Tapellaanko teilläkin rahasta? Sovittelun ammattilaiset kertovat, mikä perheriitojen ja suurten konfliktien ratkaisua yhdistää

Valtioiden väliset erimielisyydet ja pikkuasioista syntyneet kinat selviävät toisinaan samoilla avaimilla. Arkisiin yhteenottoihin voi soveltaa riidanratkaisun ammattilaisten keinoja.

Riiteleminen
Kaksi miestä tiukassa keskustelussa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Voiko valtioiden tai yritysten välisten konfliktien ratkaisemisesta ammentaa käytännön oppeja perheriitojen sovitteluun? Jos rauhanjärjestö CMI:tä on uskominen, niin kyllä, hyvinkin.

Oleellisinta minkä tahansa riidan ratkaisussa on, että ketään ei nöyryytetä.

– Eli jokaiselle tarjotaan mahdollisuus pitää kasvonsa ja luvataan, että keskustelu jatkuu. Ja sitten tehdään selkeä, myötätuntoinen lupaus siitä, että olen valmis tekemään kaikkeni, jotta sinusta ei tuntuisi siltä kuin nyt tuntuu, CMI:n neuvonantaja Hussein Al-Taee sanoo Radio Suomen päivän haastattelussa.

CMI:n neuvonantaja Hussein Al-Taee.
CMI:n neuvottelija Hussein Al-Taee.Elina Äijö / Yle

Sekä Al-Taee että Harvardin yliopistossa konfliktien ratkaisua opiskellut Pirita Virtanen korostavat kuuntelemisen tärkeyttä.

– Kun oikeasti kuuntelee toista, oppii yleensä jotain, mikä auttaa riidan ratkaisussa, Suomen ensimmäisen sovittelu- ja neuvottelupalveluja tarjoavan yrityksen perustanut Virtanen sanoo.

Kaksikon mukaan riidellessä pitäisi jättää sivuun muut asiat kuin se, jota parhaillaan selvitetään. Ei siis kaivella koko ihmissuhdetta, vaan puhutaan vain käsillä olevasta ongelmasta. Keskustelunaiheen eristämisellä saa edistystä aikaan.

– Esimerkiksi Iranin ydinsopimus syntyi niin, että sovittelijat päättivät keskustella vain siitä asiasta, ei muista konflikteista, Al-Taee kertoo.

Pienet ongelmat, suuret ratkaisut

Kumpi siivoaa, paljonko rahaa kului ostoksiin, mitä tehdään kun vapaahetki koittaa. Tällaiset kynnyskymykset voivat saada perheriidan aikaan.

Al-Taee ja Virtanen kertoivat konfliktien sovittelusta Porin SuomiAreenassa. Pysäytimme vastaantulleita paikallisia ja kysyimme, mistä heillä riidellään.

– Eiköhän meidän suurimmat riidanaiheet löydy ajankäytöstä ja siitä, kenen vuoro on tehdä mitäkin kotitöitä, porilainen Mikko-Tapio Mattila sanoo.

Hussein Al-Taeen mukaan riidassa ei aina ole kyse siitä, jaetaanko kotityöt, vaan ennemmin siitä, huomaako toinen, että ne jakautuvat epätasaisesti.

– Lähtisin liikkeelle siitä, että ihmiset ovat päättäneet olla yhdessä, koska rakastavat toisaan. Myötätuntoinen ihminen katsoo, milloin toinen menee toisen puolesta pidemmälle kuin mukavalta tuntuu. Sen sanoittaminen "hei, oon nähny että oot rehkinyt tosi paljon, otahan vähän taukoa" auttaa paljon, Al-Taee sanoo.

Myös näkökulman laajentaminen voi kuljettaa kotityöriitaa lähemmäs ratkaisua.

– Kannattaa miettiä kaikkea muutakin, miten osapuolet kantavat kortensa yhteiseen kekoon: se ei ole välttämättä vain siivoamista tai muuta. Laajemman näkökulman kautta asiaa voi lähteä ratkaisemaan, Virtanen toteaa.

Rahan takana voi olla mitä vain

Rahankäyttö on kotoisien riitojen klassikkoaihe.

– Meillä riidellään vain pikkuasioista. Esimerkiksi pienet ostokset aiheuttavat joskus todella paljon päänvaivaa, mutta sitten isommat asiat, kuten vaikkapa auto, 40 000 euroa, voidaan tehdä kymmenessä minuutissa, porilainen Virpi Lindström kertoo.

Virtanen neuvoo kaivautumaan syihin pinnallisten riidanaiheiden taustalla. Voi olla, että näennäisesti erimieliset osapuolet haluavat pohjimmiltaan samaa asiaa.

Private Mediator Oy:n toimitusjohtaja Pirita Virtanen.
Private Mediator Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pirita Virtanen.Elina Äijö / Yle

– Kannattaa puhua mieluummin intresseistä kuin positioista. Tässä tapauksessa positioita ovat pienet ostokset ja isot ostokset. Pitäisi selvittää, onko taustalla yhteisiä intressejä ja rakentaa ratkaisua sitä kautta, hän sanoo.

Al-Taeen mukaan rahan takana on aina pelko sen riittämisestä. Siksi pariskuntien on tärkeää luoda pelisäännöt siitä, mitä yhteinen raha on.

Rahasta riitely voi ilmentää muitakin ongelmia.

– Kyse voi olla myös siitä, että ihmisellä on tarve tuntea jotakin ostamalla jotakin. Shoppailu ilahduttaa, ja se voi olla keino kompensoida jotakin, mikä kotona käydystä tai käymättömästä vuorovaikutuksesta puuttuu. Pitää keskustella siitä, mitä kumppani oikeasti tarvitsee, Al-Taee toteaa.