"Vaikeina hetkinä mietin, että tämä on viimeinen projekti" – Henkeäsalpaavien timelapse-videoiden taakse kätkeytyy kuukausien työ

Riku Karjalainen nukkuu metsän keskellä ja vaeltaa ympäri Suomea ikuistaakseen luontomme kauneimmat hetket. Upeat videot vaativat kymmeniä tuhansia kuvia ja epätoivon hetkiä.

valokuvaus
Riku Karjalainen
Kun Karjalainen liikkuu luonnossa, hän kiinnittää huomiota varjojen, auringonlaskun sekä pilvien liikkeisiin.

KajaaniKun Riku Karjalainen löytää ympärillään olevasta maisemasta sen kaikista upeimman paikan ja kauneimman valon, hän laskee rinkkansa maahan, ottaa sieltä kaksi kameran jalustaa ja alkaa asentaa niitä maahan. Hänellä on päässään selkeä visio siitä, kuinka hän haluaa täydellisen hetken taltioida.

Ainoastaan lukion käynyt 20-vuotias Karjalainen on päässyt pitkälle täysin itseoppineena freelance-kuvaajana. Tällä hetkellä hän saa toimeksiantoja yrityksiltä ja työskentelee puolet ajastaan kajaanilaisessa mainostoimistossa. Vapaa-ajallaan hän ikuistaa Suomen luontoa timelapse-videoihin.

Hänen Youtube- ja Vimeo-videoitaan on katsottu yhteensä noin 1,8 miljoonaa kertaa.

Karjalainen ihastui timelapse-videoihin jo lukion ensimmäisellä luokalla, kun hän löysi niitä internetistä. Timelapse-tekniikassa samasta paikasta otetaan satoja tai jopa tuhansia kuvia, jotka yhdistetään videoksi.

Alkuun Karjalainen opiskeli itsenäisesti tekniikkaa netistä ja harjoitteli perheensä mökillä Puolangan Kongasjärvellä. Innostus kasvoi pikkuhiljaa taitojen kehittyessä.

– Ei se ollut mitään rakkautta ensisilmäyksellä, hän toteaa.

Kuvaaminen on mielen vuoristorataa

Karjalainen asentaa ständin jalustojen päälle ja kiinnittää siihen kameransa. Sen jälkeen hän valitsee kuvasarjalleen aloitus- ja lopetuskohdan. Hän ajastaa kameran kuvaamaan jatkuvasti kymmenen minuutin ajaksi. Tänä aikana kameraan tallentuu noin kolmesataa kuvaa muuttuvasta maisemasta.

Kamera alkaa liikkua puolen metrin mittaisella ständillä edestakaisin automaattisesti ja räpsii kuvia kahden sekunnin välein.

Kun kamera hoitaa työt, on silloin Karjalaisen vuoro hengähtää ja nauttia maisemista. Hän on nähnyt Suomen luonnosta sen, mikä on monille täysi mysteeri.

– Se aika, kun aurinko nousee ja laskee, on inspiroivaa. Myös yötön yö kesäisin on upeaa ja talvella tähtitaivas. Harva tietää, miltä monet paikat näyttävät silloin.

Riku Karjalainen timelapse-videot kuvaaja luonnossa
Lucas Holm/Yle

Karjalainen ei vain piipahda katselemassa maisemia, vaan yöpyy luonnon keskellä, jotta pystyy taltioimaan vuorokauden parhaat hetket.

Kuvausmatkojen pituus riippuu täysin kuvauspaikasta ja videon teemasta. Lapin erämaita (siirryt toiseen palveluun) käsittelevän videon aikana hän vietti metsässä pisimmillään viikon kerrallaan. Kuvatessaan Kainuussa sijaitsevaa Hossan kansallispuistoa eri vuodenaikoina, hän teki alueelle yli kymmenen yhdestä neljään yötä kestänyttä reissua.

Kokonaisuudessaan materiaalin kerääminen yhteen videoon kestää useita kuukausia, kun Karjalainen käy kuvaamassa Suomen eri kolkkia.

Kun kuvan takia on kärsinyt, on ollut hienoa, kun se on onnistunut ja maksanut itsensä takaisin. Ne on ollut niitä suurimpia onnistumisia.

Riku Karjalainen

Joku voisi ajatella, että metsässä liikkuessa ja kauniita maisemia kuvatessa sielu lepää ja mieli rentoutuu. Karjalaisen mukaan upeiden kuvien taakse kätkeytyy karua uurastusta.

– Ei se kovin ruusuista aina ole. Vaikka joku voisi mieltää, että olen metsässä rauhoittumassa, saatan stressata tosi paljon meneekö kaikki visioni mukaan. Se voi olla aikamoista vuoristorataa. Usein on myös ikävä läheisiä, jos olen pitkään yksin.

Luontokuvaajan päivää voisi verrata vuorotyöläisen arkeen. Työt aloitetaan, kun muut menevät nukkumaan tai vasta heräilevät, sillä silloin luonto esittäytyy parhaimmillaan. Päivät Karjalainen käyttää liikkumalla kuvauspaikasta toiseen.

Rankimmat koettelemukset kantavat hedelmää

Riku Karjalaisen mukaan vähiten mukavat kuvausretket ovat kaikkein ikimuistoisimpia. Koko Suomea käsittelevän timelapse-videon kuvaamisen aikana tehty reissu Oulangalle on yksi niistä. Siellä hän kuvasi yhden vuorokauden aikana kolme kohdetta.

– Ihan ensimmäisenä, kun pääsin neljän tunnin ajomatkan jälkeen perille, vaelsin Konttaisen vaaran päälle kaikkien kuvausvälineiden kanssa. Se oli aika hullua heti pitkän ajon jälkeen. Vaelluksen jälkeen tulin suoraan alas ja lähdin heti kuvaamaan tähtitaivasta. Nukuin yön aikana tunnin autiotuvassa, jonne jouduin vaeltamaan yli tunnin pilkkopimeässä metsässä. Sitten palasin vielä takaisin aamu-usvaa kuvaamaan.

Riku Karjalainen
Suomen kauneimmat maisemat ovat Karjalaisen mukaan lapissa.Lucas Holm / Yle

Karjalainen myöntää, että yksin väsyneenä ja nälkäisenä vaeltaessa tulee kyseenalaistettua omia elämänvalintoja.

– Usein vaikeina hetkinä mietin, että tämä on viimeinen projekti, jonka ikinä teen. Siitä on glamour kaukana.

Kärsiminen on kuitenkin kaiken arvoista ja reissujen jälkeinen onnistuminen palkitsevaa.

– Jälkikäteen ne kolme pätkää, jotka sain kuvattua oli tosi tärkeitä siihen lopulliseen filmiin. Kun kuvan takia on kärsinyt, on ollut hienoa, kun työ on onnistunut ja maksanut itsensä takaisin. Ne on ollut niitä suurimpia onnistumisia.

Vaellus määränpään lisäksi omaan itseensä

Kun kuvasarja on otettu ja Riku Karjalainen on tyytyväinen lopputulokseen, hän siirtyy toiseen kuvauspaikkaan. Matkan varrella hän saattaa pysähtyä kuvaamaan spontaanisti, jos kohdalle osuu erityisen upea sääilmiö tai paikka.

– Luontoa ei pahemmin kannata alkaa ennakoimaan. Pitää olla kunnioitus, ettei kaikkea voi käsikirjoittaa.

Kun on yksin, kaipaa toista. Kun on toisen kanssa ollut pitkään, kaipaa yksinäisyyttä.

Riku Karjalainen

Kun vaeltaa metsässä yksin tuntikausia ja viettää yöt luonnon hiljaisuudessa, on paljon aikaa ajatella. Karjalaisen mukaan pitkät kuvausputket ovatkin myös matka itseensä.

– Oman itseni löytäminen luonnossa on ollut tosi suuri rikkaus. Siellä minun ei tarvitse stressata siitä millainen olen. Siellä olen nähnyt, että välillä tykkää olla ihan yksin. Olen tosi avoin ihmisille ja uuteen tutustumiselle, mutta nautin myös siitä, että laitan aivot narikkaan luonnossa.

Karjalaisella on pieni erakkosielu. Hän kaipaa luonnonrauhaan erityisesti pitkän työputken jälkeen.

– Metsässä huomaa, miten asiat on oikeasti. Siellä pääsee rauhoittumaan, jos on ollut ongelmia tai stressiä.

Harrastus haastaa myös parisuhdetta

Vaikka metsä on Karjalaiselle läheinen, onnellisimmillaan hän on palatessaan kotiin pitkän kuvausreissun jälkeen tyttöystävänsä luo. Välillä intohimon ja parisuhteen yhdistäminen on kuitenkin ollut haastavaa.

– Se on sellaista tasapainoilua. Kun on yksin, kaipaa toista. Kun on toisen kanssa ollut pitkään, kaipaa yksinäisyyttä.

Aikaa vievät kuvausprojektit vaativat myös toisen ymmärrystä, sillä timelapse-videoiden kuvaaminen on vain harrastus.

– Kun lähden omasta tahdostani erämaahan kahdeksi viikoksi, siinä voi toisella olla hankala ymmärtää, miksi en vietä hänen kanssaan kesää. Se vaatii sen oman itsekkyyden.

Noin kaksi vuotta yhdessä ollut pari muuttaa syksyllä Kuopioon, mistä Karjalaisella on jo tiedossa kuvauslokaatioita.

– Orinoron rotkolaakso on sellainen, minkä ehdottomasti haluan käydä kuvaamassa.

Riku Karjalainen timelapse-videot kuvaaja luonnossa
Karjalaisen mukaan luonnon kauneimmat hetket tapahtuvat öisin.Lucas Holm/Yle

Tällä hetkellä Karjalainen ei näe itseänsä perinteisessä kahdeksasta neljään -työssä. Koulutuksenkin hankkiminen on käynyt mielessä, mutta hän ei halua ottaa siitä stressiä, niin kauan kuin töitä riittää.

– Monesti kuulee, että nuorena pitäisi nopeasti kouluttautua vielä kun jaksaa ja on hyvät mahdollisuudet, mutta teen tätä niin kauan kuin pystyn, koska olen varma, että tämä on parasta, mitä tulen ikinä tekemään ja hyödynnän tämän mahdollisuuden.

Kova työmoraali on Karjalaisella veressä. Kynnys oman toiminimen perustamiseen oli matala, sillä hänen isänsä on ollut aina yrittäjä ja äiti on toiminut yrittäjänä useamman vuoden.

– Kotoa on tullut aina täysi tuki siihen, mitä olen ikinä tehnytkin. Minun on aina annettu tehdä, mitä olen halunnut ja kuvaamisessakin on tosi tärkeää, että kiinnostus on lähtenyt itsestä.

Kotimaan erikoinen kauneus on kiehtonut tuhansia

Kun Riku Karjalainen on saanut kuvattua kaiken haluamansa materiaalin, alkaa noin kuukauden kestävä editointivaihe. Viisi minuuttia kestävään videoon tarvitaan noin 20 000 kuvaa, jotka Karjalainen valitsee 50 000–100 000 kuvan massasta.

– Pari viikkoa intensiivistä toistoa ja toiset pari viikkoa luovempaa työtä, miettien mikä sopii mihinkin kohtaan videota, Karjalainen selittää.

Hän käsittelee kaikki kuvat yhdellä kertaa, sillä hän haluaa, että ne ovat värimaailmaltaan yhteneväisiä. Hän yhdistää kaikki kuvat yhtenäiseksi videoksi ja leikkaa kokonaisuuden yhdessä musiikin kanssa.

Riku Karjalainen timelapse-videot kuvaaja luonnossa
Karjalainen nauttii yksin metsässä olemisesta vaikka kuvasreissut ovat raskaita.Lucas Holm / Yle

Tuhansista katsojista ja useista työmahdollisuuksista huolimatta vaatimaton kainuulainen ei pidä itseään erityisen lahjakkaana vaan kokee, että kaikki menestys on kovan työn tulos.

– Toki niillä valinnoilla, mitä olen kuvien suhteen tehnyt, on merkitystä ja onhan tämä sellaista hommaa, jota moni ei tekisi. Sanon välillä, että tämä on sellaista tyhmän miehen hommaa vaeltaa yksin tuolla metikössä.

Kun rankkojen kuvausvaellusten parhaat hetket on tiivistetty muutamaan minuuttiin, Karjalainen julkaisee videon kaikkien ihasteltavaksi.

– Siellä se sitten elää omaa elämäänsä. Joko menestyy tai ei.

Karjalainen uskoo, että videot ihastuttavat, koska ne ovat uniikkeja ja päästävät katsojan näkemään oman kotimaan kauneimmillaan.

– Videoissa Suomea nähdään uudella tavalla upeimmissa valoilmiöissä ja paikoissa. Suomalaiset kuitenkin ovat luonnonläheistä kansaa, joten videoni saattavat olla jotain ihan erilaista ja se erilaisuus kiehtoo.