Vuohet vaihtuivat hevosiin – "Tuntipalkka oli 2–3 euroa, tuskin kovin moni tekisi muuta työtä tuolla hinnalla"

Vuohenmaidolle olisi kysyntää, mutta se ei näy vielä vuohitilojen tuotoissa. Marita Ollila joutui luopumaan vuohista yli 20 vuoden tuotannon jälkeen.

maatalousyrittäjät
Vuohi ilmajokelaisella maatilalla.
Mirva Ekman / Yle

Maanviljelijä Marita Ollila ruokkii kuuttatoista lemmikkivuohtaan hikisen helteisenä kesäpäivänä maatilallaan Ilmajoella. Pienessä aitauksessa on jäljellä ne vuohet, joista Ollila ei raskinut luopua, kun hän myi yli 400-päisen vuohilaumansa pois.

Vuohituotanto oli tilan pääsuuntana 21 vuotta.

Ilmajokelainen maanviljelijä Marita Ollila ei malttanut luopua kaikista vuohistaan tuotannon loppuessa.
Marita Ollila ei malttanut luopua kaikista vuohistaan tuotannon loppuessa.Mirva Ekman / Yle

– Lopettamiseen oli kaksi pääsyytä – oma terveys ja se, ettei tämä enää kannattanut. Ei saatu tuloa, vaikka päivät olivat pitkiä, Ollila huokaisee.

Yrittäjätulo jäi Ollilan mukaan pieneksi.

– Tuntipalkka oli 2–3 euroa, tuskin kovin moni tekisi muuta työtä tuolla hinnalla. Maanviljelijät taitaa olla oma heimonsa, hän hymähtää.

Kannattavuus surkeaa

Luonnonvarakeskus Luken maatalouden vuosikatsauksen mukaan maatalouden kannattavuus on surkeaa (siirryt toiseen palveluun). Heikoiten tässä vertailussa pärjäävät vilja- sekä lammas- ja vuohitilat. Näillä tiloilla tuotto myös tulee suurimmaksi osaksi maataloustuista.

Se on harmi, että tulo on niin sidottu tukiin.

Marita Ollila

– Itse henkilökohtaisesti olisin halunnut, että olisin saanut tuloni siitä tuotteesta mitä myin, eli vuohenmaidosta. Se on harmi, että tulo on niin sidottu tukiin. Ne ovat se välttämätön paha, Marita Ollila miettii.

Maanviljelijä Marita Ollila jätti tilalleen muutaman lemmikkivuohen, kun myi 400-päisen vuohilaumansa pois.
Maanviljelijä Marita Ollila jätti tilalleen muutaman lemmikkivuohen, kun myi 400-päisen vuohilaumansa pois.Mirva Ekman / Yle

Suomessa on tällä hetkellä noin 140 vuohitilaa, joista arviolta kolmannes tuottaa maitoa. ProAgria Etelä-Pohjanmaan mukaan jokunen vuohitilallinen on lopettanut alueella viime vuosina, ja tällä hetkellä tiloja on Etelä-Pohjanmaalla 12 kappaletta. Suurin osa niistä pitää kuitenkin vuohia lähinnä harrastuksena.

Monen tekijän summa

Vuohituotannon kannattavuus on puhtaina lukuina heikko, mutta luvut eivät kerro koko totuutta siitä, miten maanviljelijöillä menee tilakohtaisesti. Moni asia vaikuttaa kannattavuuteen ja esimerkiksi eläinkohtaista tuotostasoa on mahdollista nostaa.

– Maidontuotannossa tuotostasoon voidaan vaikuttaa niin sanotusti eläinaineksella. Yksi tärkeä asia kannattavuuden kannalta on ammattitaito eli se, miten tuotanto hoidetaan. Myös investointien pitää olla maltillisia, koska ne syövät kokonaistuloa, luettelee ProAgria Etelä-Pohjanmaan lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist.

ProAgrialla on meneillään parhaillaan Vuohitalous elinkeinoksi -hanke (siirryt toiseen palveluun), jossa on mukana osin myös jalasjärveläinen meijeriyhtiö Juustoportti.

Maidontuotanto halutaan viisinkertaistaa

Juustoportti on tällä hetkellä ainoa taho Suomessa, joka ostaa vuohenmaitoa teolliseen jalostukseen. Toimitusjohtaja Timo Keski-Kasarin mukaan tilanne ei ole aivan niin synkkä, mitä kannattavuuskertoimista voisi päätellä.

– Maitomäärät ovat kasvussa ja tilat investoivat, eli meidän näkökulmasta vire on positiivinen. Vuohenmaidon hintaa on nostettu tänä vuonna lähes kymmenen prosenttia, Keski-Kasari kertoo.

Juustoportti ostaa vuohenmaitoa tällä hetkellä noin kymmeneltä tilalta ympäri Suomen. Vuohenmaitoa tuotetaan vuositasolla lähes miljoona litraa, ja ProAgrian Milla Alanco-Ollqvistin mukaan tuo määrä halutaan viisinkertaistaa tulevina vuosina.

Kili aitauksessa Ilmajoella.
Kili aitauksessa Ilmajoella.Mirva Ekman / Yle

Tämä tarkoittaisi sitä, että yrittäjiä tarvitaan lisää.

Meillä on tuote, jota halutaan ostaa.

Milla Alanco-Ollqvist

– Kiinnostus vuohitalouteen pitäisi saada heräämään. Meillä on tuote, jota halutaan ostaa, eli vuohissa on paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa halutaan selvittää nimenomaan sitä, miten vuohitaloudesta saataisiin kilpailukykyinen muiden tuotantovaihtoehtojen ohelle. Markkinoita löytyy kyllä, Alanco-Ollqvist kertoo.

Hyvät muistot takataskussa

Marita Ollila vaihtoi vuohet hevosiin, ja nyt tilalla on hevostalli. Hän kuvailee palanneensa alkuperäiseen suunnitelmaan, koska hän haaveili hevostenpidosta jo pienenä lapsena.

300 vuotta samalla suvulla kulkenut maatila porskuttaa edelleen, ja Ollila toivookin myös lastensa kiinnostuvan maataloudesta.

Ilmajokelainen maanviljelijä Marita Ollila vaihtoi vuohet hevosiin.
Marita Ollila vaihtoi vuohet hevosiin. Nyt tilalla toimii hevostalli.Mirva Ekman / Yle

Hän ei vaihtaisi vuohien kanssa vietettyjä vuosia pois.

– Vuohet sopivat minulle täydellisesti. Ne eivät sovi aivan kaikille, pitää olla ihmisluonto semmoinen, että vuohet sopivat elämään. Mietin edelleen, että jos aloittaisin uudestaan alusta, todennäköisesti ottaisin kuitenkin vuohia, hymyilee Ollila ja rapsuttelee jo 16 vuoden ikään ehtinyttä vuohimummoa.

– Tämä on meidän imettäjämummo, se hoitaa omat ja naapurinkin kilit. Se saa olla meillä niin kauan kuin kuntoa ja terveyttä piisaa.