SK: Alma Media ei palkannut hakijaa päätoimittajaksi, koska hän on äiti – Alma: Kyseessä väärinkäsitys, Anttikoski ei koskaan ollut ykkösehdokas

Pohdin kuukausia, puhunko tästä, sanoo valtioneuvoston viestintäjohtajana nyt työskentelevä Anttikoski Ylelle.

työsyrjintä
Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.
Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Suomen Kuvalehden artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) valtioneuvoston tuore viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kertoo, että hänen rekrytointinsa Aamulehden päätoimittajaksi katkesi äitiyteen viime vuoden lopulla.

Anttikosken mukaan hänen palkkaamisensa torppasi rekrytointiprosessin viimeinen, Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanteen kanssa käyty haastattelu.

Anttikoski sanoo, että rekrytointi oli mennyt ennen Telanteen haastattelua hyvin. Hän oli kertomansa mukaan ollut Aamulehden silloisen liiketoimintajohtajan Kari Juutilaisen ja Aamulehden henkilöstöjohtaja Marja-Leena Rautaparran haastattelussa ja osallistunut soveltuvuustestiin.

Anttikosken mukaan Juutilainen oli kertonut vielä ennen Telanteen tapaamista, että Anttikoski on ykkösehdokas päätoimittajan tehtävään.

Anttikoski kuvailee Telanteen haastattelua SK:lle näin:

– Kerroin, että perheeni, mies ja lapsi, jäävät ainakin tässä vaiheessa asumaan Helsinkiin. Haastattelun lopussa Telanne kysyi, minkä ikäinen lapseni on.

Anttikoski kertoi lapsensa olevan kymmenenvuotias.

– Telanne vastasi, että ei kuule kymmenvuotias lapsi pärjää ilman äitiä. Tuli sakot äitiydestä.

Anttikosken mukaan Juutilainen kertoi myöhemmin Telanteen sanoneen, ettei Anttikoskea valita tehtävään, koska hän “hylkäisi” perheensä.

Telanne: Olen pahoillani siitä, että hakijalle syntyi väärä käsitys

Alma Median perjantaina illalla lähettämässä tiedotteessa sanotaan, että SK:n jutussa on annettu virheellinen kuva valintaprosessista.

– Yksi tärkeistä kriteereistä rekrytointiprosessissa oli mahdollisuus muuttaa lehden ilmestymisalueelle. Olen pahoillani siitä, että hakijalle syntyi väärä käsitys että vanhemmuus olisi ollut rekrytoinnissa hakijan ymmärtämällä tavalla relevantti kysymys, toimitusjohtaja Kai Telanne sanoo.

– Ylipäätään useat viimeisimmistä liiketoimintojen johtajarekrytoinneistamme tai päätoimittajanimityksistämme ovat olleet naisia.

Anttikoski kertoo Ylelle, että asuinpaikasta oli puhuttu rekrytointiprosessissa jo ennen Telanteen haastattelua.

– Olin ilmoittanut, että muutan Tampereelle ja siirrän myös kirjani Tampereelle eli maksaisin jatkossa veroni sinne. Tavallaan olisin osoittanut sillä sitoutumiseni paikkakuntaan, kaupunkiin ja median lukijoihin. Siitä ei tavallaan ollut keskustelua enää, mutta ehkä se oli tosiaan enemmän sitten se, että perheeni ei olisi ainakaan siinä vaiheessa muuttanut.

Alma: Rekrytointiprosessin loppusuoralla oli muitakin hakijoita

Anttikosken ja Telanteen kanssa haastattelutilanteessa oli mukana myös Alman henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen. Juvonen ei halua avata yksittäistä rekrytointiprosessia tai siinä käytyjä luottamuksellisia keskusteluja.

– Olemme todella pahoillamme, että henkilö on kokenut tilanteen näin. Varmasti hänen kokemuksensa on sitten jäänyt ikäväksi ja meidän täytyy tietysti tarkastella, että miten näin on päässyt käymään, Juvonen kertoo Ylelle.

Juvonen kertoo tilanteessa olevan kyse väärinkäsityksestä. Hänen mukaansa Anttikoskea ei ole koskaan pidetty varsinaisena ykkösehdokkaana päätoimittajan tehtävään, sillä rekrytointiprosessin loppusuoralla oli myös muita hakijoita.

– Anttikoski on esittänyt väitteen, että hän olisi ollut ykkösehdokas. Rekrytointi oli kuitenkin monipolvinen ja sitä hoidettiin suorahaun kautta useaa eri kanavaa pitkin. Ikävää, että tällainen käsitys on jäänyt, mutta jäljellä oli vielä useita hakijoita.

Juvonen kertoo heidän tavanneen myös muita hakijoita Telanteen kanssa – esimerkiksi Aamulehden nykyisen vastaavan päätoimittajan Jussi Tuulensuun.

Suomen Kuvalehden mukaan Anttikoski ja Telanne kohtasivat marraskuun lopussa vuonna 2017. Aamulehti uutisoi (siirryt toiseen palveluun) Tuulensuun nimityksestä 15.2.2018.

Alma Median tiedotteessa Juvonen kertoo päätoimittajan lopullisen valinnan perustuneen kokonaisarvioon.

– Päätoimittajalta edellytetään myös vahvaa läsnäoloa lukijoiden ja paikallisen elinkeinoelämän keskuudessa. Nämä kriteerit koskevat päätoimittajavalinnassa niin miehiä kuin naisia.

– Lopullinen valinta perustui kokonaisarvioon ja mielestämme paras hakija tuli valituksi.

"Kerrottu täyttää työsyrjintärikoksen merkit"

Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta toteaa, että kerrotun perusteella kyseessä ei ole pätevä peruste palkkaamatta jättämiselle. Yleisradio kertoi Anttikosken sitaatit SK:n artikkelista Koskiselle puhelimitse.

– Jos henkilö katsoo voivansa tulla toimeen tuolla tavoin, joka on aika tyypillistä nykypäivänä, niin se on sillä selvä. Eikä työnantajalla ole oikeutta siitä kysellä. Jos asianomainen hakee paikkaa Tampereelta ja asuu itse Helsingissä, hän tekee itse ratkaisut, jotka Tampereella työskentely edellyttää.

Kerrotun perusteella kyse on Koskisen mukaan sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.

Voisiko tällaisen päätöksen riitauttaa?

– Se on kiistatonta että voi. Kaikki kerrottu synnyttää syrjintäolettaman ja jopa vahvan syrjintäolettaman. Tällainen menettely täyttää työsyrjintärikoksen tunnusmerkistön, eli henkilö on sukupuoleen perustuvasta syystä asetettu eriarvoiseen asemaan.

Vaikuttaako asiaan millään tavalla se, että kyseessä on päätoimittajan paikka?

– Johanna Korhosen tapauksessa oli jo esillä se, että päätoimittaja nauttii syrjintäsuojaa aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin.

Vuonna 2015 Korkein oikeus tuomitsi Telanteen sakkoihin työsyrjinnästä. Lapin Kansan päätoimittajaksi valitun Johanna Korhosen työsuhde peruttiin 2008 sen jälkeen, kun Telanne sai tietää Korhosen puolison olevan nainen.

Juutilainen kiistää puhuneensa perheen hylkäämisestä

Kesäkuun lopussa Aamulehden liiketoimintajohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Juutilainen kiistää STT:lle puhuneensa perheen hylkäämisestä.

– Minusta jutussa on väritettyä totuutta. Minunkin suussa sellainen verbi on jutussa, jota en tunnista. Missään tapauksessa Telanne ei ole tuollaista verbiä syöttänyt minulle, enkä minä ole sitä syöttänyt Anttikoskelle.

Juutilaisen mukaan äitiys ei voi vaikuttaa rekrytointiin eikä siitä ole ollut kyse tässäkään tapauksessa.

– Yleisellä tasolla, kun haetaan tuollaiseen lehteen päätoimittajaa, täydellinen uskottava sitoutuminen paikkakuntaan ja siellä asuminen on varmasti tärkeää. Olen kolmen neljän maakuntalehden päätoimittajaa ollut valitsemassa ja lukuisia paikallislehtien päätoimittajia. Kaikissa on käyty aina sama keskustelu, jossa edellytetään asumista paikkakunnalla.

"Pohdin kuukausia, että puhunko tästä"

Anttikoski kertoo Ylelle olleensa haastattelutilanteessa hämmentynyt. Hänelle ei kuitenkaan tullut mieleen, että hän olisi vienyt asiaa tuolloin eteenpäin, koska hän oli tyytyväinen siirtyessään uuteen työpaikkaan valtioneuvoston viestintäpäällikkönä.

– Lähinnä puhuin muutaman lähipiirin ihmisen kanssa tästä ja ajattelin sen riittävän jälkiselvittelyksi. Oltuani puoli vuotta nykyisessä työssäni ja katsottuani 1,5 vuotta mediaa ulkopuolelta, alkoi naisten eteneminen mediassa vaivata minua laajemmin.

Anttikoski kirjoitti aiheesta ensimmäisen kerran naistenpäivänä Facebook-sivulleen ruotsinkielisen Ylen ajankohtaisohjelman innoittamana.

– Siellä oli naistenpäivänä keskustelu äitiydestä ja urasta. Katsoin että tällainen keskustelu oli tulossa ja sitä kautta kirjoitin, etten minäkään olisi arvannut, että näitä asioita täytyy miettiä.

– Kirjoitin nimettömänä, en puhunut firmasta enkä henkilöistä. Sen jälkeen minuun otettiin medioista yhteyttä. Pohdin kuukausia, että puhunko tästä.

Anttikoski kertoo hänellä olevan nyt rauhallinen ja levollinen olo, koska hän on pyöritellyt tätä asiaa mielessään aina silloin tällöin.

Anttikoskelle on tärkeintä, että asiasta keskustellaan. Hän toivoisi #metoo-kampanjan ohella aloitetun keskustelun poikivan myös toimia.

– Toimittaisiin sellaisten arvojen mukaan, että työelämässä oltaisiin tasa-arvoisia. En ole koskaan ollut esimerkiksi mikään naiskiintiöiden kannattaja, mielestäni paras pitää valita joka paikkaan. Jos on olemassa piilorakenteita, toivon että niille tehdään jotain. Muuten en itse hae tässä mitään.