“Oman aikansa Tauno Palo” – työtoverit muistelevat legendaarista näyttelijä Tapani Perttua

Tapani Perttu teki dramaattisia ja vakavia rooleja, mutta osasi olla näyttämöllä myös hauska.

Tapani Perttu
Tapani Perttu
Tapani Perttu näytteli Suomen kansallisteatterissa Arthur Millerin Näköala sillalta -klassikossa vuonna 2003.Leena Klemelä.

Suvereeni, karismaattinen ja tinkimätön näyttelijä. Näin työtoverit luonnehtivat maanantaina kuollutta näyttelijä Tapani Perttua.

Perttu menehtyi 78-vuotiaana sairastettuaan pitkään parkinsonin tautia.

– Suomi menetti merkittävän näyttämötaiteilijan. Hän teki teatteria suurella intohimolla ja itseään säästämättä, sanoo pitkäaikainen Tampereen teatterin johtaja ja näyttelijä Esko Roine.

Perttu oli suurten roolien tulkki, pääroolien esittäjä, joka pystyi kannattelemaan isoja ja dramaattisia osia. Hän valmistui Suomen teatterikoulusta vuonna 1963 ja sai heti kiinnityksen Tampereen teatteriin.

Roine kuvailee Perttua työlleen omistautuneeksi. Nuorena hallintojohtajana Roine yritti erään kerran tavoittaa Perttua puhelimitse kotoa neljän-viiden aikoihin.

– Kuvaavaa on, että hän ei ottanut enää puhelua vastaan, koska hän halusi latautua tuntikaupalla ennen illan esitystä. Hän ei ollut mikään hölöttäjä, joka vielä viittä vaille ennen näyttämölle menoa kertoo jotain ihan toista juttua, Roine kuvailee.

Perttu teki Tampereella klassikkorooleja: hän oli muun muassa West Side Storyn Tony ja Amadeuksen Salieri.

Hänen koomikontaitonsa pääsivät oikeuksiinsa Piukat paikat -musikaalissa, jossa hän näytteli yhdistetyn Joen/Josephinen roolin. Esityksestä tuli yksi TT:n historian menestyneimmistä. Se pyöri lähes 400 kertaa ja keräsi noin 200 000 katsojaa.

Tapani Perttu esiintymässä vuonna 1975.
Antero Tenhunen / Yle

"Siunattu karismalla ja hyvällä ulkonäöllä"

Tampereelta Perttu siirtyi näyttelijäksi Suomen kansallisteatteriin vuonna 1987 ja jatkoi isojen klassikkojen tekemistä. Hänet nähtiin muun muassa Arthur Millerin näytelmässä Näköala sillalta ja Yasmine Rezan Taiteessa. Jälkimmäisellä Perttu juhlisti myös 35-vuotista taiteilijauraansa vuonna 1998.

– Perttu hallitsi teatterin lajit suvereenisti. Hän oli siunattu karismalla ja hyvällä ulkonäöllä ja hänellä oli erinomainen laulutaito, luonnehtii entinen Kansallisteatterin pääjohtaja Maria-Liisa Nevala.

Myös Nevala kuvailee Perttua tinkimättömäksi ja tehtäviinsä antaumuksella paneutuvaksi.

– Hän oli yksityisihmisenä aika vakava. Hän otti asiat tosissaan, eikä ollut mikään leikinlaskija, Nevala sanoo.

Omimmillaan Perttu oli Nevalan mielestä vahvoissa ja dramaattisissa osissa, joissa näyttelijä otti itselleen auktoriteettipaikan.

– Hän oli tietoinen omasta asemastaan. Hän oli tähtinäyttelijä ja käyttäytyi tähtinäyttelijän arvon mukaisesti, Nevala sanoo.

Perttu eläköityi Kansallisteatterista vuonna 2005. Monet kollegat eivät malta olla palaamatta teatterin pariin virallisen uran jälkeen. Perttua ei kuitenkaan enää nähty Kansallisteatterissa.

– Hän oli jo sairastunut parkinsonin tautiin, eikä halunnut riskeerata, että sairaus olisi vaikuttanut hänen näyttelijyyteensä, Nevala kertoo.

Ylen Uusi päivä -tv-sarjassa Perttu kuitenkin vieraili vielä 2010-luvun alussa.

Tapani Perttu
Tapani Pertun rooli Uusi päivä -sarjassa oli Henrik Paltamo.Laura Pohjavirta / Yle

Ei mikään kuplettilaulaja

Tapani Perttu oli lahjakas myös musiikillisesti. Moni muistaa edelleen sen ainoan oikean Natalie-kappaleen tulkinnan, jossa Pertun lämmin baritoni pääsi oikeuksiinsa. Natalie-kappaleen voi kuunnella Ylen Elävässä arkistossa.

Muusikko Turkka Mali teki Pertun kanssa kolme LP-levyä ja konsertteja. Tuotantoon päätyi Leonard Cohenia ja Vladimir Vysotskia, joita Turkka sanoitti suomeksi.

– Tapani oli hyvinkin vaativa yhteistyökumppani. Hän oli tarkka teksteistä, ei mikään iskelmäartisti tai tanssimuusikko. Hän oli karismaattinen ja halusi tulkita tärkeitä ja syvällisiä lauluja.

Pertulla oli kaksi lasta. Vuonna 2009 vanhin pojista, Karri Perttu, kuoli vain 43-vuotiaana.

Mali kertoo, että he kävivät pitkiä keskusteluja siitä, mitä Perttu haluaa laulaa.

– Viimeisen levyn aikaan yksi tärkeä aihe oli elämän loppuminen. Tapani oli elänyt rikkaan elämän ja hänellä oli ollut isoja kriisejä. Hän halusi kertoa vakavista aiheista, eikä niinkään tehdä puhtaita rakkauslauluja.

Malin mukaan Perttu ei koskaan ylitulkinnut kappaleita.

– Hänellä ei mennyt överiksi. Jos on syvällinen teksti, ei saa olla tårta på tårta. Tapani osasi ohentaa ja tulkita eri tunnetilat. Hän oli käsittämättömän hyvä: Oman aikansa Tauno Palo, loistava näyttelijä ja laulaja.

Tapani Perttu
Laura Pohjavirta / Yle