Tukholmassa ja Tampereella asunut perhe ei kadu muuttoaan kuihtuvien palvelujen kylään: "Täältä ei lähdetä koskaan pois"

Kiikan kylän joutsenlaulu on kautta Suomen tuttuakin tutumpi, mutta tuoreita juonenkäänteitä voi tarjota niinkin yksinkertainen asia kuin jäätelökioski.

aluekehitys
Aarne ja Atte Ollila
Aarne, 16, ja Atte Ollila, 13, kertovat jäätelökesän sujuvan kiireisesti. Kiikassa he pitävät erityisesti uimisesta ja arvostavat nopeita junayhteyksiä kaupunkiin.

Kokemäenjoki siintää taustalla kun kesähelteen tainnuttamat kyläläiset ja ohiajajat pysähtelevät jäätelölle Kiikan keskustassa Pirkanmaalla. Lippispäiset kioskinpitäjät tarjoilevat kahvia ja tuutteja. Suurin osa asiakkaista on puoli vuosisataa jäätelönmyyjiä vanhempia.

– Tämä on tällainen koko kylän olohuone. Kiikkalaiset törmäävät vanhoihin koulukavereihin ja tuttuihin, jotka pysähtyvät vanhoilla kulmilla jäätelölle, myyjien äiti, Karoliina Ollila kertoo perheyritykseensä tyytyväisenä.

Ollilat ovat nyt viidettä vuotta kiikkalaisia, tai millä nimivaihtoehdolla moninkertaisten kuntaliitosten paisuttaman Sastamalan asukkaita kutsuukaan.

Lounaisen Pirkanmaan kuntaliitoshistoria on täynnä erikoisia paikannimiä ja moninaisia käänteitä. Sastamalasta hieman länteen sijaitseva pikkukylä Kiikka yhdistyi vuonna 1981 toisen pikkupitäjän Keikyän kanssa Äetsäksi. Vuonna 2009 Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä liittyivät yhteen muodostaen nykyisen Sastamalan kaupungin.

Vanha säästöpankki Kiikan keskustassa
Kiikan säästöpankki suljettiin vuonna 2017. Tätä kioskilla tavatut kyläläiset harmittelevat vanhojen ihmisten puolesta.Terri Niemi / Yle

Kiikkalaiset ovat eläneet maa- ja metsätaloudesta. Teollisuuttakin on ollut, kuten mattokutomoita, tiilitehdas ja "laukkulaakson" alueelle ominaista laukkuihin ja lompakoihin erikoistuvaa käsityötä. Ei kuitenkaan tarpeeksi, jotta kylä olisi selvinnyt rakennemuutoksista ja kaupungistumiskehityksestä, joka on imenyt maaseutua kuiviin viime vuosisadan puolivälistä lähtien.

Hiljainen huoltoasema ja huolia homeongelmista

Kiikan keskusta on kaikkien maalaisten ja mökkeilijöitten verkkokalvoille etsattu näky – ikään kuin kaikki pikkukylät olisivat yksi ja sama: hiljainen huoltoasema, suhteellisen elävä kahvila, pieni ruokakauppa, vaihtelevan arvokkaasti ikääntynyt kirjasto ja Kiikan omana erikoisuutena näppäränkokoinen uimahalli. Vaan ei ole sekään enää käytössä.

Vakavista sisäilmaongelmista kärsinyt Kiikan uimahalli sulkee ovensa elokuussa tuhansien iloisten uintikilometrien ja viidenkymmenen peruskorjausta laiminlyöneen käyttövuoden jälkeen. Sastamalaan on jo suunnitteilla uusi uimakeskus, mutta polskimisen ja uimakoulujen loppuminen iski pahasti kyläläisiin.

Erityisesti sulkemispäätös harmitti Ollilan viisilapsista perhettä, joka asustaa aivan uimahallin vieressä.

– Yhteistä venettä ei tervata, sanoo perheen isä Veli Ollila, kun puheeksi tulevat palvelurakennusten homeongelmat.

Jäätelökioskin pitäjien vanhemmat Veli ja Karoliina Ollila asuivat ennen Kiikkaan muuttamista viisi vuotta Tampereella, ja ennen sitä muun muassa Tukholmassa. Veli on töissä vammalalaisen teollisuusfirman toimitusjohtajana ja Karoliina varhaiskasvatustyön opettajana.

Perheen talo
Veli Ollila kehuu Kokemäenjoen edustalla sijaitsevassa vanhassa pappilassa asumisen muistuttavan jatkuvaa kesämökkeilyä.Terri Niemi / Yle

Ollilat ovat alun perin lähiseutujen pikkupitäjistä, joten suurimmat sopeutumisongelmat olivat perheen vanhimmilla lapsilla, kun he muuttivat Kiikkaan.

– Isossa kaupungissa sulaudut väestöön, ei yksittäinen perhe ole millään lailla keskiössä. Täällä täytyy olla sellainen maalle ja pieniin ympyröihin sopiva itsetunto, että keskittyy vain elämään omaa elämäänsä laadukkaasti ja onnellisesti, Veli Ollila kertoo verkkaisesti.

Kiikkaan perhe muutti monien syitten takia. Yksi niistä oli halu palata lapsuudenmaisemiin. Lähistöllä asuu sukua ja lapsuudenystäviä. Myös lapset teki mieli kasvattaa pikkupitäjällä.

– Kyllä se kaupungissa mietitytti, kun lapset olivat juuri siirtymässä teini-ikään, että miten homma pidetään hallinnassa ja samanhenkisenä kuin ennen. Ei se ehkä niin tietoisesti vaikuttanut muuttamispäätökseen, mutta varsin pian kun tänne tultiin, asiat loksahtivat paikoilleen onnellisesti.

– Täällä on luonto ja hyvät, tervehenkiset harrastukset. Voi kulkea vapaasti polkupyörällä ja veneellä. Kyllä tällainen tietyssä vaiheessa vie lasta sinne oikeaan suuntaan, viisilapsisen perheen isä sanoo.

Olliloille lasten turvallisuus ja välittömyys perhesuhteissa merkitsee paljon.

– Täällä tunnemme lasten kaveriperheet, jutellaan puolin ja toisin, jos jotain tulee, äiti sanoo.

Kiikka kunnallispolitiikka Maaseutu Tampere Sastamala
Entinen kunnanvaltuutettu, asuntosijoittaja Hannu Toivonen uskoo kaupunkien kalliiden asuntojen ajavan ihmiset Kiikan kaltaisiin maalaiskyliin.Terri Niemi / Yle

Pikkukylien kulkuyhteydet voivat yllättää

Kiikka ei ehkä kuitenkaan ole paras mahdollinen autioituvien pikkukylien kuvastin. Liikenneyhteydet ovat tämänkokoiselle paikkakunnalle hyvät.

– Välimatkoja pitäisi mitata minuuteissa eikä kilometreissä. Täältä päivittäisiä yhteyksiä on paljon, ja tarvittaessa Vammalan juna-asemalle pääsemme kymmenessä minuutissa. Sitten on Huittinen–Tampere-pikavuoro bussilla, joka kulkee tunnin välein päivällä, Veli Ollila kertoo.

Ihmisten mielikuvissa välimatkat käyttäytyvät arvaamattomasti. Kun keskustelemme siitä, miten vanhempien kaupunkiaikojen ystävyyssuhteet ovat kestäneet muuttamisen jälkeen, kertoo Karoliina Ollila ongelmasta, jonka monet maaseudulla asuvat tuntuvat jakavan.

– Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen vaatii omaa aktiivisuutta. Sitä olemme naureskelleet, että mehän voidaan helposti käväistä Tampereella, mutta sitten Tampereelta sanotaan, että tullaan kun liikutaan sielläpäin.

– Matka sinne on meiltä lyhyt, mutta sieltä tänne ilmeisesti pidempi, Karoliina Ollila sanoo.

Turinaa ja tötteröitä

Olliloiden jäätelökioski sijaitsee heidän kotitalonsa, seurakuntaliitoksen jäljiltä tyhjäksi jääneen vanhan pappilan edustalla. Vanhempien keskittyessä omiin päivätöihinsä työvoimana toimivat lapset ja nuoria naapurustosta.

Pankit, uimahallit ja vanhainkodit ovat kylästä kadonneet, mutta jäätelö ja juoruaminen tarjoavat syyn lähteä liikkeelle.

Maaseudun ja kaupunkien tapakulttuurierot nousivat Karoliina Ollilan mieleen taas heidän muutettuaan Kiikkaan.

– Lapsena maaseudulla siihen tottui, miten asioista tiedetään tai ollaan tietävinään. Ihmiset muodostavat pienistä jutuista kokonaisuuksia, joita sitten puhuvat totena.

Ollilat kuitenkin kehuvat yhteisöllisyyttä, keskinäistä luottamusta sekä intohimoista suhtautumista kylän Romulan Taiteelliseen Teatteriin sekä vammalalaiseen lentopalloon.

Taiteellisen teatterin "romuja" eli näyttelijöitä
Romulan Taiteellisen Teatterin Kati Juurikka näkee maaseudun talkoohengen mahdollistavan monia asioita kulttuuritoiminnassa. Hermanni Lähteen mukaan aika voisi käydä pitkäksi ilman kesäisiä näyttelijänhommia.Terri Niemi / Yle

Jos jotakin kylä kaipaisi, olisi se Olliloiden mukaan rohkeutta ja riskinottoa.

– Kyllä palveluiden suhteen on koko ajan sellainen pieni pelko, että mitä vielä lähtee, Karoliina Ollila myöntää.

– Haluaisin kannustaa ihmisiä rohkeuteen. Jos on joku hullultakin tuntuva ajatus, niin lähtisi vain toteuttamaan – niin kuin me tehtiin tämän jätskikioskin kanssa, hän jatkaa.

– Yrittämisen kynnys on täällä tosi alhaalla. Tiloja on, maataloutta on. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden tavoittaa edullisesti yleisöjä: jos myytävänäsi on riittävän erikoinen juttu, niin sitä voidaan tulla kaukaakin etsimään, Veli Ollila sanoo bisnesihmisen sanankääntein.

Au pairit Kiikassa

Eläminen ei ole ilmaista Kiikassakaan. Olliloilla on kaksi autoa ja lapsilla useita harrastuksia, joista osa muilla paikkakunnilla.

Jos toimeentulon kanssa on vaikeuksia, onko lapsiperheen maalaisidylli mahdollinen?

– Me ollaan hieman sellaisia tunneihmisiä, meillä ei oikein talous ja lapset mene samaan lauseeseen. Onhan täällä jouduttu kokeilemaan sellaisia hieman kokeilevampia ratkaisuja. Halusimme, että lapset voivat olla kotona hoitoiän, joten hommasimme au paireja ensin Saksasta ja sitten Puolasta.

– Kyläläiset olivat että mitä, au pair tänne Kiikkaan? Mutta kyllä he täällä viihtyivät, äiti nauraa.

Harmaantuvan kylän kohtalosta, ja siitä tuleeko Ollilan kaltaisia lapsiperheitä Kiikkaan lisää, ei voi vielä ennustaa mitään. Perheen jäätelökioski tulee kuitenkin pitämään kylän keskustaa eläväisenä vielä pitkän aikaa, jos Ollilat saavat päättää.

– Nyt tuntuu siltä, että täältä ei lähdetä koskaan pois, mutta voihan se olla joku elämänvaihe. Molemmissa, kaupungissa ja maassa, on vahvat hyvät puolensa, mutta juuri tähän vaiheeseen tämä on ihan napakymppi, isä sanoo.

Lue myös:

Professorilta tyrmäys suomalaisten toiveille koko Suomen asuttuna pitämisestä: "Käytännössä mahdotonta"

Ylen kysely: Neljä viidestä haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna – ja että valtio maksaa viulut

Muuttohaluiset ovat jumissa syrjäseudulla, sillä asuntokauppa ei käy – suvun vanhaa taloa ei haluta enää edes kesämökiksi

Aleksis ja Rea Gomezin nelihenkinen perhe löysi muuttotappiokunnasta unelmansa – "Pornainen on varsinainen lintukoto"

Kylän väki kyllästyi puolustelemaan asuintapaansa ja avasi kotiensa ovet kaikille – kukaan ei osannut odottaa yleisöryntäystä, joka siitä seurasi