Ulkomaisilta marjanpoimijoilta löytyy koulutusta moneen muuhunkin työhön – kahden ukrainalaisen kesä mansikkatilalla vaihtui uraan Suomessa

Uusi hanke kartoittaa kausityöntekijöiden mahdollisuuksia jäädä oman alan töihin Savoon.

työvoimapula
Ukrainasta Suomeen muuttaneet Maryna Romashkina  ja Ievgenii Boiarskyi Suonenjoen Vanhamäellä
Maryna Romashkina ja Ievgenii Boiarskyi tulivat Suomeen yhdeksän vuotta sitten.Antti Karhunen / Yle

Kun ukrainalainen avopari Ievgenii Boiarskyi ja Maryna Romashkina tulivat marjanpoimijoiksi Sisä-Savoon yhdeksän vuotta sitten, he olivat juuri valmistuneet korkeakoulusta.

Palkkataso pariskunnan kotimaassa oli kuitenkin vain noin 300 euroa kuukaudessa. Marjanpoimijana Suomessa tulot kolminkertaistuivat.

– Poimija hankki heti samantien noin 1 000 euroa kuukaudessa, Ievgenii Boiarskyi kertoo.

Kesä marjanpoimijana vaihtui uraan Suomessa, ei tosin mansikkatilalla. Kuopiossa asuva pariskunta on kouluttautunut uusiin ammatteihin ja he käyvät töissä Suonenjoella Vanhamäen hyvinvointikeskuksessa. Suomen kansalaisuuden he saivat viime syksynä.

Mansikanpoimijoista etsitään työvoimaa muillekin aloille

Boiarskyin ja Romashkinan urapolussa saattaa piillä ratkaisu työvoimapulasta kärsiville aloille laajemminkin. Pohjois-Savossa lähtee liikkeelle Future Savo -hanke, jonka tavoitteena on houkutella maakuntaan jopa 2 000 uutta työntekijää vuosittain.

Tekijöistä on pula erityisesti Ylä-Savossa, Varkauden alueella ja Sisä-Savossa. Maakunnan sisäinen muutto ei ratkaise syntynyttä tilannetta.

Yksi vaihtoehto on kysyä Pohjois-Savoon saapuvien kausityöntekijöiden halua jäädä pysyvästi alueelle töihin. Esimerkiksi juuri marjanpoimijoina työskentelee toisinaan ihmisiä, joilla on hyvinkin vaativa koulutus kotimaassaan. Tarkoitus on, että he voisivat työskennellä siinä ammatissa, johon he ovat hankkineet koulutuksen kotimaassaan.

Työ on varmasti ihan kiinnostavaa, mutta sitten mitä tapahtuu vapaa-ajalla on tosi tärkeä osa.

Ville Keränen

Kehitysyhtiö SavoGrown alueella Suonenjoella, Rautalammilla, Vesannolla, Tervossa, Pielavedellä ja Keiteleellä haastatellaan hankkeen aikana mansikanpoimijoita.

Tarkoitus on selvittää työntekijöiden taustaa ja halua muuttaa Pohjois-Savoon. Future Savo -hankkeen seudullinen projektipäällikkö Ville Keränen kertoo, että haastatteluissa poimijoilta kysytään heidän taustastaan ja arjestaan kotimaassa.

– Tarkoituksena on löytää vastaus kysymykseen, miksi ihmiset voisivat olla kiinnostuneita tulla tänne, Keränen kertoo.

Kehitysyhtiö Savogrown projektipäällikkö Ville Keränen
Antti Karhunen / Yle

"Auta, löydä mulle joku työ"

Monet ukrainalaiset ovat kysyneet Maryna Romashkinalta neuvoja, kuinka voisi päästä Suomeen töihin.

– Koko ajan kaikki kirjoittavat "Auta, löydä mulle joku työ", Romashkina kertoo.

Vastauksessaan hän tuo esille, että Suomeen tullessa kannattaa olla hallussa edes jonkinlainen englannin kielen taito.

Töihin tulevan kielitaidon kehittymiseen kiinnitetään huomiota myös Future Savo -hankkeessa. Kotouttamista varten valmistellaan pakettia, johon on otettu mallia yrityselämästä.

– Yksi osa hanketta on Welcome to Pohjois-Savo -paketti, jota kutsutaan firmoissa On boarding -paketiksi. Siinä nimenomaan mietitään hyvin tarkkaan se mitä kaikkea pitää tapahtua oikein ja mitä kaikkea pitää huomioida, seudullinen projektipäällikkö Ville Keränen kertoo.

Keränen toivoo myös, että kotouttamisessa tullaan kiinnittämään huomiota työn lisäksi myös ihmisen vapaa-aikaan. Keränen kertoo, kuinka uudelle paikkakunnalle muuttanut tuttava huomasi kotiseutuikävän nousevan pintaan heti töiden loppumisen jälkeen.

– Uuteen ympäristöön muuttaneelle työ on varmasti ihan kiinnostavaa, mutta sitten mitä tapahtuu vapaa-ajalla on tosi tärkeä osa.