.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.Jetro Kokko / Yle

Päivän isäntänä paistatteli tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi, että presidentillä on vahva tunnustettu asema Suomen ulkopolitiikan johtajana.

– Tässä ei näyttänyt olevan minkäänlaista kilpailua pääministerin ja presidentin roolien välillä. Ja hyvä niin, Forsberg sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli Porissa SuomiAreenassa, eikä osallistunut huippukokoukseen.

5. Suomi-kuvaa maailmalle

Vaikka huipputapaamisen konkreettiset tulokset voivat näyttäytyä melko laihoina, suomalaiset uskovat saaneensa ilmaista mainostilaa maalleen.

Ulkoministeriön Matti Anttonen uskoo, että etenkin käsitys Suomesta kesäkohteena kohenee maailmalla.

– Ehkä tämä antoi virheellisen hyvän kuvan Suomesta, kun ei täällä aina ole 25–30 astetta lämmintä. Toivon mukaan tämä on sellainen paikka, johon mahdollisimman moni haluaisi tulla, kesällä tai talvella, Anttonen sanoo.

Helsinki teki vaikutuksen erityisesti ulkomaalaisiin toimittajiin.

Lue myös:

Trumpin mielestä tapaaminen Putinin kanssa oli parempi kuin Nato-kokous – USA:n edustajainhuoneen puhemies Ryan harkitsisi lisäpakotteita Venäjälle

Huippukokouksen kiinnostavimmat kuvat: Silmälasit ja pallo lentelevät, salainen agentti lymyilee takakontissa, ja presidentit hymyilevät vienosti kameroille

Presidentti Niinistö CNN:llä: Koko länsi toivoi dialogia Venäjän kanssa – ei kommentoinut Trumpia: "Olen diplomaatti"