Opiskelijat tekivät opiskelijasimulaattorin – Pelin avulla voi testata, millaista on elää opiskelijan elämää ja miten Kela hiostaa

Pelaaja asettuu opiskelijan päivittäisten valintojen eteen. Peli pyrkii havainnollistamaan työn ja opiskelun yhdistämisen hankaluutta.

opiskelu
Opiskelijasimulaattori-peli
http://opiskelijasimulaattori.fi/

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) julkaisivat tiistaina opiskelijasimulaattorin. (siirryt toiseen palveluun) Opiskelijasimulaattori (siirryt toiseen palveluun) on tekstivetoinen peli, jossa pelaaja asettuu opiskelijan asemaan pohtimaan valintoja, joita opiskelijat joutuvat päivittäisessä elämässään tekemään.

Peli alkaa siitä, että pelaaja saa opiskelupaikan ja 250,28 euroa opintorahaa tilille, vuokran suuruudesta riippuvan asumistuen sekä mahdollisuuden nostaa 650 euroa kuussa opintolainaa. Tämän jälkeen eteen tulee ensimmäinen valintatilanne, vuokraako asunnon opiskelija-asuntolasta vai yksityiseltä puolelta. Asunnon laatu vaikuttaa asumistuen määrään.

Tämän jälkeen pelaajalle tulee muita valintatilanteita eteen: keskittyykö enemmän opiskeluihin vai töihin. Hauskin pelaajan kohtaama valinnan paikka koskee sitä, kun hän joutuu rustaamaan Kelalle selvityspyynnön, miksi ei ole saanut suoritetuksi tarpeeksi opintoja.

Selvityspyyntöön on tarjolla kahdenlaista selitystä. Joko: "Tein paljon töitä ja se hidasti opintojani". Tai: "En päässyt läpi laajaa kurssia, josta olisin saanut kymmenen opintopistettä". Vaihtoehtona on myös keskeyttää opinnot, mikäli pulmat kasautuvat liian hankaliksi ja stressi kasvaa liikaa.

Ylen testaama peli on mielenkiintoinen innovaatio, mutta varsin nopeasti pelattu läpi. Peliä voi myös kritisoida siitä, että pelaajalle annettuja valinnan vaihtoehtoja on varsin vähän, eli skenaariot ovat pitkälti yksinkertaistettuja. Tämä toisaalta lienee jopa pelin tekijöiden tarkoitus.

Työn ja opiskelun yhdistäminen ei toimi - tukijärjestelmä liian monimutkainen

Opiskelijasimulaattori pitää ehkä nähdä ennemmin uudenlaisena tapana ottaa kantaa opiskelijoiden yhteiskunnalliseen asemaan ja lähettää viestiä päättäjien suuntaan, kuin varsinaisena syväsukelluksena opiskelijan arkeen. Se kuitenkin sisältää faktoja ja jonkinlaisia skenaarioita opiskeluun liittyvistä taloudellisista haasteista.

Opiskelijajärjestöjen mukaan peli havainnollistaa työn ja opiskelun yhdistämisestä kumpuavia haasteita, opiskelijan toimeentuloon liittyviä ongelmia, tukijärjestelmän monimutkaisuutta ja joustamattomuutta – sitä, miten tukijärjestelmä ei pysty huomioimaan opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita ja moninaisia asumisjärjestelyjä.

– Täytyy opiskella täysipäiväisesti, hankkia työkokemusta ja täydentää toimeentuloaan ansiotuloilla. Yhtälö ei toimi, opiskelijajärjestöt toteavat tiedotteessa.

Opiskelijajärjestöjen mukaan opiskelijoille pitäisi maksaa vastikkeeton perustulo.

– Perustulon varassa opiskelija voisi keskittyä edistämään opintojaan, eikä työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana olisi ongelma. Opiskelija voisi luottaa toimeentuloonsa vaihtelevissa elämäntilanteissaa, HYYn hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna toteaa.

Opintotuen tukikuukausia leikattu – opintoaika ei riitä

Opiskelijan toimeentulo muodostuu opintorahasta, opintolainasta sekä yleisestä asumistuesta. Opiskelijajärjestöjä sapettaa erityisesti se, että opintotuen tukikuukausien määrää on toistuvasti leikattu. Tukikuukaudet tarkoittavat sitä aikaa, kuinka kauan tukea voi nostaa.

Lisäksi harmitusta herättää se, että opintojen edistymistä sekä opiskelijan omia tuloja seurataan tarkasti. Järjestöjen mukaan joustoa ei ole tarpeeksi. Opiskelija voi joutua maksamaan tuloja takaisin sekä silloin, jos hän opiskelee liian vähän, ja myös silloin, kun hän tekee töitä liikaa.

Kun opintotuki ei riitä elämiseen ja lainanottoa vältetään laajalti, moni opiskelija päätyy käymään töissä. Kun töitä tehdään paljon, se syö puolestaan voimavaroja ja aikaa opiskelusta. Näin kierre on valmis.

Kun opiskelun edistymistä seurataan entistä tarkemmin, monet päätyvät tilanteeseen, jossa joutuvat maksamaan Kelalle tukia takaisin. Monet selvittävät tilannettaan Kelalle siksi, että opinnoissa ei ole edistytty tarpeeksi, toiset taas sen takia, että töitä on tehty liikaa ja tulorajat ovat ylittyneet.

– Työnteko opintojen ohella ei ole helppoa, sillä samaan aikaan on kyettävä opiskelemaan täysipäiväisesti säilyttääkseen opintorahan, tarkkailtava matalia tulorajoja ja valmistuttava rajatun tutkintoajan puitteissa. Opiskelijoille olisi hyödyllistä tehdä opintojen ohella oman alan töitä, perustaa start-up -yrityksiä ja hankkia yhteiskunnallista osaamista vapaaehtoistyön kautta. Järjestelmä tekee sen vaikeaksi, järjestöt toteavat tiedotteessa.

– Tavoiteajassa pysyvälle tukikuukaudet voivat riittää, mutta tilanne monimutkaistuu yhdenkin elämänmuutoksen myötä. Tällainen voi olla esimerkiksi sairastuminen, perheellistyminen tai pari hylättyä opintosuoritusta. Opiskelijoiden sosiaaliturvaa ei tulisi rakentaa parhaiten pärjäävien ehdoilla, toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen.

Yleiseen asumistukeen siirtyminen hyvä uudistus – ruokakuntakohtaisuus sapettaa

Opiskelijajärjestöjen mielestä opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on ollut kokonaisuutena hyvä uudistus. Kritiikkiä aiheuttaa kuitenkin yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus.

Ruokakuntakohtaisuus tarkoittaa sitä, että asuinkumppaneiden tulot vaikuttavat tuen määrään. Näin ei opiskelijan asumislisän kohdalla aiemmin ollut.

– Tämän seurauksena moni opiskelija on menettänyt asumistukensa tai sen määrä on laskenut. Ruokakuntakohtaisuus on johtanut myös tilanteisiin, joissa kämppisten oletetaan elättävän toisiaan, vaikka edes avoliiton osapuolilla ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta, opiskelijajärjestöt toteavat.

Opiskelijasimulaattoria pääsee kokeilemaan täällä (siirryt toiseen palveluun).