Hetken huuma vai pysyvämpi kehitys? Sähköpotkulautoja on alettu käyttää kännimopoina

Kun kaupasta pitää saada lisää olutta tai terassilta on päästävä kotiin, ovat suomalaiset kekseliäitä. Sähköpotkulaudalla pääsee.

liikenne
sähköpotkulauta
Jim Lo Scalzo / EPA

Sähköpotkulaudat hyväksyttiin liikenteeseen pari vuotta sitten, mutta kovin suosittuja niistä ei ole tullut. Sen verran niitä kuitenkin liikkuu, että tänä kesänä on sähköpotkulautoja näkynyt myös ravintoloiden pyörätelineissä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi laati vuonna 2015 arvion siitä, millaisia vaikutuksia uuden lain sallimilla kevyillä sähköisillä liikkumisvälineillä olisi liikenneturvallisuuteen. Trafissa otettiin jo tuolloin huomioon, että osa sähköpotkulautailijoista tulee ajamaan päihtyneenä.

Sähköpotkulautoja on kahta päätyyppiä. Trafi luokittelee alle 15 kilometrin tuntinopeuden saavuttavat sähköpotkulaudat jalankulkua avustaviin ja korvaaviin liikkumisvälineisiin. Alle 25 kilometrin tuntinopeuteen yltävät sähköpotkulaudat ovat puolestaan kevyitä sähköajoneuvoja.

Jalankulkua avustavilla sähköpotkulaudoilla on sallittua ajella jalkakäytävällä, kunhan ajo tapahtuu kävelynopeudella. Poliisi vahvistaa, että jos vauhti todellakin pysyy jalankulkuvauhdissa, ei kuljettaja voi myöskään syyllistyä tankojuoppouteen. Hänhän on jalankulkija.

Jos samainen kuljettaja ajaa kuitenkin kävelynopeutta kovempaa, muuttuu hän lain silmissä pyöräilijäksi, jolla on pyöräilijän velvollisuudet. Tarkkaa kävelynopeutta on vaikea todentaa. Jonkinlainen ohjenuora on, että suurin osa ihmisistä kävelee alle 6,5 kilometrin tuntivahdilla.

Liikenneturvallisuuden kannalta alle 15 km/h -luokan sähköpotkulaudat eivät muodosta suurta uhkaa. Tyypillisessä onnettomuudessa omiin jalkoihinsa sotkeutuva ajaja putoaa astinlaudalta tai kaatuu ajettuaan jalkakäytävän reunaan. Ensihoidoksi riittää yleensä laastari.

Sähköpotkulautojen enintään 25 kilometrin tuntinopeuteen pystyvä versio on jo huomattavasti turvattomampi. Humalassa ajava syyllistyy tankojuoppouteen pyöräilijän tavoin. Jos ajo näyttää vaaralliselta, käskee poliisi kuskin taluttamaan laitettaan. Tällä pyritään ennen kaikkea suojaamaan ajajaa itseltään.

sähköpotkulauta
Jim Lo Scalzo / EPA

Maastopotkulaudassa saa olla satula, jolla saa istua myös kaupungissa

Nimestään huolimatta sähköpotkulautoja ei tarvitse potkia. Vauhtia saa sähkömoottorista, kunnes akusta loppuu virta. Muun kevyen liikenteen seassa 25 km/h on vauhti, joka vaatii kuskilta harkintakykyä. Humalassa sitä harvemmilla on.

Sähköpotkulauta ei lain mukaan saa olla mikään sähkömopo. Laitteessa saa kuitenkin olla istuin, kunhan se on enintään 44 cm korkeudella maasta. Trafin johtava asiantuntija Reijo Jälkö selvitti viime vuonna, mihin tuo 44 cm istuinkorkeusvaatimus perustuu. (siirryt toiseen palveluun)

EU:n asetuksessa vuodelta 2013 löytyy kuitenkin poikkeus. Sähköpotkulaudassa saa olla myös aikuisen korkeudelle yltävä istuin, jos laitetta käytetään ensisijaisesti maastossa ja päällystämättömillä teillä.

Helsinkiläisellä pyörätiellä sähköpotkulautansa satulalla istuvan ei kuitenkaan tarvitse maastokäyttöä mitenkään perustella. Riittää, että laitteen valmistaja toteaa, että lauta on tarkoitettu ensisijaisesti maastokäyttöön.

Eri sähköpotkulautaversiot on vaikea erottaa toisistaan. Trafiin tulee poliisilta aika ajoin kyselyitä, missä milläkin vehkeellä saa ajaa. Esimerkiksi 25 kilometrin tuntinopeuteen kykenevässä kevyessä sähköajoneuvossa olisi oltava etuvalo, mutta sekään ei auta tunnistamista, sillä valo saa olla vaikka ajajan otsassa.

sähköpotkulauta
Jim Lo Scalzo / EPA

Pelkona viritetyt potkulaudat jalankulkijoiden seassa

Trafi sekä liikenne- ja viestintäministeriö suhtautuvat kevyisiin sähköisiin liikkumisvälineisiin myönteisesti. Siinä missä senioriskootterit ja sähkörollaattorit, myös sähköpotkulauta on haluttu sallia ennen kaikkea helpottamaan ihmisten liikkumista.

Sähköpotkulaudalla riski joutua onnettomuuteen on suunnilleen samaa luokkaa kuin polkupyörällä.

Sähköpotkulautoja sekä muita pyöräteillä ja jalkakäytävillä ihmisiä liikuttavia sähkövälineitä on kuitenkin Suomessa myyty niin vähän, että ne eivät ole heilauttaneet onnettomuustilastoja puoleen tai toiseen. Se on yllättänyt viranomaisetkin.

Vielä 2015 Trafi arvioi, että mikäli pahin ennuste toteutuu, Suomessa kuolisi vuosittain reilut kymmenen ihmistä enemmän ja 150 loukkaantuisi vakavasti sen jälkeen, kun sähköiset liikkumisvälineet 2016 tulevat laillisiksi.

sähköpotkulauta
Dmytro Zinkevych / AOP

Myös poliisi oli varautunut siihen, että laitteita näkyisi liikenteessä huomattavasti suurempia määriä.

Poliisi tunnustaa, että sillä ei ole juuri mahdollisuuksia eikä osaamista valvoa sähköpotkulautoja. Se kuitenkin tiedetään, että osa laitteista on aivan liian tehokkaita. Ihmisillä on taipumus virittää kaikkea, mikä viritettävissä on.

Sähköpotkulautojen ajajat eivät voi aina edes tietää heitä koskevia liikennesääntöjä. Esimerkiksi jalkakäytävällä ei ole selkeitä väistämissääntöjä. Jos törmäys sattuu, syyllisyys selvitetään tapauskohtaisesti.

Juttua varten on pyydetty tietoa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista sekä Poliisihallituksesta.