Perinteiset kangaskaupat katoavat katukuvasta – "Kuinka monella on enää ompelukone, saati aikaa käyttää sitä?"

Keväällä vanha kangasliike lopetti Lahdessa. Kesäkuussa sama tapahtui Espoossa. Kokkolassa kaksi liikettä sulkee kesän jälkeen. Onko ala henkitoreissaan? Kolme toimitusjohtajaa kertoo näkemyksensä.

Kankaiden vähittäiskauppa
Kangaskauppa.
Katarina Lind / Yle

Toimitusjohtaja Joona Alestalon olo on yhtä aikaa haikea ja helpottunut. Yli 40 vuotta Lahdessa toiminut Alestalon kangasmyymälä pisti pillit pussiin kolmen rankasti tappiollisen vuoden jälkeen.

Perinteisestä kangaskaupasta tuli riippakivi mattokutomoa, kangastukkua ja tekstiiliteollisuuden raaka-aineiden myyntiä pyörittävälle firmalle.

Erikoismyymälästään haluaa eroon myös Halpa-Halli. HHkangas lopettaa Kokkolassa kesän jälkeen. Samoihin aikoihin kaupungista katoaa myös Eurokankaan liike. Tapiolan myymälänsä Eurokangas ennätti sulkea jo kesäkuussa.

Yhtäkkiä sulla on 500 metriä pöllökuosia tai joku väri, jota kukaan ei enää haluakaan.

Toimitusjohtaja Joona Alestalo

Että menestyisi, on oltava siellä missä kuluttajat ovat. 47 700 asukkaan Kokkolan asiakasvolyymi osoittautui Eurokankaalle liian pieneksi.

Pääkaupunkiseudulla Tapiolan Heikintori puolestaan jäi vetovoimaisempien kauppakeskusten jalkoihin.

– Seuraamme ja ennakoimme kuluttajavirtoja. Olemme avanneet myymälät Vantaan Porttipuistossa ja Espoon Isossa Omenassa, Eurokankaan toimitusjohtaja Daniel Ward sanoo.

Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen puolestaan kertoo ketjun keskittyvän jatkossa vain tavaratalotoimintaansa. Siksi myös HHSportit ovat saaneet lopettamispäätöksen.

Käsityöbuumi ei näy kankaiden menekkinä

Lahtelainen Alestalon kangaskauppa yritti toimitusjohtajan sanoin kääntää kaikki kivet ja männynkävyt, mutta ei onnistunut muuttumaan kuluttajan silmissä houkuttelevaksi ostospaikaksi.

Alestalon mukaan kuluttajalle pitäisi nykyään pystyä tarjoamaan koko ajan uutta ja isolla valikoimalla. Trendiväri tai -kuosi on hetkessä vanha.

– Yhtäkkiä sinulla on 500 metriä pöllökuosia tai joku väri, jota kukaan ei enää haluakaan. Siitä on kuitenkin pakko päästä eroon, ennen kuin voi ostaa uutta.

Toimitusjohtajat Alestalo, Ward ja Ylinen puhuvat maailman ja kuluttajan muuttumisesta.

Nenäpäiväkirpparilla myynnissä kauniita kankaita.YLE / Maija Tuunila

Vielä 1970-luvulla ostettiin kangasta ja tehtiin tai teetettiin vaatteita. Nyt konetta surruuttavat vain innokkaimmat ja he, jotka haluavat peroonallisuutta itse tehdyillä vaatteilla.

Suuri massa ei ompele vaatteita, liinavaatteita tai sisustustuotteita, vaan ostaa kaiken valmiina.

– Kuinka moni edes omistaa ompelukoneen, saati ennättää käyttää sitä? Et sinä kiireittesi keskellä mitään ompeluhommaa rupea opettelemaan, kun on paljon helpompaa ostaa valmis vaate tai kodin sisustusjuttu, Joona Alestalo miettii.

Jos pysyt mielenkiintoisena ja pystyt vastaamaan asiakkaan tuote- ja palvelutarpeisiin, pysyt hengissä bisneksessä.

Toimitusjohtaja Daniel Ward

Yli 30 liikkeen Eurokankaan toimitusjohtaja Daniel Ward ei usko ompelutaidon ja –harrastuksen katoavan.

– Aina löytyy heitä, jotka haluavat tehdä uniikkeja juttuja ja toteuttaa itseään. Euroopassa tällaisen trendin vahvistumisesta on jo merkkejä. Trendit tulevat ja menevät, niin se menee tässäkin.

Joona Alestalon mielestä Suomessa paljon puhuttu käsityöbuumi näkyy enemmän neulonta- ja virkkauslankojen myynnissä. Kankaissa lasten joustokankaat ovat suosittuja. Yleisesti kankaiden kokonaismenekki kuitenkin laskee tasaisesti.

– Villasukkia tehdään, mutta ompelevien himoharrastajien joukko on pieni.

Kokkolan vihaiset naiset

Kokkolassa joukko ompelutaitoisia naisia aloitti kesäkuussa nimenkeruukampanjan HHkankaan myymälän säilymisen puolesta.

– Ajattelimme, ettemme voi vaikuttaa Eurokankaaseen, mutta Halpa-Hallin kohdalla voimme yrittää, kertoo Taina Lamminen.

Toimitusjohtaja Janne Ylinen on ehdoton. Halpa-Halli ei aio pyörtää päätöstään. Kangaskauppa on tullut tiensä päähän laajan konsernin toimintana.

Taina Lamminen ja moni ompelutaitoinen kokkolalainen on pahoillaan. Viimeisten varsinaisten kangasliikkeiden lähteminen on iso menetys. Lamminen uskoo, että moni kangas jää ostamatta, jos on lähdettävä kauas kankaan takia. Verkkokauppa ei houkuta kaikkia.

Lahtelainen toimitusjohtaja Joona Alestalo ymmärtää hyvin kokkolalaisten tunnot. Samoja fiiliksiä heräsi Lahdessakin myymälän sulkemisuutisen jälkeen. Moni haluaa taistella sydäntä lähellä olevan harrastuksensa puolesta.

– Se on vähän kuin joku lakkauttaisi jäähallin ja seuraava halli olisi 100 kilometrin päässä. Tottahan sitä yrittäisi, että saisi lähihallin pidettyä, Alestalo miettii.

Pärjätäkseen on löydettävä oma juttu

Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen uskoo, että Kokkolassa olisi mahdollisuuksia yrittäjävetoiselle kangaskaupalle.

Lahtelainen toimitusjohtaja Joona Alestalo näkee alan tulevaisuuden synkkänä. Näkemys perustuu firman harjoittamaan kankaiden tukkumyyntiin, tukkuasiakkailta kuultuihin tietoihin ja oman liikkeen kohtaloon. Kaupan liitto ei esimerkiksi tilastoi alaa ollenkaan.

– Aikaisemmin myimme kangasta valehtelematta sadoille kaupoille. Nyt liikkeitä on huomattavasti vähemmän ja niistäkin moni tuntuu olevan henkitoreissaan. Ostomäärät ovat pienentyneet ja maksu-ajat pidentyneet, Alestalo kertoo.

Eurokankaan toimitusjohtaja Danield Ward ei näe tilannetta yhtä synkkänä. Hän peräänkuuluttaa ketteryyttä ja reagoivuutta. Ne pärjäävät, jotka pystyvät mukautumaan nopeimmin muutokseen ja trendeihin.

– Jos pysyt mielenkiintoisena ja pystyt vastaamaan asiakkaan tuote- ja palvelutarpeisiin, pysyt hengissä bisneksessä, Ward toteaa.

Pelkkä kankaan myyminen tiskiltä metreittäin ei enää riitä. On löydettävä oma juttu. Eurokankaalla se on esimerkiksi laajentuminen kaihdin- ja ikkunaripustamisen puolelle ”avaimet käteen”- periaatteella. Kuluttaja tilaa tuotteen, joka valmistetaan mittojen mukaan ja tullaan asentamaan paikoilleen.

– Laajentamisen kautta perinteinen kangaskauppa pystyy oikeuttamaan olemassaoloaan tulevaisuudessakin, Ward sanoo.

"Todellinen kilpailu tulee halpatuotantojen alueilta"

Toimitusjohtajat eivät usko, että perinteinen kangaskauppa kompastuisi hintoihin. Kuluttaja on valmis maksamaan haluamastaan.

He eivät myöskään usko kivijalkakauppojen murentuvan verkkokaupan vyöryssä. Kaupan alalla tällä hetkellä tapahtuvat muutokset liittyvät isoon kokonaisuuteen.

– Satojen tuhansien ihmisten yhteinen käyttäytyminen ympäri maailmaa muuttaa asioita joka paikassa, sanovat Joona Alestalo ja Janne Ylinen.

Daniel Ward puolestaan uskoo, että yritys, joka toimii verkossa ja kivijalassa, pärjää kombinaatiolla paremmin kuin yhdellä jalalla.

– Suomalaisliikkeitäkin uhkaava todellinen kilpailu tulee Kaukoidästä tai muualta halpatuotannon alueilta, missä yhteiskunnalliset olosuhteet ovat kuitenkin aivan toisella tolalla kuin meillä.

Joona Alestalo ennustaa, että kymmenen vuoden jälkeen Suomessa on enää muutama erikoistunut kangasmyymälä. Nekin keskittyvät hänen arvionsa mukaan pääkaupunkiseudulle.