Aleksis ja Rea Gomesin nelihenkinen perhe löysi muuttotappiokunnasta unelmansa – "Pornainen on varsinainen lintukoto"

Muuttotappiokuntia on myös Uudellamaalla. Yksi niistä on Pornainen, joka vetää puoleensa erityisesti lapsiperheitä, mutta ei nuoria aikuisia.

Pornainen
Aleksis Gomez.
Ihan kohta valmista! Pornaisissa asuva Aleksis Gomes rakentaa perheelleen terassia.Kari Ahotupa / Yle

Heinäkuisena hellepäivänä Pornainen näyttää kovin idylliseltä: omakotitaloja nököttää siellä täällä, bussipysäkillä mainostetaan kesäteatteria ja jalkapallokentällä on muutama laiskasti neppaileva futari.

Paikkakunnan tunnelma ei silti ole aavemainen. Keskustaan rakennetaan parhaillaan uutta kerrostaloa, kaupan edessä päivystää mansikanmyyjä ja kirjastossa ovet ovat sepposen selällään. Kivenheiton etäisyydellä toisistaan sijaitsee posti, pankki, koulu sekä kuntokeskus, pitseria ja kaksi ruokakauppaa.

Uimaranta Pornaisissa.
Hietasen uimaranta Pornaisissa houkuttelee uimareita, vaikka järvessä on kesän aikana esiintynyt sinilevää.Kari Ahotupa / Yle

Ainoat korvan erottamat äänet ovat linnun liverrys ja kauempaa kuuluva koiran haukunta. Missään ei humise moottoritie.

Keskellä kauneinta kesää ei tarvitse ihmetellä, miksi yli 5 000 ihmistä on valinnut kotipaikakseen Pornaisten kunnan.

Uudellamaalla on 11 muuttotappiokuntaa

Moni mieltää kaupungistumisen kehitykseksi, jossa ihmiset ja palvelut valuvat ylhäältä alas, pohjoisesta etelään.

Mutta myös maan tiheimmin asutussa ja asukasmäärältään suurimmassa maakunnassa, Uudellamaalla, on 11 muuttotappiokuntaa. Se on poikkeuksellista, sillä yleensä Uudellamaalla kunnat ovat olleet muuttovoittoisia ja asukkaat ovat sijoittuneet maakunnan alueelle tasaisesti.

Aluetutkija Timo Aron mukaan muutos on tapahtunut parissa vuodessa.

– Ensimmäistä kertaa Uudenmaan kuntien välillä on merkittävää hajontaa. Kehitys on samansuuntainen kuin muualla maassa – eli alueiden väliset erot kasvavat.

Aro sanoo, että tämänhetkiset muuttovoitot keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudun keskuskaupunkeihin, eli Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle, ja niiden välittömässä läheisyydessä oleviin kehyskuntiin.

– Mitä suurempi etäisyys pääkaupunkiseudun keskuskaupungeista, sitä vähemmän paluumuuttoa.

Kilpailuvalttina hinta ja rauhallisuus

Yksi Uudenmaan muuttotappiokunnista on Porvoon ja Sipoon naapurikunta Pornainen.

Kunnan asukasmäärä kasvaa, mutta tilastojen mukaan se on muuttotappiollinen. Enemmän ihmisiä muuttaa pois Pornaisista kuin Pornaisiin.

Reilun 5 000 asukkaan kunta houkuttelee erityisesti pikkulapsiperheitä. Edullisia tontteja mainostetaan niin Pornaisten verkkosivuilla kuin pellolle sijoitetuissa mainoslakanoissakin.

Linnunlaulun uudella asuinalueella näkee, että näiden omakotitalojen maalipinta ei ole kovin montaa talven tuiverrusta tai kesän paahdetta kokenut.

Usealla pihalla hohtaa uusi terassi tai sellainen on rakenteilla.

Terassin rakennus on käynnissä myös Gomesin nelihenkisen perheen takapihalla.

Hinta ja asuinalueen rauhallisuus ratkaisivat. Tämä on varsinainen lintukoto.

Pornaisissa asuva Rea Gomes

Perheenisä Aleksis Gomesin urakka on muutamaa lankkua vaille valmis.

– Huomenna tulee valmista, hän vakuuttaa.

6-vuotiaan Lanan ja 4-vuotiaan Fionan leikkikeittiö ja terassikalusteryhmä mahtuvat jo terassille.

Lana ilmoittaa pitävänsä terassilla juhlat heti, kun se on valmis.

– Kutsun kavereitani ja syömme grilliruokaa, hän sanoo.

Kun terassi on valmis, Aleksis alkaa rakentaa koira-aitausta Röllille ja Yodalle.

Gomesit ovat tyypillisiä Pornaisiin muuttajia: nuoria, työssäkäyviä ja perheellisiä. Gomesit muuttivat Pornaisiin naapurikunnasta Sipoosta 11 kuukautta sitten.

Rea Gomez.
Rea Gomes muutti Pornaisiin 11 kuukautta sitten. Taustalla perheen tyttäret Lana ja Fiona.Kari Ahotupa / Yle

– Hinta ja asuinalueen rauhallisuus ratkaisivat. Tämä on varsinainen lintukoto, sanoo Lanan ja Fionan äiti Rea Gomes.

Rea iloitsee siitä, että nykyisessä kodissa lapset pääsevät leikkimään kunhan avaa takapihan oven. Oman pihan vieressä on leikkipuisto. Samanikäisiä leikkikavereita Lana ja Fiona löytävät naapurista vaikka millä mitalla.

Pakko olla kaksi autoa

Gomesin perheen eniten käyttämät palvelut löytyvät alle kahden kilometrin päästä kotiovesta: päiväkoti, kirjasto ja terveyskeskus. Vierestä löytyvät myös ala- ja yläaste.

– Tällä hetkellä nämä palvelut riittävät meille. Mutta kyllä me isommat ruokaostokset teemme muualla. Samoin, jos lääkärin tarvitsee tehdä jotakin tutkimuksia, ajamme Porvooseen, Rea sanoo.

Lähikunnissa ja -kaupungeissa Gomesit käyvät myös lasten harrastusten takia. Tai jos he haluavat käydä kahvilassa, ravintolassa tai elokuvissa.

– Teini-ikäisille lapsille Pornainen ei kyllä hirveästi tarjoa, vaikka täällä on nuorisotalo, sanoo Aleksis.

Liikenneyhteyksien toimivuus on pääteltävissä talojen etupihoilta: melkein jokaisella pihalla seisoo kaksi autoa.

– Ainakaan me emme pärjäisi ilman. Aleksis käy töissä Sipoossa ja minä Porvoossa. Bussi kulkee niin harvoin, että jos siitä myöhästyy, ei ole mitään mahdollisuutta päästä töihin, Rea sanoo.

Gomesit voisivat kuvitella asuvansa Pornaisissa koko ikänsä. Heillä ei ole hinkua pääkaupunkiseudulle.

– Itse asiassa emme useinkaan käy Helsingissä tai Vantaalla. Turvaverkot ja muu perhe löytyy tästä läheltä. Siskoni perheineen pohtii parhaillaan, ostaisivatko he viereisen tontin, Rea sanoo ja vinkkaa terassilta näkyvän pöpelikön suuntaan.

Täydellinen tiettyyn elämäntilanteeseen

Voiko omakotitaloon päätyä asumaan sattumalta? Kyllä voi, vakuuttaa Johanna Koskipirtti.

Hän haaveili miehensä kanssa omakotitalosta, kävi vaivihkaa katsomassa erästä tonttia ja lopputuloksena Johanna seisoo nyt rakennuttamansa punaisen omakotitalon pihalla.

Siitä on nyt 11 vuotta.

– En usko, että sopeutuisin enää kerrostaloon. Meidän perheestämme lähtee niin iso ääni, hän sanoo.

Johanna Koskipirtti.
Johanna Koskipirttiä mietityttää Pornaisten julkinen liikenne.Kari Ahotupa / Yle

Koskipirtin perheessä on neljä lasta, joista kolme teini-ikäisiä, ja kolme koiraa.

Johannan arki pyörii pitkälti Pornaisissa, sillä kunta myös työllistää hänet. Johanna toimii lastentarhanopettajana toisessa alueen päiväkodeista. Sen sijaan Johannan mies ajaa päivittäin 45 minuutin työmatkan Helsinkiin.

Mutta kyllä Johannakin ehtii autossa istua. Perheen lapset pelaavat jalkapalloa lähialueiden seuroissa.

Päiväkodissa Johanna pääsee aitiopaikalta seuraamaan paikkakunnan lapsimäärän kehitystä. Se ei ole ainakaan hiipumaan päin – ryhmät ovat täynnä.

– Enkä ihmettele. Tämä paikka on ihan täydellinen, kun lapset ovat pieniä.

Onko edessä poismuutto?

Mutta entäs sitten, kun lapset kasvavat, eikä heille enää riitä lähileikkipuisto?

Kysymys on ajankohtainen myös Johannan perheessä.

Kunnan koulutustarjonta ei yllä peruskoulua pidemmälle. Johanna sanoo myös kuulleensa teini-ikäisiltä lapsiltaan muutamaan otteeseen, että "Pornaisissa ei tapahdu mitään".

Tutkijoiden kielellä Pornaisista puuttuvat vetovoimapalvelut, jotka houkuttelevat erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia.

Pornaisten kirkko.
Pornaisten idylliin eivät moottoritien äänet kantaudu.Kari Ahotupa / Yle

Vetovoimapalveluita löytyy toki lähikunnista ja -kaupungeista, mutta se taas johtaa toiseen ongelmaan: Pornaisten heikkoon julkiseen liikenteeseen.

– Lapsilla on jo omat menot ja paljon kavereita muualla. Minusta olisi kiva, että he pääsisivät yöksi kotiin julkisilla.

Voi olla, että tulevaisuudessa Koskipirtin perhe muuttaa pois Pornaisista. Tai sitten he keksivät jonkin muun ratkaisun, eikä punaista taloa tarvitse laittaa myyntiin.

Lue lisää:

Ylen kysely: Neljä viidestä haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna – ja että valtio maksaa viulut

Järvenpää-ilmiö kerää alle 35-vuotiaita, hyvätuloisia nuoria aikuisia kehyskuntiin: "He haluavat tiivistä asumista raiteiden varrella"

Enemmistö suomalaisista ei kannata kaupungistumisen vauhdittamista – Helsingin pormestari: Johdatteleva kysymyksenasettelu

Kulmuni: EK:lta vihdoin ymmärrystä alueellistamiselle