Valtaosa potilasvahinkoilmoituksen tehneistä saa hylkäävän päätöksen – "Jokaisessa leikkauksessa ja nukutuksessa voi tulla yllätyksiä"

Potilas ei aina uskalla tehdä ilmoitusta. Hän saattaa pelätä, että saa sen seurauksena tulevaisuudessa huonompaa hoitoa.

potilasturvallisuus
Sairaalan pyjamaan pukeutunut nainen kävelee sairaalan käytävällä.
Potilasvahinkoilmoitukset hylätään usein siksi, ettei haitta olisi ollut vältettävissä, vaikka olisi toimittu toisin.Kalevi Rytkölä / Yle

Potilasvahinkoilmoitusten määrä jatkaa viime vuonna alkanutta hienoista laskuaan. Tämä ilmenee Potilasvakuutuskeskuksen osavuosiraportista (siirryt toiseen palveluun).

– On liian aikaista arvioida tarkkaan, mikä trendin on kääntänyt. Toivomme tietysti, että potilasturvallisuus olisi parantunut ja potilasvahinkoja olisi tapahtunut vähemmän, sanoo korvauspäällikkö Elina Muukkonen Potilasvakuutuskeskuksesta.

Vahinkoilmoitusten määrä nousi 2010-luvulla aina vuoteen 2016 saakka, mutta sitten suunta muuttui.

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä uusia vahinkoilmoituksia on tullut Potilasvakuutuskeskukselle noin 4 300.

Se on noin 450 vähemmän kuin vuonna 2017 vastaavana ajankohtana.

Saapuneet potilasvahinkoilmoitukset
Yle/ Uutisgrafiikka

Vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti aikaa kolme vuotta siitä, kun vahinko tulee siitä kärsineen tietoon (siirryt toiseen palveluun), joten tilastoissa on viivettä.

Monen kohtalona hylkäävä päätös

Moni potilasvahinkoa epäillyt saa hylkäävän päätöksen, sillä viime vuosina korvattavaksi potilasvahingoksi on todettu vain noin kolmannes ilmoituksista.

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä ratkaistuista tapauksista korvattaviksi potilasvahingoiksi on arvioitu reilut neljännes, 27 prosenttia.

Ratkaistut potilasvahinkoilmoitukset.
Yle Uutisgrafiikka

Niistä suurin osa eli noin 93 prosenttia on luokiteltu hoitovahingoiksi. Toiseksi eniten on ollut infektiovahinkoja.

Potilasvahinkolaissa tarkoitettu hoitovahinko tarkoittaa henkilövahinkoa, joka on aiheutunut esimerkiksi potilaan tutkimuksesta tai hoidosta tai sen laiminlyönnistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kokenut terveydenhuollon ammattilainen olisi tehnyt tilanteessa toisin ja välttänyt vahingon.

Hylkäyksen syynä on usein se, ettei haitta olisi ollut vältettävissä toisinkaan toimiessa tai että potilaan piti sietää infektio hoitoon liittyvänä riskinä.

– Asianmukaisesta hoidosta huolimatta terveydenhuoltoon liittyy erilaisia riskejä komplikaatioista tai terveydentilan heikkeneminen voi liittyä sairauden normaaliin kulkuun, huomauttaa Potilasvakuutuskeskuksen Muukkonen.

Elina Muukkonen korvauspäällikkö Potilasvakuutuskeskus
Korvauspäällikkö Elina Muukkonen Potilasvakuutuskeskuksesta uskoo, että potilasvahinkoilmoitus on jo monille tuttu.Markku Pitkänen / Yle

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki huomauttaa, että läheskään kaikki tapaukset eivät ole potilasvahinkoja.

– Terveydenhuollossa ja erityisesti erikoissairaanhoidossa hoidetaan hyvinkin hauraita, vanhoja ja monisairaita potilaita, joille mikä tahansa toimenpide tai nukutus on jo sinänsä riski.

Myllymäen mukaan jokaisessa leikkauksessa ja nukutuksessa voi tulla yllätyksiä.

– Ne voivat johtua esimerkiksi potilaan sairauksista tai lääkkeiden yhteisvaikutuksista, hän sanoo.

Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen huomauttaa, että lääkärin vastuulla on selvittää potilaalle huolellisesti operaatioihin liittyvät riskit.

– Potilas ei voi siinä tilanteessa mieltää itselleen, minkälaisia riskejä hoitotoimenpiteestä voi aiheutua. Toivon, että hyvin tarkkaan informoitaisiin potilasta, kun hän tulee vastaanotolle ensimmäisen kerran ja vielä toisen kerran ennen leikkausta.

Polvi- ja selkäleikkauksista otetaan yhteyttä

Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikön Elina Muukkosen mukaan eniten korvattavia potilasvahinkoja tapahtuu leikkauksissa ja anestesiassa. Viime vuonna niissä sattuneita vahinkoja korvattiin runsas tuhat, joista lähes puolet liittyi tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteisiin.

Myös Suomen Potilasliittoon otetaan eniten yhteyttä kirurgiaan liittyvistä asioista, kuten polvi- ja selkäleikkauksista.

– Hammashoidon osalta juurihoidosta otetaan useasti yhteyttä, puheenjohtaja Koistinen lisää.

Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen.
Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen sanoo, että hoitoyksiköissä kiinnitetään yhä enemmän huomiota potilasturvallisuuteen.Carolus Manninen / Yle

Korvauksia ei aina saa, vaikka hoito ei olisikaan ollut täysin asianmukaista. Jos aiheutunut vahinko on kovin vähäinen, korvauksia ei makseta.

Kuinka moni tapaus jää piiloon?

Kaikki tuskin ilmoittavat epäilemästään potilasvahingosta. Kuinka moni mahdollinen tapaus jää piiloon? Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen uskoo, että näitäkin tapauksia on.

– Jos potilas tuntee epävarmuutta siitä, onko tapahtunut potilasvahinko, kannustamme siihen, että tekee ilmoituksen, hän sanoo.

Osa saattaa jopa pelätä vahinkoilmoituksen tekemistä.

– Edelleen on heitä, jotka kysyvät meiltä liitosta, että jos he tekevät potilasvahinkoilmoituksen, huonontuuko heidän hoitonsa tulevaisuudessa, Koistinen kertoo.

Tavallisen ihmisen voi olla myös vaikea tietää, milloin kyseessä on potilasvahinko ja milloin ei.

– Jos hoitohenkilökunta huomaa, että toimenpiteessä on tapahtunut esimerkiksi jotain odottamatonta, siitä pitäisi kertoa avoimesti ja yhdessä selvittää asia, Koistinen sanoo.

Tutkimuksen ja seurannan puutteet johtaneet kuolemiin

Potilasvakuutuskeskuksen mukaan kuolemaan johtaneet korvattavat potilasvahingot ovat suhteellisen harvinaisia.

Alkuvuoden aikana ratkaistiin 16 tapausta, joissa potilas kuoli tai hänen kuolemansa aikaistui terveydenhuollon toiminnan seurauksena.

– Jos tilanne jatkuu tänä vuonna tasaisena, se tarkoittaa hyvin pientä määrää, Muukkonen huomauttaa.

Yleensä korvattavia kuolemantapauksia on viime vuosina ollut noin 50–80 vuodessa.

Alkuvuoden aikana ratkaistuista kuolemantapauksista viidessä oli kyse siitä, että potilaan tutkimuksissa oli puutteita. Se taas johti diagnoosin ja hoidon viivästymiseen tai väärään hoitoon.

Neljässä tapauksessa potilaan seuranta oli puutteellista vatsan alueen toimenpiteen jälkeen.

Kahdessa tapauksessa potilaan terveydentila oli niin huono, ettei leikkaukseen olisi pitänyt riskien takia ryhtyä laisinkaan.

Vahingon takia kuolleiden ikä oli kahta vastasyntynyttä lukuun ottamatta 54–84.

Huono tiedonkulku voi johtaa ongelmiin

Hoitovahinkoja voivat aiheuttaa esimerkiksi kiire, työkuorma ja tiedonkulun puutteet, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki arvioi.

– Päivystystilanteet ovat vaativimpia. Jos siellä on liian kova ruuhka, alimitoitettu henkilöstö ja vakavasti sairas potilas jää muun ruuhkan keskelle, kyseessä voi olla erittäin suuri riskitilanne.

Kati Myllymäki.
Myllymäen mukaan lääkärin ja hoitajan työ pitäisi saada tehdä riittävästi perehtyen, jotta huolimattomuusvirheiltä vältytään.Yle

Hänen mukaansa potilasturvallisuutta on koko ajan parannettu.

Myllymäki painottaa erityisesti hyvää tiedonkulkua, jotta potilasvahinkoja voitaisiin välttää.

– Jos kriittiset tiedot perusterveydenhuollosta eivät tule sairaalan päivystäjälle tai lääkärin antama hoito-ohje ei välity hoitajalle, vuodeosastolle tai leikkaussaliin, ne ovat riskikohtia. Näihin on myös kovasti yritetty kiinnittää huomiota, Myllymäki huomauttaa.

– Leikkauksessa tai toimenpiteessä voi tulla esimerkiksi yllättävä lääkeainereaktio, jos ei ole ollut tiedossa, että potilaalla on vaikkapa penisilliiniallergia.

Myllymäki lisää, että jos hoito ei tehoa, on tärkeää, että potilas ottaa hoitavaan tahoon yhteyttä, jotta voidaan tehdä lisätutkimuksia.

Hylkäävä päätös voi olla potilaalle järkytys. Se pitäisikin perustella hyvin, sanoo Suomen Potilasliiton Paavo Koistinen.

– Hylkäävän päätöksen jälkeen potilasta ei saisi myöskään jättää yksin. On vaikea tilanne, jos jää epävarmuuteen, että onkohan potilasvahinkoa tapahtunut ja johtuvatko esimerkiksi omat liikkumisvaikeudet siitä, sanoo Koistinen.

Hoitovahinko on myös lääkärille ja hoitajalle henkisesti vaikea paikka.

– Pahinta on se, jos menettää potilaan. Jos esimerkiksi synnytyksessä vauva tai äiti menehtyy, voi olla, että lääkärin työkyky vaarantuu, Lääkäriliiton Myllymäki huomauttaa.

Korvaukset vaihtelevat huomattavasti

Suurin yksittäinen korvauslaji potilasvahingoissa oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla ansionmenetyskorvaus noin kolmanneksen osuudella.

Toisen kolmanneksen muodostivat niin sanotut aineettomat vahingon korvaukset, joihin kuuluu tilapäinen ja pysyvä haitta sekä kosmeettinen haitta.

Loput ovat muun muassa sairaanhoito- ja kuntoutuskustannuksia.

Potilasvakuutusten korvauslajit v.2018
Yle/ Uutisgrafiikka

Korvaukset vaihtelevat hyvin paljon. Kaikkien korvausten keskiarvo on noin 25 000 euroa.

– Pienestä potilasvahingosta voi saada muutaman sadan euron korvauksen. Vaikeissa tapauksissa korvaukset voivat olla hyvin paljon suurempia, erityisesti jos potilas jää pysyvästi työkyvyttömäksi, Muukkonen sanoo.

Viime vuonna korvauksia maksettiin noin 40 miljoona euroa.