Vain kolme Vaasan vaalipiirin kansanedustajaa aikoo ehdolle maakuntavaaleissa – jatkokausi eduskunnassa sen sijaan kiinnostaa

Vaasan vaalipiirin kansanedustajista seitsemän on jo ilmaissut kiinnostuksensa jatkokaudesta. Sen sijaan maakuntavaalit eivät Vaasan vaalipiirin edustajia kiinnosta.

kansanedustajat
Eduskuntatalo
Jyrki Lyytikkä / Yle

Moni Vaasan vaalipiirin kansanedustajista hakee tulevana keväänä jatkokautta Arkadianmäellä. Kansanedustajana haluavat jatkaa Yle Pohjanmaan ja Yle Kokkolan kyselyn mukaan keskustan Lasse Hautala, Mika Lintilä, Mikko Savola ja Tuomo Puumala, kokoomuksen Susanna Koski sekä rkp:n Joakim Strand ja Anna-Maja Henriksson.

Joakim Strandin mukaan työtä eduskunnassa riittää, erityisesti oman maakunnan puolesta.

– Vaasan keskussairaalan status täytyy saada kondikseen. Yhteydet pitää saada parannettua, lisää rahaa pitää saada tienpitoon, mutta myös korkeakoulujen kehittäminen ja uusien tutkimuslaitosten houkutteleminen yhdessä yritysten kanssa tänne on äärimmäisen tärkeää.

Ainoastaan rkp:n Mats Nylund on ilmoittanut, ettei asetu ehdolle. Hän jättäytyy pois politiikasta ja keskittyy työhönsä ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton SLC:n puheenjohtajana.

– Kolme kautta riittää. Ehdin olla 12 vuotta eduskunnassa, Nylund toteaa.

Muut vaalipiirin kansanedustajat ilmoittavat mahdolliset ehdokkuutensa myöhemmin. Esimerkiksi keskustan Antti Kurvisella intoa toiselle kansanedustajakaudelle olisi, mutta hän haluaa selvittää ensin, onko hänellä luottoa.

– Haluan keskustella kotikaupunkini Kauhavan ja maakunnan puolueväen kanssa siitä, onko intoa ja tukea kampanjalleni. Ideoita, motivaatiota ja paloa politiikkaan edelleen on kovasti, mutta politiikassa tarvitaan aina kannatus oman innon lisäksi, Kurvinen toteaa.

Eduskunnan täysistuntosali
Jarno Kuusinen / AOP

Maakuntavaalit eivät kiinnosta

Mahdolliset maakuntavaalit eivät Vaasan vaalipiirin kansanedustajia tunnu kiinnostavan. Ainoastaan kokoomuksen Paula Risikko, keskustan Mika Lintilä ja Antti Kurvinen ovat tällä hetkellä lupautuneet ehdokkaiksi.

Selkeimmin maakuntavaaleista ovat kieltäytyneet keskustan Mikko Savola, kokoomuksen Susanna Koski sekä rkp:n Mats Nylund ja Joakim Strand.

– Keskityn 100%:sti eduskuntatyöhön ja tavoittelen sieltä vastuullisia tehtäviä. Maakuntavaltuustoon löytyy erinomaisia maakuntapäättäjiä vaikkei kansanedustajat siellä olisikaan, Mikko Savola toteaa.

Vaalien ajankohta on muuttunut jo muutamaan kertaan ja läheinen ajankohta eduskuntavaalien kanssa on laittanut monet pohtimaan ehdokkuutta. Yksi harkitseva ehdokas on esimerkiksi Tuomo Puumala (kesk.).

– Olin asettunut ehdolle maakuntavaaleihin tälle syksylle. Kun uusi vaaliajankohta varmistuu, niin katsotaan ehdokkuus sitten kaikessa rauhassa, Puumala toteaa.

Sosialidemokraattien kansanedustaja Maria Tolppasen mukaan kansanedustajan ja maakuntavaltuutetun töiden sovittaminen olisi mahdotonta.

– Olen itse henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jos maakuntavaalit ylipäätään järjestetään, niin valittavaksi tulevat valtuutetut eivät ole mitään heittopusseja. Se on rankkaa työtä silloin alussa. Luulen, että minä en ainakaan kykene siihen, että hoitaisin täysipainoisesti kansanedustajan ja maakuntaedustajan työn. Että jompikumpi, Tolppanen kertoo.

Myös kokoomuksen Susanna Koski kyseenalaistaa, että kumpaakin tehtävää pystyisi hoitamaan hyvin.

– Olen vaalikauden alusta saakka vaatinut, että kenenkään kansanedustajan ei pitäisi olla maakuntavaaleissa ehdolla. Mielestäni kansanedustaja ei voi olla yhtäaikaa keräämässä, jakamassa ja pyytämässä rahaa kahdella, jopa kolmella päätöksenteon tasolla, Koski toteaa.

Äänestyslippu kuoressa
Petteri Paalasmaa / AOP

Milloin vaalit järjestetään?

Moni pohtii, järjestetäänkö maakuntavaaleja ollenkaan. Yksi epäilijöistä on rkp:n kansanedustaja Joakim Strand.

–Jos pitäisi vetoa lyödä, niin en usko, että järjestetään. Mielestäni näin pieneen maahan ei tarvita kolmatta byrokraattista välitasoa.

RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Peter Östman eivät myöskään usko, että maakuntavaaleja järjestään kevään aikana.

– On ylipäätänsä mahdotonta vielä sanoa, tuleeko maakuntahallintoa ollenkaan. Sote-uudistuksen käsittely edelleen auki eduskunnassa ja paljon on vielä kysymysmerkkejä onnistuuko hallitus korjaamaan esityksensä niin että se pääsee eduskunnasta läpi, Henriksson toteaa.

Tukea maakuntavaalit saavat luonnollisesti keskustan riveistä.

– Uskon, että maakuntavaalit pidetään keväällä. Sote täytyy saada maaliin, eikä alusta pidä enää aloittaa. Jos ja toivottavasti kun näin käy, vaalit pidetään keväällä, toteaa keskustan Tuomo Puumala.

Vaikka Lasse Hautala (kesk.) ei tällä tietoa ole asettumassa ehdolle, näkee hän maakuntavaltuustoissa hyviä puolia.

– Maakuntahallinto on jo olemassa. On parempi, että niitä merkittäviä tehtäviä, joita maakuntahallinnolle tässä uudistuksessa tulee, niin päättäjät valittaisiin demokraattisesti, eikä puolueidenomissa kabineteissa, joissa vain tietyt henkilöt pääsivät näitä tehtäviä hoitamaan.

Kyselyyn ei tavoitettu SDP:n Jutta Urpilaista.