1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Söpö pöllö kääntää huomion avohakkuisiin, vaikka oleellisempaa olisi puhua hakkuumääristä

Kampanjointi söpöjen eläinten ahdingolla voi olla harhaanjohtavaa, mutta huomioarvo on taattu, kirjoittaa A-studion toimittaja Liisa Haapanen.

metsätalous
Avohakkuu ja metsä
Yle

Kesäkuussa mediassa levisi kuva pöllönpoikasesta, joka istua nökötti yksin avohakatun metsän laidalla. Kyseessä on valokuvaaja Jukka Tannerin ottama kuva, josta uutisoivat useat eri mediat, myös Yle.

Mediassa kuva kehystettiin aluksi esimerkkinä siitä, millaista vahinkoa avohakkuut linnustolle tekevät.

Hyvin pian metsänomistajan edustaja syytti koko kuvaa lavastetuksi ja vakuutti, ettei poikasen pesää ole vahingoitettu.

Mediakohun keskelle joutunut pöllönpoikanen on luultavasti turvassa pöntössään.
Mediakohun keskelle joutunut pöllönpoikanen.Jukka Tanner

Kiista kyseisen pöllönpoikasen kohtalosta kuvastaa laajemmin koko metsähakkuiden ympärillä käytävää keskustelua. Intohimot – luonto ja talous – ovat suuret.

Keskustelua monimutkaistaa, että metsää, sen eliöstöä sekä metsätaloutta ja biologiaa on Suomessa tutkittu paljon. Tästä johtuen kukin osapuoli löytää tarpeen tullen itseään tukevat argumentit myös tutkimuksesta.

Otetaan esimerkki: Avohakattu metsä suosii tiettyjä lajeja, kuten hirviä ja vadelmia. Metsäkanalinnut ja mustikka taas viihtyvät peitteisessä metsässä.

Avohakkuiden vastustajien mukaan metsänpeittoa tarvitsevat lajit ovat kuitenkin haavoittuvaisempia.

Toisaalta monille uhanalaisille lajeille on tärkeää, että metsässä on lahopuuta. Sitä ei jää automaattisesti metsiin kummassakaan metsänhoitotavassa.

Luontojärjestöt vaativat, että valtion metsissä luovuttaisiin avohakkuista ja siirryttäisiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin.

Jatkuvapeitteisyys tarkoittaa, että metsissä kasvaa aina eri-ikäisiä puita eikä metsää hakata paljaaksi missään vaiheessa.

Jatkuvapeitteinen metsänhoito on kuitenkin vielä hyvin marginaalista, Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 1–2 prosentin luokkaa. Pieni osuus johtuu siitä, että Suomessa metsänomistajat ovat voineet tehdä jatkuvapeitteistä metsänhoitoa vasta vuodesta 2014, jolloin metsälakia uudistettiin.

Kansalaisaloite avohakkuista luopumisesta valtion metsissä näyttää etenevän eduskunnan käsittelyyn.

Sen läpimeno ainakin tällä eduskuntakaudella voi olla vaikeaa. Nykyistä puuntuotoa ei olla valmiita riskeeraamaan.

Sen sijaan luontojärjestöt saavat toisen, kenties jopa tärkeämmän tavoitteensa läpi, eli median ja päättäjien huomion hakkuisiin ylipäätään.

Nyt huomio on kuitenkin keskittynyt erilaisiin hakkuutapoihin.

Vähintään yhtä tärkeä kysymys luonnon kannalta on, kuinka paljon metsiä Suomessa tulevaisuudessa hakataan.

Keskeistä on seurata, millaisia puuntuottotavoitteita maa- ja metsätalousministeriö asettaa Metsähallitukselle.

Pitäisikö avohakkuut kieltää valtion metsissä, kysyy illan A-studio. Vieraina Jussi Kumpula Metsähallituksesta ja Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki. Yle TV1 klo 21.05. #yleastudio

Lue myös:

Rengastaja löysi lehtopöllön poikasen kyhjöttämästä kannonnokassa - Metsähakkuut lintujen pesimäaikana jakavat mielipiteet

Joutuiko pikkuinen pöllönpoikanen sittenkin metsätraktorin sijasta vain mediakohun kouriin? Poikasen selviytymisestä ei ole varmuutta.

Suomessa tehdään avohakkuita, koska muuta ei juuri ymmärretä – tutkija: "Suuri puute ilmastonmuutoksen maailmassa, jossa metsien hoidosta pitäisi olla mahdollisimman monipuolinen käsitys"

Lue seuraavaksi