Afrikan sarven rautaesirippu rakoilee kovaa vauhtia – johtajat puhuvat rakkaudesta ja hajotetut perheet puhuvat ensi kertaa vuosiin

Uutisotsikoihin nousevat usein synkät asiat. Samaan aikaan tapahtuu paljon hyvää, josta kerromme arkiviikon päätteeksi. Eritrea ja Etiopia opettelevat elämään sovussa vuosikymmenien vihanpidon jälkeen.

Itä-Afrikka
Matkustajat ottavat selfieitä lentokoneessa.
Matkustajat ottivat kuvia ensimmäisellä lennolla yli 20 vuoteen Etiopiasta Eritreaan.Maheder Haileselassie Tadese / AFP

Kun matkustajat kiinnittävät keskiviikkona turvavyönsä ja valmistautuivat Ethiopan Airlinesin lennolle ET0312, historian lehdet havisivat.

Lentoemännät jakoivat samppanjaa ja ruusuja.

Eritrea ja Etiopia ovat toistensa arkkivihollisia, joiden jäätynyt konflikti on ollut yksi Afrikan pitkäkestoisimmista. Maiden välillä on ollut kaksi vuosikymmentä rautaesirippu.

Eritrean ja Etiopian välillä ei ole ollut lentoja tai bussiyhteyksiä. Rajan yli ei ole voinut edes soittaa.

Nyt rauhan hierominen etenee niiden välillä hengästyttävällä vauhdilla. Siksi ensimmäinen kaupallinen lento Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta kohti Eritreaa sai lähteä matkaan.

Erityisen tärkeä päivä oli koneen matkustajille. Heistä monen perheenjäseniä on jäänyt konfliktin takia vuosiksi toiselle puolelle rajaa. Koneeseen päässyt Senait Tesfaye kertoi, ettei ollut nähnyt isoäitiään yli kahteen vuosikymmeneen.

– Olemme odottaneet hänen näkemistään kaikki nämä vuodet, Tesfaye sanoi uutistoimisto Reutersille.

Kun lento saavutti Eritrean ilmatilan, lentoyhtiö Etiopian Airwaysin toimitusjohtaja Tewolde GebreMariam teki historiallisen kuulutuksen matkustajille.

– Tämä tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa 20 vuoteen, GebreMariam sanoi taputtaville matkustajille Reutersin mukaan.

Naiset ottavat selfieitä.
Etiopian pääkaupungin Addis Abeban kaduilla juhlittiin viime lauantaina, kun Eritrean presidentti Isaias Afwerki saapui vierailulle.Stringer / AFP

On kulunut vasta vajaat kaksi viikkoa siitä, kun Eritrean ja Etiopian johtajat allekirjoittivat sopimuksen suhteidensa parantamisesta. Sen jälkeen ei ole aikailtu.

Lentojen aloittamisen lisäksi myös puhelinyhteydet ovat avautuneet. Etiopialaiset ovat soitelleet tuntemattomille eritrealaisille iloisia puheluita rauhan kunniaksi.

Molemmat maat ovat nimittäneet lähettiläät ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen. Torstaina Eritrea kertoi vetäneensä sotilaita pois tarkoin vartioidulta Etiopian rajalta.

Tätä vauhdikasta muutosta on todistanut Ikali Karvinen, joka työskentelee Kirkon ulkomaanavun maajohtajana Eritreassa.

– Muutos on ollut totaalinen ja radikaali. Erityisen häkellyttävää on se, miten nopeasti muutamassa viikossa kaikki on tapahtunut.

Tiistaina Eritreasta palanneen Karvisen mukaan pääkaupunki Asmaran katukuvaa koristivat molempien maiden johtajien kuvat ja jopa Etiopian liput.

Vielä muutama kuukausi sitten sellaista olisi pidetty maanpetoksena.

Kun Eritrean ja Etiopian johtajat tapasivat viime viikonloppuna, eritrealaiset kokoontuivat katsomaan lähetystä kahviloihin.

– He puhuivat rakkaudesta ja anteeksiannosta. Sellaista puhetta kuullaan Afrikan sarvessa vähän.

Ikali Karvinen
Kirkon ulkomaanavun maajohtaja Ikali Karvinen työskentelee Eritreassa.Kirkon ulkomaanapu

Liennytys vaikuttaa erityisesti konfliktin hajottamiin perheisiin. Niitä on paljon, sillä Etiopiasta karkotettiin kymmeniätuhansia ihmisiä Eritreaan. Karvisen opettajakollega kertoi, miten hänen veljensä oli jäänyt toiselle puolelle rajaa 20 vuotta sitten.

– Nyt he ovat voineet olla yhteyksissä ja suunnittelevat tapaamista. Monet ovat saaneet ensimmäistä kertaa vuosikausiin yhteyden toisiinsa, Karvinen kertoo.

Etiopian ja Eritrean välisestä lentoyhteydestä on tarkoitus tehdä pysyvä. Karvisen mukaan puheita on ollut myös bussiyhteyksien avaaminen niille, jotka eivät pysty lentämään.

Eritrean ja Etiopian yhteinen historia on katkera. Pieni Eritrea irtautui Etiopiasta vuonna 1993 vuosikymmeniä jatkuneen verisen itsenäisyystaistelun jälkeen.

Vain viisi vuotta myöhemmin maiden välille puhkesi rajasota, joka ehti riehua kahden vuoden ajan. Ainakin 80 000 ihmistä kuoli.

Taistelut hiljenivät vuonna 2000. Maiden välille saatiin YK:n välityksellä aikaiseksi rauhansopimus, mutta Etiopia ei suostunut luovuttamaan Eritrealle kiisteltyjä raja-alueita.

Kiista muuttui kylmäksi sodaksi, joka on näyttänyt lähes mahdottomalta ratkaista. Konflikti on jäytänyt koko hauraan Afrikan sarven vakautta.

Eritrea ja Etiopia ovat olleet vastakkain myös Somalian konfliktissa, jossa ne ovat tukeneet eri osapuolia.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Mikä on sitten mahdollistanut nopean muutoksen?

Keskeisin sysäävä tekijä on ollut vallanvaihdos Etiopiassa. Sen pääministeriksi nousi huhtikuussa 41-vuotias Abiy Ahmed.

Hän on lyhyen kautensa aikana ehtinyt tehdä useita uudistuksia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneessä Etiopiassa. Poliittisia vankeja on vapautettu, väärinkäytöksistä epäiltyjä virkamiehiä erotettu ja joitakin rajoituksia lehdistönvapaudelle purettu, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun).

Myös talouden saralla on käynnistetty uudistuksia. Muutoksilla voi olla isot seuraukset, sillä Etiopia on Itä-Afrikan suurin talous ja Afrikan toiseksi väkirikkain maa.

Abyi kertoi jo virkaanastujaisissaan haluavansa rauhaa Eritrean kanssa – ja pisti toimeksi nopeasti. Jo kesäkuussa Ahmed ilmoitti, että Etiopia on valmis vetäytymään kiistellyiltä alueilta Eritrean rajalla.

Nyt katseet ovat erityisesti Eritreassa. Noin viiden miljoonan asukkaan Eritrea on niin sulkeutunut ja itsevaltainen maa, että kutsutaan usein Afrikan Pohjois-Koreaksi.

Presidentti Isaias Afwerki on ollut vallassa koko Eritrean itsenäisyyden ajan. Kansalaisyhteiskuntaa, poliittista oppositiota tai vapaata lehdistöä ei ole.

YK on määrännyt Eritrean asevientikieltoon, sillä sen on epäilty tukeneen muun muassa terroristijärjestö al-Shabaabia Somaliassa. YK on syyttänyt Eritreaa myös rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Pitkään jatkunut kansainvälinen eritys on saattanut osaltaan vaikuttaa Eritrean rauhanhaluihin.

– Eristys on ollut Eritrealle umpikuja. On varmaan alettu ymmärtää, ettei kansakunta kehity tällä tavalla, Karvinen sanoo.

Kirkon ulkomaanapu on ollut harvoja ulkomaisia järjestöjä, jotka ovat saaneet toimia jo vuosia Eritreassa. Suomalaisjärjestö tekee työtä Eritrean koulutussektorin kehittämiseksi.

Etiopian ja Eritrean johtajat hinasivat lippua salkoon
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Eritrean presidentti Isaias Afwerki avasivat Eritrean suurlähetystön Etiopiassa 16. heinäkuuta.EPA

Iso kysymys on, miten rauhanprosessi vaikuttaa Eritrean sisäiseen kehitykseen. Kansalaisten oikeuksien rajoittamista on rajoitettu nimittäin usein juuri Etiopiaan liittyvillä viholliskuvilla.

– Nyt kun päävihollinen on ikään kuin poistunut näyttämöltä, toimien perusteleminen kansalaisille voi olla vaikeampaa, Karvinen toteaa.

Yksi Eritrean räikeimmistä ihmisoikeusongelmista on kansalaispalvelus, jonka pituutta ei ole määritelty. Se tarkoittaa käytännössä vuosien pakkotyötä. Tehtävät vaihtelevat toimistoista ruumiilliseen työhön.

– Palveluksen aikana saatava korvaus on niin pieni, ettei sillä elä. Ihminen voi joutua raskaaseen työhön vuosiksi. Vaikeinta on se, ettei tiedä milloin se päättyy. Se aiheuttaa toivottomuutta.

Pakoon pääsee käytännössä lähinnä lähtemällä maasta. Ja niin monet ovat tehneetkin. Jopa 12 prosenttia viisimiljoonaisen maan (siirryt toiseen palveluun)väestöstä on paennut maasta.

Vakavien ihmisoikeusloukkausten lisäksi eritrealaisia ajavat pakoon myös pysähtynyt talouskehitys. Sulkeutuneessa maassa on vain vähäiset mahdollisuudet opiskella tai rakentaa tulevaisuutta.

– Ihmisillä on kovat odotukset Eritreassa. Jää nähtäväksi, miten valtaapitävät pystyvät vastaamaan niihin, Karvinen sanoo.

Tässä piileekin yksi rauhanprosessin riskeistä. Eritrean kehitys voi lähteä arvaamattomaan suuntaan.

Ihmiset juhlivat kadulla
Eritrean ja Etiopian johtajien kasvot koristivat Etiopian pääkaupungin Addis Abeban kaduilla juhlineen miehen hattua.AFP

Rauhanhanke näyttää olevan vahvasti henkilöiden varassa, mihin liittyy myös riskinsä.

Erityisesti Etiopiassa on poliittisia vastavoimia, jotka vastustavat myönnytyksiä. Nyt jännitetään, vetääkö Etiopia todella joukkonsa kiistellyiltä raja-alueilta, kuten se on luvannut.

Karvisen mukaan nyt merkit viittaavat siihen, että Etiopia olisi todella tekemässä niin.

Nopeasti tapahtunut rauhanprosessi herättää kuitenkin myös kysymyksiä.

– Rauhantila on hyvin herkkä. Kyse on kuitenkin vuosikymmeniä jatkuneesta vihanpidosta. On vaikea uskoa, että asiat etenisivät koko ajan näin helposti, Karvinen sanoo.

Parhaimmillaan rauhanprosessi voi edistää koko Afrikan sarven kehitystä ja vakautta.

Lue myös:

Nämä Afrikan maat pitivät vihaa yli 20 vuotta – viikko sitten solmittiin rauha ja se saattaa näkyä Suomessa asti

Pilkahdus odotuksien vastaisesta rauhasta: Etiopian ja Eritrean johto tapasivat ensi kertaa 20 vuoteen

Uutisvideo: Etiopia ja Eritrea tervehtivät toisiaan 20 vuoden rajasodan jälkeen

Yksi sota päättyi maailmassa: Etiopia ja Eritrea allekirjoittivat historiallisen lausunnon