Forssan Yhteisötalosta matalan kynnyksen kohtaamispaikka: "Todella hieno malli"

Yhteisötalo voi olla avain forssalaisten parempaan yhteisöllisyyteen. Sosiaalityöntekijä kutsuu paikkaa villasukkataloksi, joka lisää kaikkien hyvinvointia.

järjestötoiminta
Naisia pöydän ympärillä Forssan Yhteisötalolla
Ville Välimäki / Yle

Yhteisötaloja tai kumppanuustaloja on jo avattu moneen suurempaan kaupunkiin. Yhteisötaloa remontoidaan parhaillaan myös Forssaan. Moottorina on sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Juuri tässä saattaa olla avain, joka tulevaisuudessa tekee paikallisen mallin arvokkaaksi.

Forssan Yhteisötalo tulee selkeästi tämän päivän tarpeeseen. Talon merkitys saattaa olla vielä suurempi tulevaisuudessa, kun kolmannen sektorin merkitys vahvistuu.

Yhteisötaloon toivotetaan tervetulleiksi paitsi kaikki seudun asukkaat, myös erilaiset järjestöt ja yhdistykset. Tämän lisäksi joukko sosiaalityöntekijöitä ryhtyy ottamaan asiakkaitaan vastaan Yhteisötalossa.

Uutta voimaa ihmisiä joukkoistamalla

Talon voima on siinä, että erilaiset toimijat alkavat touhuta saman katon alla. Kun joukko yhdistyksiä, järjestöjä ja aktiivisia ihmisiä tekee yhdessä, nämä alkavat tuottaa uutta, sanoo maahanmuuttokoordinaattori Milla Elo Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä.

– On paljon ihmisiä, joilla on sosiaalista kaipuuta. Meillä on myös hirveän paljon ihmisryhmiä, joilla on erilaisia voimavaroja. Ollaan mietitty, miten ihmiset saisivat voimia ja pystyisivät sitten käyttämään niitä toistensa hyväksi, sanoo Milla Elo.

Miehiä remonttitalkoissa Forssan Yhteisötalolla
Yhteisötaloa tehdään tietysti yhdessä, talkoilla.Ville Välimäki / Yle

Myös Forssan seutukunnalla on paljon ihmisiä, jotka eivät hevin lähde liikkeelle kodeistaan. Milla Elo sanoo, että heidän liikkeelle saamisensa vaatii sitä, että heitä autetaan sosiaalistumaan. Toisaalta on paljon ihmisiä, joilla on annettavaa – ja kun he pääsevät kasvattamaan omia verkostojaan, kaikkien hyvinvointi lisääntyy.

"Tämä on semmoinen villasukkatalo"

Hyvinvointikuntayhtymän ja kaupungin sosiaalityöntekijöiden on myös tarkoitus jalkautua Yhteisötaloon, missä asiakasta pääsee tapaamaan toisenlaisessa ympäristössä kuin virastossa. Yhteisötalossa saa olla rennosti.

– Tämä on semmoinen villasukkatalo, missä pystyy asiakkaan kanssa keittämään kahvit ja juttelemaan rauhassa.

– On aivan turha ylläpitää myöskään sosiaalitoimessa raja-aitoja, jolloin työssä selvästi erotellaan, että sinä olet asiakas ja minä olen työntekijä, sanoo Milla Elo.

Matalan kynnyksen paikkojen merkitys kasvaa

Lounais-Hämeen yhteisötalomalli saa myös valtakunnallista kiitosta. Kiitosta antaa entinen vihreiden kansanedustaja, nykyinen Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax.

Hän on vastikään tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen (siirryt toiseen palveluun) siitä, millainen olisi järjestöjen ja yhdistysten rooli uudessa sotessa. Selvityshenkilö Brax sanoo, että matalan kynnyksen toimipaikkojen merkitys saattaa tulevaisuudessa kasvaa voimakkaasti.

– Todella hieno malli! Yleensäkin nämä mallit ovat osoittautuneet kaikkein tehokkaimmiksi saada aikaan ehjiä hoitopolkuja.

Braxin mielestä hyvää on kolmannen sektorin joustavuus, vierellä kulkeminen – ja varsinkin se, että vertaistukijoiden hyväksikäyttö voidaan yhdistää palveluiden ja ammattilaisten toimintaan. Rajapinnassa on usein kolmannen sektorin toimijoita, jotka ovat saaneet koulutuksen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Juuri tällaiset talot ovat usein konkreettisia matalan kynnyksen paikkoja, joihin kansalaiset myös löytävät tiensä, sanoo Tuija Brax.

Ilman järjestöjä ei Suomi pääse soten säästötavoitteisiin

Selvityshenkilö Tuija Brax sanoo, että tulevaisuudessa yhdistys- ja järjestötoiminta on äärimmäisen keskeistä.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa sote-kulut jatkossa kasvaisivat vuositasolla kolme miljardia euroa vähemmän kuin ne nyt näyttävät kasvavan. Braxin mielestä pottia ei mitenkään uskottavasti pystytä toteuttamaan, jos erilaisia töitä ei tehdä nimenomaan järjestöjen kautta.

– Mikäli tämänkaltainen matalan kynnyksen työ heikkenee, silloin voidaan kyllä sanoa hyvästi ajatukselle, että miljardiluokan kustannusvaikutukset oikeasti saadaan aikaan, sanoo Tuija Brax.