Maastopalot alkavat ihmisestä, eivät luonnosta – nämä ovat maastopalojen yleisimmät syttymissyyt

Viime aikoina maastopaloja ovat aiheuttaneet muun muassa kytemään jätetyt nuotiot ja lasten tulitikkuleikit.

maastopalot
Puu palaa juuresta.
Metsä paloi Pyhärannassa Varsinais-Suomessa keskiviikkona.Roni Lehti / Lehtikuva

Maastopalot syttyvät yleensä silloin, kun maasto on kuivaa, sää on lämmin, sadetta ei ole saatu ja metsäpalovaroitus on mahdollisesti voimassa. Palot eivät kuitenkaan syty aivan itsestään, ja syynä onkin yleensä ihmisen toiminta.

Helsingin pelastuslaitos on sammuttanut useita kymmeniä maastopaloja kuivan ja kuuman hellejakson aikana.

– Toistaiseksi on ollut yllättävän vähänkin maastopaloja. Nyt on ainekset jo paljon isompaan tehtävämäärään, toteaa päivystävä palomestari Tommi Sivula Helsingin pelastuslaitokselta.

Tällä hetkellä maastopalovaroitus on voimassa koko maassa. Pisimpään varoitus on yhtäjaksoisesti ollut voimassa Lapissa ja Länsi-Suomessa. Molemmissa varoitus on kestänyt jo puolentoista viikon ajan.

Näillä näkymin varoitus on voimassa myös viikonlopun yli, mutta paikoittaiset sadekuurot voivat helpottaa tilannetta Lapissa. Länsi-Suomeen helpotusta ei kuitenkaan ole vielä luvassa.

Kysyimme pelastuslaitosten palomestareilta, mitä ennen maastopalon syttymistä yleensä tapahtuu.

1. Kytemään jätetyt nuotionpohjat

Yksi yleisimmistä maastopalon sytyttäjistä on kytemään jätetty nuotio. Viime aikoina Helsingin pelastuslaitoksen alueella nuotioita on sytytetty paikoissa, missä ihmiset viettävät kesäpäivää eikä kunnollista nuotiopaikkaa ole.

– Viime aikoina nuotioista syttyneet palot ovat olleet ihan asutuksen keskuudessa, mistä on löytynyt nurmikkopläntti tai tehty nuotio metsän reunaan tai kallion koloon, kertoo päivystävä palomestari Tommi Sivula.

– Eniten on ollut sellaisia, että halutaan varta vasten paistaa makkarat ja keittää kahvit, eikä nuotiota sammuteta kunnolla, toteaa päivystävä palomestari Tuomas Korhonen Lapin pelastuslaitoksen Rovaniemen yksiköstä.

Lapissa on viime viikkoina ollut poikkeuksellinen helleaalto, jonka takia metsäpalovaroitus on voimassa. Korhonen pohtii, että koska tilanne Lapissa on niin harvinaislaatuinen, eivät ihmiset välttämättä ota varoitusta tosissaan.

tulitikku tulessa
AOP

2. Tahallaan sytytetyt palot

Helsingin pelastuslaitoksen alueella huomattava osa maastopaloista on ollut tahallaan sytytettyjä. Esimerkiksi eräällä Helsingin alueella tapahtui lyhyellä ajanjaksolla kolmesta viiteen erillistä maastopaloa, jotka saattavat olla saman henkilön tekemiä.

– Pyromaanihenkiset ihmiset ovat viime aikoina aktivoituneet. On nähty vaivaa palon sytyttämiseen niin, että on kasattu trukkilavoja tai roskisten viereen kyhätty nuotio, joka on sytyttänyt roskakatoksen ja lähimaaston, sanoo Sivula.

Myös pikkulasten tulitikkuleikit ovat aiheuttaneet maastopaloja. Helsingin pelastuslaitoksen Tommi Sivula toteaa, että pikkulapset ovat polttaneet esimerkiksi risukasoja, puuta tai mitä ikinä halutaan kokeilla polttaa.

Palo osataan yhdistää tulitikkuleikkeihin yleensä vain silloin, jos sivullinen näkee lapsien juoksevan pois metsästä, jonka siimeksestä nousee savua.

Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että tekijöitä voi olla vaikea saada kiinni, jos alueella ei ole kameravalvontaa eikä silminnäkijöitä ole ollut.

– Tällaisissa tapauksissa silminnäkijähavainnot kiinnostavat aina poliisia. Ihmisten tunnistaminen voi kuitenkin olla haastavaa isoilla asuinalueilla, joissa naapureita ei tunneta kovin hyvin, Hietala sanoo.

3. Tupakantumpit

Kaikkien maastopalojen syttymissyy ei aina selviä. Helsingin poliisilaitoksen palomestari Sivula arvioi, että ne ovat useimmiten tupakantumppien sytyttämiä, sillä tupakantumppi tuhoutuu palossa eikä jälkiä näin ollen jää.

4. Risujen poltto

Helsingin alueella risujen polttaminen on kielletty, mutta muualla Suomessa myös risujen poltto aiheuttaa paloja.

Lapin pelastuslaitoksen Tuomas Korhonen kertoo, että Rovaniemen alueella on parin viikon aikana ollut muutama maastopalo, jotka ovat syttyneet poltetuista risuista.

Risujen poltto on kiellettyä metsäpalovaroituksen aikaan. Alueelliset rajoitukset muina aikoina kannattaa varmistaa oman kunnan ympäristöviranomaiselta.

Lue lisää:

Avotulen teon rajoitukset (Pelastustoimi.fi) (siirryt toiseen palveluun)

Ilmatieteenlaitoksen varoitukset (siirryt toiseen palveluun)

Pyhärannassa evakuointeja jatkettu maastopalon takia, sammuttajat kertovat järkyttävistä oloista – Lapissa valmistaudutaan Venäjän metsäpalojen torjumiseen

Pyhärannassa maastopalo levinnyt jo yli 70 hehtaarin alueelle – parikymmentä rakennusta evakuoitu

Metsäpalovaroitus ei estä grillailua: "Kunhan järki pysyy kädessä"