"Jos julkinen liikenne harvenee, se on aina hirveä takaisku" – Kansainvälinen vertailu selvitti hyvän elämänlaadun aineksia: katso, miten Helsinki ja Oulu eroavat Euroopan suurkaupungeista

Koulutuksen merkitys on muita kovemmassa kurssissa Oulussa. Vastaavasti oululaisille kaupungin melutaso ei ole elämänlaatuun vaikuttava kysymys.

elämänlaatu
Metro asemalla.
Helsinkiläiselle toimiva julkinen liikenne on erityisen tärkeä elämänlaatua parantava tekijä. Liikenteen takkuilusta ja ongelmista huolimatta helsinkiläiset ovat myös aivan eurooppalaista kärkitasoa, kun kysytään tyytyväisyydestä julkisen liikenteen palveluihin.Kari Ahotupa / Yle

– Julkinen liikenne on minulle aivan ensiarvoisen tärkeä. Liikun aika paljon täällä stadissa. Jos raitioliikenne tai bussiliikenne harvenee, se on minulle aina hirveä takaisku, pohdiskelee Helsingin Käpylässä asuva Olli Stephany.

Kantakaupungissa asuva Kaisa Kakko puolestaan sanoo, että on suorastaan luksusta, kun julkisen liikenteen kulkuvälineisiin pääsee ilmaiseksi lastenrattaiden kanssa.

Nämä mielipiteet kuvastavat yleisemminkin helsinkiläisten suhtautumista julkiseen liikenteeseen. EU:n tilastotoimiston Eurostatin tekemässä selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) on vertailtu 79 eurooppalaisen kaupungin asukkaiden näkemyksiä siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä elämänlaadun kannalta.

Suomalaiset "tyytyväisiä veronmaksajia"

Juuri helsinkiläiset nostavat kaikkein useimmin julkisen liikenteen merkityksen kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon.

Vastaukset kertovat omaa kieltään kaupunkien luonteesta.

Ranskan toiseksi suurin kaupunki Marseille on tunnettu ajoittaisista levottomuuksistaan – ja niinpä juuri Marseillen asukkaat nostavat useimmiten esille katujen turvallisuuden tärkeäksi elämänlaatuun vaikuttavaksi tekijäksi. Oulussa korostuu koulutuksen merkitys, Prahassa melutaso, Napolissa työttömyys ja Tukholmassa puolestaan toimivat asumisjärjestelyt.

taulukko
Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

Miksi sitten helsinkiläiset painottavat julkisen liikenteen merkitystä niin paljon, kun siihen vieläpä ollaan varsin tyytyväisiäkin? Eikö olisi paljon helpompaa tuoda esiin rempsallaan olevia asioita?

Helsingin yliopiston geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen löytää tulokselle kaksi pääasiallista selitystä.

– Suomalaiset yleisemminkin ovat "tyytyväisiä veronmaksajia" eli olemme kohtuullisen tyytyväisiä julkisiin palveluihin. Siihen on toisaalta aihettakin. Kun esimerkiksi australialaisessa tutkimuksessa verrattiin 26 ison kaupungin joukkoliikennettä toisiinsa, niin Helsinki oli paras.

Kärkisija muodostuu Toivosen mukaan siitä, että yhteydet keskusten ja pääkeskuksen välillä on suunniteltu hyvin, ja siitä, että yhteydet ovat verrattain luotettavia.

– Junaliikenne myöhästelee, mutta muuten pääsääntöisesti pysäkkiaikataulut pitävät. Siihen, että bussit tulevat ja ratikat kulkevat aikataulussaan, voi melkein aina luottaa. Metroon samoin.

"Kaikki eivät voi tunkea samalle niemelle"

Raitiovaununkuljettaja Anna Ahtila selittää helsinkiläisten korkeaa julkisen liikenteen arvostusta sillä, että kaikki eivät voi tunkea ahtaalle niemelle omilla autoillaan. Näin ollen toimiva julkinen liikenne on suorastaan välttämättömyys Helsingissä.

Raitiovaunun kuljettaja Anna Ahtila
Raitiovaununkuljettaja Anna Ahtila on saanut jouluaattona jopa viisi joulukorttia tyytyväisiltä matkalaisilta.Elise Tykkyläinen / Yle

Kuljettajat saavat osansa kaupunkilaisten arvostuksesta aivan konkreettisessa muodossa.

– Meillä on sellaisia vanhoja matkustajia, jotka tuovat meille ihan joulukortitkin. Jos on jouluaattona töissä, niin minulle on parhaimmillaan tullut viisi joulukorttia, Ahtila myhäilee.

Oululaisten suurta arvostusta hyvää koulutusta kohtaan voidaan hakea yritysjohdon tukemiseen erikoistuneen Mercuri Urvalin konsultin Lauri Sainion mukaan kaupungin asemasta suuren alueen keskuksena.

– Voidaan luottaa siihen, että täältä löydetään niitä ammattilaisia ja osaajia. Meillä on monialainen yliopisto, joka tarjoaa hyvin kattavaa koulutusta. Myös ammattikorkeakoulusta löytyy paljon vaihtoehtoja. Oulu on korkean teknologian kaupunki, mikä luo vaateita sille, että pitää löytyä tietynlaista osaamista työtehtäviin.

Oulun lentokentän saapuvien matkustajien aula heinäkuussa 2018
Oulun lentokentällä saapuvia matkustajia tervehtivät ensimmäisenä Oulun yliopiston mainosjulisteet.Kai Jaskari / Yle

Oulu tunnettiin vielä vuosituhannen alussa yhtenä Suomen "Nokia-kaupungeista". Viimeisetkin rippeet Nokian matkapuhelinten kehitystoiminnasta ajettiin alas 2014. Lauri Sainio arvioi, että Oulun vaikeilla vuosilla on voinut olla myönteinen vaikutus kaupunkilaisten suhtautumiseen koulutukseen.

– Nähdään se, että koulutuksen kautta päästään paremmin kiinni uusiin haasteisiin.

Vaikea asuntotilanne voi viedä työhaaveet

Naapurimaamme Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa on tunnetusti vaikeat asuntomarkkinat. Vuokrasopimuksia myydään laittomasti pimeillä markkinoilla, houkutteleviin kantakaupungin vuokra-asuntoihin on jopa 20 vuoden jono ja omistusasuntojen hinnat ovat karanneet pilviin – monien ensiasunnosta haaveilevien ulottumattomiin.

Tukholmalaiset nostavatkin Eurostatin vertailuissa toimivat asuntojärjestelyt kaikkein useimmin kolmen tärkeimmän elämänlaatuun vaikuttavan tekijän joukkoon.

Tukholman vanhakaupunki
Tukholman vanhastakaupungista ei uuden tulokkaan kannata haaveilla saavansa asuntoa ilman hyvin paksua lompakkoa.Linda Söderlund / Yle

Liberaaleja edustava valtiopäiväedustaja Nina Lundström on seurannut Tukholman seudun asuntomarkkinoiden kiristyvää kehitystä paitsi parlamentista myös paikallispolitiikasta käsin.

– Koska on vaikeaa löytää asuntoa, eikä ole varaa ostaa omaa asuntoa, asuntotilanne vaikuttaa koko elämäntilanteeseen niin olennaisesti, että joutuu miettimään, voiko ottaa työpaikkaa tai opiskelupaikkaa vastaan.

Ruotsissa vuokralla asumista ei samalla tavalla kuin monissa muissa maissa pidetä erityisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevien asumismuotona. Esimerkiksi useat tunnetut poliitikot ovat jääneet kiinni siitä, että he ovat käyttäneet suhteitaan hyväksi ohittamalla houkuttelevia vuokra-asuntoja kauemmin jonottaneet tukholmalaiset kaupungin asuntojonossa.

Mutta vuokra-asuntoja ei ole juuri tarjolla keskusta-alueella, ja kauempana keskustasta sijaitsevien uustuotantoasuntojen vuokrat ovat huippuluokkaa.

– Yksiön vuokra on helposti 7000 kruunua (noin 700 euroa). Monia ei edes hyväksytä vuokralaisiksi liian alhaisen tulotason vuoksi, jolloin asuntoon pitää muuttaa jonkun toisen kanssa yhdessä.

Napolissa työpaikka on kultaa kalliimpi

Euroopan virallisia työttömyystilastoja katsoessa voisi päätellä, että joukkotyöttömyydestä kärsivistä Kreikasta ja Espanjasta löytyisivät ne kaupungit, joissa työttömyyttä ja työllisyyttä pidettäisiin erityisen tärkeinä elämänlaatuun vaikuttavina tekijöinä.

Kärkipaikkaa pitää kuitenkin Italian Napoli. Siellä peräti 73 prosenttia asukkaista pitää työttömyyttä yhtenä kolmesta tärkeimmästä elämänlaatutekijästä.

Italia tunnetaankin siitä, että työttömyystilastot eivät paljasta koko totuutta. Avoimesti työttömien lisäksi on suuri joukko lannistuneita ihmisiä, jotka eivät jaksa hakea töitä, vaikka haluaisivatkin työpaikan löytää.

Napoli, Italia
Napolilaiset arvostavat työpaikkoja enemmän kuin muut eurooppalaiset. Monet koulutetut nuoret lähtevät työn perässä ulkomaille.EPA/Ciro Fusco

Entinen napolilainen jalkapalloagentti Danilo Stavola sanoo, että lohduttomuus tulevaisuuden suhteen näkyy erityisesti nuorten asenteissa.

– Nuorille, jotka kouluttautuvat hyvinkin pitkälle, jopa yliopistotasolle, ei löydy töitä. Siksi he jättävät kotikaupunkinsa ja lähtevät Pohjois-Italiaan, esimerkiksi Milanoon. Ja monet myös ulkomaille Britanniaan ja Saksaan.

Myös käänteisestä tilastosta löytyy kiinnostavaa tietoa: Oululaiset ovat vertailun niitä eurooppalaisia, joille kaupungin melutasolla on kaikkein vähiten merkitystä elämänlaatuun.

Lue myös:

Selvitys eurooppalaisten kokemasta elämänlaadusta on julkaistu Eurostatin tilastollisen vuosikirjan Urban Europe osana (katso s. 263-) (siirryt toiseen palveluun)