Liekit voivat roihahtaa nopeasti, pelastajat lähestyvät palorintamaa selkäpuolelta – Animaatio näyttää, miten metsäpalo syttyy ja sammutetaan

Metsäpalo voi levitä maan pinnassa tai parinkymmenen metrin korkeudella puiden latvoissa. Sammutustyötä pitää tehdä palon eri puolilla samanaikaisesti.

metsäpalot
Metsäpaloa animoidusti.
Ylen animaatio näyttää, miten metsäpalo syttyy, leviää ja sammutetaan. Animaatio: Jyrki Lyytikkä / Yle uutisgrafiikka

– Metsäpaloa sammutettaessa kuumuus hohkaa maasta. Varusteet yllä lämpötila nousee hirvittäväksi ja samalla pitäisi repiä letkuja perässä jopa kilometrien verran, kuvailee Jani Pitkänen Helsingin pelastuslaitokselta.

Hänen mukaansa tällä viikolla Varsinais-Suomen Pyhärannassa roihunneen maastopalon sammuttaminen on ollut kovan helteen vuoksi erityisen rankkaa.

Mukana on ollut niin palomiehiä kuin vapaaehtoisiakin.

Samalla kun Pyhärannan palo on saatu hallintaan, on uusia metsäpaloja levinnyt Lapissa Venäjän puolelta Suomeen.

Maastopalo alkaa pienestä – yleensä syypää on ihminen

Metsäpalo voi alkaa salamaniskusta tai viallisen koneen sytyttämänä, mutta ylivoimaisesti suurin palojen aiheuttaja on silti ihmisten huolimaton tulen käsittely.

Yle kertoi aiemmin tällä viikolla millaisista tilanteista maastopalo useimmiten lähtee liikkeelle.

– Pahoin pelkään, että ihminen on syypää usein silloinkin, kun syttymissyytä ei varmuudella saada selville, pelastusjohtajan viransijaisena työskentelevä Pitkänen toteaa.

Jani Pitkänen
Helsingin pelastustoimen pelastusjohtaja Jani Pitkänen.Yle

Maastopalo alkaa useimmiten maan rajasta, kun esimerkiksi kuiva sammal tai heinikko syttyy tuleen.

Kytemään jäänyt nuotio voi antaa kipinän palolle vielä kauan sen jälkeen, kun ihmiset ovat poistuneet paikalta.

– Kun puu tai hiillos menee pienemmäksi, siitä lähtee kevyemmin tuulen mukana kipinöitä lentoon.

Tuli voi yltyä nopeasti – ja ehtii syrjäseuduilla levitä rauhassa

Pitkänen kertoo, että kaupunkien lähellä palo ei yleensä ehdi kasvaa kovin pahaksi, koska se huomataan nopeasti. Syrjäseudulla tuli saa kuitenkin yltyä rauhassa ennen kuin palokunta ehtii paikalle.

– Metsäpaloja havaitaan tekemällä pienkoneilla valvontalentoja säännöllisesti eri puolella Suomea, Pitkänen selittää.

Sopivissa oloissa palo voi yltyä nopeasti. Lämpö pyrkii ylöspäin ja liekit voivat nousta puiden latvoihin.

– Ylhäällä on happea ja palavaa materiaalia. Latvapalo voi sitten levitä puusta puuhun ja sen lämpösäteily taas sytyttää aluskasvillisuutta.

Sammuttajat lähestyvät paloa usein selkäpuolelta

Pitkäsen mukaan paloa sammuttamaan tulleiden pelastustyöntekijöiden on oltava varuillaan, ettei tuli pääse saartamaan heitä.

– Käytännössä metsäpaloa seurataan yleensä palon syttymisen puolelta ja lähdetään ikään kuin takaa eli selkäpuolelta sammuttamaan.

Metsäpalo Ljusdalin kupeessa 17.07.2018.
Metsäpalo Ljusdalin kupeessa 17.07.2018.Mats Andersson / EPA

Isossa metsäpalossa yksittäinen palomies ei välttämättä näe kuin pienen osan palosta.

Työnjohto taas joutuu jännittämään toisia asioita kuin lähellä paloa työskentelevä sammutushenkilökunta.

– Pitäisi aina olla tilanteen edellä. Samanaikaisesti jäähdytetään jo palaneita alueita, edetään kohti tulirintamaa ja kastellaan rintaman edessä olevaa metsikköä, Pitkänen selittää.

Rajauslinjoja ja ilmasammutusta – ison palon hallitseminen on vaikeaa

Liekkien edessä olevan metsän kastelussa hyödynnetään usein ilmasammutusta, eli pudotetaan helikopterilla vettä paloon tai sen eteen.

Helikopteri saadaan virka-apuna yleensä rajavartiolaitokselta.

helikopteri taivaalla sammuttamassa metsäpaloa
Gunnar Tång / Yle

– Tarvitaan kymmeniä vesilasteja, jotta niillä olisi vaikutusta.

Palo pysäyttämiseksi voidaan turvautua rajoituslinjoihin, joilla tuli on tarkoitus pysäyttää.

– Linja voi olla mitä vain, esimerkiksi joki tai leveämpi tienpätkä. Tai jos maasto on sopiva, käydään kastelemassa ja raivaamassa metsää, jotta tuli pysähtyisi, Pitkänen kuvailee.

– Ensiksi pyritään tietysti rajaamaan palon leviäminen vähemmän vaaralliseen suuntaan, pois asutuksesta.

Kanto voi kyteä yli viikon – jälkisammutus vie aikaa

Ennemmin tai myöhemmin palon saadaan hallintaan ja liekit sammuvat. Työ ei kuitenkaan lopu siihen

– Tulipesäke voi olla maan sisässä ja kanto voi kyteä viikonkin ennen kuin tuli puskee sieltä ulos.

Jälkisammutukseen pitää siis varata useita päiviä.

Jani Pitkänen toivoo, että huolimattomuudesta johtuvia maastopaloja saataisiin vähennettyä.

– Viranomaisina me aina varoitamme ihmisiä kuivuudesta ja muistutamme tulen käsittelystä, Pitkänen sanoo.

– Kaipaisin silti myös valistuneita kansalaisia, jotka muistavat varovaisuuden tärkeyden ilman varoituksiakin.

Lue myös:

Maastopalot alkavat ihmisestä, eivät luonnosta – nämä ovat maastopalojen yleisimmät syttymissyyt