WTO uhkaa romahtaa: Yhdysvallat vastustaa tuomarinimityksiä ja kauppablokkien välit ovat yhä huonommat

Maailman kauppajärjestö WTO on kovan paineen alla, ja riidat isojen jäsenmaiden välillä ovat lisääntyneet. Vapaakauppaa edistävän järjestön peli ei vielä kuitenkaan ole pelattu, arvioivat asiantuntijat.

WTO
Taneli Lahti.
Yritykset ovat valmistautuneet keräämällä varastoja siltä varalta, että huhtikuussa tulee katkoksia tavaroiden ja palveluiden liikkumiseen. Epäselvyyksiä voi tulla myös siitä, missä arvopapereita säilytetään tai mikä on minkäkin sopimuksen oikeudellinen asema. Jetro Kokko / Yle

– Ei se ehkä vielä ole murenemassa, mutta se uhka on olemassa. Kansainvälinen järjestö ja sen säännöt toimivat vain niin kauan kuin niiden jäsenet päättävät niitä noudattaa, näin summaa EK:n johtaja Taneli Lahti kysyttäessä onko WTO hajoamassa.

Jos kuitenkin yksi ehkä suurin yksittäinen jäsen selvästi haastaa säännöt ja periaatteet, ja ilmoittaa ettei sitä oikeastaan kiinnosta, niin se voi saada seuraajia. Järjestön uskottavuus alkaa murentua, Lahti pohtii.

Hän huomauttaa lähes samaan hengenvetoon, että Yhdysvallat on kaikesta WTO-kritiikistä huolimatta vienyt riitojenratkaisuelimeen tapauksia tutkittavaksi. Aiheena ovat EU:n ja Kiinan vastatoimet Yhdysvaltain asettamille teräs- ja alumiinitulleille.

– He haastavat WTO:ssa näiden oikeudenmukaisuuden. Tämä antaisi vähän uskoa siihen, että USA:kin vielä vähän laskee WTO:n varaan.

Venäjän suhtautuminen kansainväliseen järjestelmään on Lahden mukaan hieman kaksijakoinen: yhtäältä Venäjä korostaa sen tärkeyttä, mutta toisaalta myös haastaa perussäännöt aika usein. Venäjä on jo pidemmän aikaa toiminut näin. Lahti ei kuitenkaan täysin tyrmää Venäjän toimintaa sääntöjen noudattamisessa ja riitojen ratkaisussa WTO:ssa.

– Kyllä he [Venäjä] ovat myöskin panneet niitä päätöksiä toimeen. Sen takia näemme, että WTO on ihan oikea taho EU–Venäjä-kauppariitojen ratkaisuun.

.

Maailman kauppajärjestö WTO:n päämaja sijaitsee Genevessä.
Maailman kauppajärjestö WTO:n päämaja sijaitsee Genevessä.Martial Trezzini / EPA

Tuomarinimitykset akuutti ongelma

Yksi asia vaikuttaa tällä hetkellä olevan ongelmista ylitse muiden, ainakin kiireellisyytensä perusteella. Yhdysvallat on käytännössä estänyt lisätuomareiden nimittämisen WTO:n valituselimeen. Yhdysvallat jarruttaa nimityksiä ja haluaa muutoksia järjestön toimintaan, muttei ole täsmentänyt, mitä muutoksia.

– Se on varmasti kaikista akuutein ja suurin ongelma, koska riitojenratkaisumenettelyn toimiminen on ihan aivan keskeistä WTO:n uskottavuudelle ja sen toiminnalle kaiken kaikkiaan, Lahti sanoo.

Tuomareita pitää olla vähintään kolme ja näin on tällä hetkellä, mutta lisätuomareista ei ole päästy sopuun. Päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteella, joten kaikkien 164 jäsenmaan pitää olla tulevista nimityksistä samaa mieltä. Yhdysvallat ei ole valmis muiden tarjoamiin tuomariehdokkaisiin, mikä uhkaa Lahden mukaan lamauttaa koko järjestelmän.

Protektionismi halvaannuttaa

Lahti näkee, että muutaman viime vuoden aikana WTO:n jäsenmaiden protektionistiset toimet ovat lisääntyneet paljon. Kyse ei välttämättä ole tulleista, vaan teknisistä kaupan esteistä, kotimaisuusvaatimuksista- ja kampanjoista, joilla suljetaan ulkomaista kilpailua kotimaan markkinoilta.

– Ne ovat olleet hirveän suosittuja eri puolilla maailmaa. Näistä syntyy sitten riitoja, joita viedään sinne WTO:hon. Kun samaan aikaan riitojenratkaisumekanismin voimavaroja on vähennetty, niin se menee jumiin. Teknisiä esteitä ovat harrastaneet paitsi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia.

Niiden mielestä myös EU on toiminut samalla tavalla suojatakseen omia etujaan.

WTO seuraa kaupan esteitä ja vapaakaupan toteumista sekä pyrkii yhdenmukaistamaan maailmankaupan menettelyitä. Yhtenäiset kauppasäännöt monenkeskisessä järjestelmässä ovat nostaneet ihmisiä köyhyydestä ja edistäneet globaaleja investointeja luomalla töitä, Lahti sanoo.

Tuuli kääntyi hänen mukaansa muutama vuosi sitten, ja yhä useampi maa suosii omia markkinoita. Eletään uuden protektionismin aikakautta.

Lahti pohtii, että tähän on päädytty osin siksi, että WTO:hon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, koska kansainvälisen järjestelmän ajateltiin olevan valmis muutama vuosi sitten. Samaan aikaan tuli globaali talouskriisi, joka ruokki kansallismielisiä populisteja. Populismiin kuuluu keskeisenä osana protektionismi; ajatus rajojen sulkemisesta, omillaan pärjäämisestä ja kotimaisen tuotannon suosimisesta.

– Se on vain päässyt ikään kuin valloilleen. Tämä vuosikymmenien trendi, joka on luonut hyvinvointia kaupan vapauttamisen kautta, on kääntymässä tai jo kääntynyt, Lahti sanoo.

TTIP-vapaakauppasopimus Yhdysvaltain ja Euroopan välillä (Transatlantic Trade and Investment Partnership) oli Lahden mukaan viimeinen iso teema, joka herätti huomiota ja suuria tunteita, kunnes neuvottelut pysähtyivät, kun presidentti Trump päätti neuvotteluista vetäytymisestä.

Mihin ollaan menossa?

EK:n Lahti sanoo, että EU tekee ihan oikein, kun se pyrkii neuvottelemaan kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia niin paljon ja niin nopeasti kuin mahdollista.

– Kun tämä WTO-agenda ei enää hirveästi etene, niin tehdään sopimuksia niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet vapaakauppaan ja haluavat yhteisiä sääntöjä.

Kanada-sopimus oli ensimmäinen iso sopimus ja viime viikolla allekirjoitettiin EU-Japani vapaakauppasopimus. Mercosurin kanssa neuvottelut ovat olleet erittäin vaikeita, mutta siinäkin päästään syksyn aikana sopimukseen, arvioi Lahti. Lisäksi neuvotellaan Singaporen, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

– Nyt vaan pitää toivoa, että EU:lla on kyky ja poliittinen tahto saattaa nämä sopimukset myös voimaan.

Lahti huomauttaa, että teknisiä ja joskus jopa tuhansia sivuja käsittäviä sopimuksia on helppo haastaa populismin keinoin. Sopimusten puolustaminen ja perusteleminen vaatii ”aina enemmän kuin kaksi lausetta”. Siinä menettää helposti kuulijan mielenkiinnon. Lahden mukaan on olemassa riski, että näitä kauppasopimuksia ei saada voimaan.

EU:n ja Kiinan välistä investointisopimusta on valmisteltu vuosikausia. Siinä säädellään, kuinka eurooppalaisia sijoituksia kohdellaan Kiinassa ja vastaavasti kiinalaisia investointeja Euroopassa.

Sopimustie on ollut mutkikas, mutta osapuolten tarjoukset markkinoiden avaamisesta ovat valmiina. Tältä pohjalta arvioidaan, voidaanko neuvotteluja jatkaa. Investointisopimus voisi olla ensimmäinen askel vapaakauppasopimukseen Kiinan kanssa.

Euroopassa sopimukseen suhtaudutaan varauksellisesti, koska Kiinan pitäisi osoittaa ensin halukkuutensa avata omia markkinoitaan ja toimia markkinatalouden ehdoin. Vasta sen jälkeen EU on valmis harkitsemaan, onko vapaakauppasopimukselle olemassa edellytyksiä.

Kärsivätkö suomalaisyritykset jo?

Ollaanko jo nyt siinä tilanteessa, että suomalaiset vientiyritykset alkavat kärsiä WTO:n ympärillä lainehtivista epävarmuuksista?

– Toistaiseksi mennään aika lailla business as usual, koska talous ja maailmankauppa jatkavat kasvuaan, Lahti sanoo.

Luottamusindikaattorit eri puolilla alkavat kuitenkin hiljalleen heikentyä ja Euroopassa keskeiset viejät kuten Saksa katsovat tulevaisuutta aika huolestuneena.

Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitullit koskevat alle puoltatoista prosenttia Suomen viennistä Yhdysvaltoihin, mutta ilmassa oleva uhka luo turvattomuutta ja vaikuttaa investointipäätöksiin. Kauppa voi alkaa hidastua hiljalleen.

– Suomalaisella teollisuudella ja palveluntarjoajilla on todella paljon pelissä siinä, että maailmankauppa toimii, ja että säännöt ovat mahdollisimman selviä ja joka puolella mahdollisimman samalla tavalla toimeenpantuja.

EU:n yksi keskeinen tavoite on WTO:n uudistaminen niin, että samalla kun tehdään kahdenvälisiä sopimuksia pyritään myös vahvistamaan ja uudistamaan kauppajärjestöä.

Tätä on ehdotettu Kiinalle, joka on siihen valmis. Kiina esiintyy monenvälisen ja sääntöihin pohjautuvan kauppajärjestelmän puolustajana ja edistäjänä, mutta omista syistään. Kommunistinen järjestelmä ja puolue nojaavat vahvasti jatkuvaan talouden kasvuun.

Samaa on ehdotettu Yhdysvalloille, joka on valittanut pitkään WTO:n toimimattomuudesta ja EU on yrittänyt luoda yhteyttä keskusteluille. Lahden mukaan Yhdysvallat ei ole ollut valmis vuoropuheluun kovin korkealla tasolla WTO:n uudistamisesta.

– Tuntuu välillä siltä, että siellä riittää se että sanoo, että WTO ei toimi, jotta voidaan olla välittämättä WTO:n säännöistä. Ja se on todella huolestuttavaa.

Yksi keskeisistä tavoitteista uudistuksissa on, että kaikkien jäsenmaiden ei tarvitsisi olla kaikissa asioissa samaa mieltä ja edetä samaa tahtia päätösten toteuttamisessa.

Tähän suuntaan on jo edetty kun viime vuonna järjestössä sovittiin asteittaisesta sopimusten voimaansaattamisesta (Trade Facilitation Agreement), joka tuo järjestelmään joustavuutta.

Maailmankaupan kuviot sen kuin kihartuvat, kun Kiina on ilmoittanut, että se alkaa tutkia myyvätkö eurooppalaiset, japanilaiset, etelä-korealaiset ja indonesialaiset yritykset polkumyyntihintaan joitakin terästuotteita Kiinan markkinoille. Tämä ilmoitus tuli G20-maiden kokouksen yhteydessä viikonloppuna.

Donald Trump ja Jean-Claude Juncker tapaavat G20-kokouksessa Hampurissa
Donald Trump ja Jean-Claude Juncker tapasivat G20-kokouksessa Hampurissa viime vuoden heinäkuussa.Felipe Trueba / EPA

G20-talousmahdit varoittivat myös kokouksen julkilausumassa, että lisääntyneet kansainvälisen kaupan ja geopolitiikan jännitteet uhkaavat maailmantalouden kasvua. Kokous pidettiin Buenos Airesissa Argentiinassa.

Mitä Trump-tapaamiselta voi odottaa?

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker matkustaa Washingtoniin tämän viikon keskiviikkona tapaamaan presidentti Donald Trumpia. Mukana on myös kauppakomissaari Cecilia Malmström. EU yrittää muun muassa estää Yhdysvaltoja asettamasta tulleja eurooppalaisten autojen tuonnille.

Lahti arvioi, että yhdellä kerralla ei paljoa ratkaista. Hän toivoo, että päästäisiin keskustelemaan siitä, mistä kenkä oikein puristaa ja siitä, miten neuvotteluprosessi etenee.

Jos kaikki menee hyvin ja Junckerin vierailu onnistuu, Yhdysvallat ja EU voivat päästä neuvottelupöytään ja ryhtyä keskustelemaan uudesta vapaakauppasopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Sen muoto, kattavuus ja tavoitteet voivat olla vähän erilaisia kuin aiemmin neuvotellun TTIP:n.

Edellytykset neuvottelupöytään palaamisesta ovat hyvät, Lahti sanoo. Molemmilla osapuolilla on paljon saatavaa toisiltaan.

– Jos halutaan, tasapainoinen ratkaisu on varmasti löydettävissä, mutta pitää olla tahto asettua pöydän ympärille ja ryhtyä tekemään töitä.

Analyytikko: Paljon riippuu Trumpin ja muiden valtionjohtajien henkilökohtaisista suhteista

Brysselissä toimivan riippumattoman ajatushautomon, European Policy Centerin analyytikko Johan Bjerkhem kuvailee WTO:n tilaa tällä hetkellä paineiseksi, mutta hajoamassa se ei ole.

– Se on kovan stressin alainen mutta ei toimintakyvytön, sillä monia riitoja on tuotu riitojenratkaisuelimeen käsiteltäväksi.

European Policy Centerin analyytikko Johan Bjerkhem.
European Policy Centerin analyytikko Johan Bjerkhem.Bjerkhem / EPC

Yhtenä syynä vuosia jatkuneisiin vaikeuksiin analyytikko pitää jännitteitä etelän ja pohjoisen pallonpuoliskon välillä sekä Euroopan ja Aasian maiden välillä.

– Nyt on vielä erityisenä haasteena EU-maiden sisäiset jännitteet.

Monien muiden tavoin Bjerkhem nostaa esiin Trumpin erimielisyydet EU:n kanssa, jotka ovat lisänneet hiekkaa WTO:n rattaisiin.

Kiina nousee, vaikka ei noudata maailmankaupan sääntöjä

Venäjällä on ollut viime aikoina vähemmän aktiivinen rooli kauppapolitiikassa. Sen keskustelut EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa keskittyvät turvallisuuspolitiikkaan, kuten Syyrian sotaan ja Lähi-idän ongelmiin, Bjerkhem kuvailee.

Koska uudistuksista sopiminen Yhdysvaltojen kanssa on osoittautunut entistä hankalammaksi, EU ja Kiina rakentavat kauppapoliittisia suhteita. Kiinasta onkin tulossa yhä tärkeämpi peluri maailmankaupassa, arvioi Bjerkhem. EU yrittää saada läpi muutoksia, jotta länsimaiden yritysten olisi helpompi toimia Kiinan markkinoilla.

Vaikka Kiina on maailmankaupassa iso peluri, sen markkinat eivät toimi samoin kuin läntisissä markkinatalouksissa. Valtiolla on ohjat, joten siltä osin Kiina ei noudata WTO:n periaatteita. Lisäksi Kiinan valtio tukee monin tavoin yritysten toimintaa. Bjerkhem huomauttaa, että WTO:ta ei kuitenkaan voi uudistaa ilman Yhdysvaltain, Venäjän, Kiinan, EU:n ja muiden suurten toimijoiden myötävaikutusta.

– Paljon on kiinni Trumpin ja muiden johtajien henkilökohtaisista suhteista. EU yritää parhaillaan neuvotella järjestelmää, jossa valtioiden yksimielisyyden sijaan päätöksenteossa voitaisiin edistyä joissakin asioissa harvempien maiden hyväksynnällä ja näin nopeuttaa uudistuksia.

EK:n Lahden tavoin Bjerkhemkin näkee, että WTO:n riitojenratkaisuelin on lähes halvaantunut. Samaan aikaan ratkaistavia riitoja on tuotu pöydälle lisää ja Yhdysvallat haraa vastaan uusien tuomarien nimittämisessä.

– Tämä on iso asia tällä hetkellä, enkä tiedä kuinka kauan Yhdysvallat voi tällä tavalla suojata omia etujaan. Ehkä pian on tehtävä jotain nimityksiä, Bjerkhem pohtii.

Olisiko Trumpin pääneuvottelija yksi avain ratkaisuun?

Yhdysvaltain kauppapolitiikassa on isoja erimielisyyksiä toisaalta Trumpin ja hänen hallintonsa kesken sekä republikaanien ja demokraattien välillä, mikä entisestään lisää vaikeuskerrointa WTO:n ongelmien ratkaisussa.

Yksi avain ratkaisuun Yhdysvaltojen kanssa voi olla Trumpin kauppapoliittinen pääneuvottelija Robert Lighthizer, joka haluaa uudistaa WTO:ta, mutta ei hylätä sitä kokonaan.

EU-komission puheenjohtajan Junckerin ja Trumpin tapaamista keskiviikkona Bjerkhem luonnehtii tärkeäksi, mutta hänkään ei lataa siihen mitään suuria odotuksia. Ovathan monet keskeiset EU-maiden johtajat jo tavanneet Trumpin.

– Ei ole muuta tapaa kuin keskustella Trumpin kanssa tulleista. EU:han on asettanut vastatoimia Yhdysvaltain terästulleille, joten keskusteltavaa riittää. Sama saattaa olla edessä Yhdysvaltain asettamille alumiinitulleille, Bjerkhem ennakoi.

Lisäys Tästä on kyse-osioon 24.7. klo 14.20. Riidat isojen kesken: lisätty luetteloon Venäjä-Yhdysvallat