Sarjakuristajan tapaiset väkivaltarikolliset jäävät vapaudessa vaille valvontaa – rikoksenuusijat halutaan tarkkailuun uudella lailla

Lakiehdotuksen tavoitteena on lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

rikokset
Sarjakuristaja Michael Penttilä Helsingin käräjäoikeudessa.
Sarjakuristaja Michael Penttilä Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina, taustalla Penttilän asianajaja Kari Eriksson.Jussi Nukari / Lehtikuva

Viime viikkoina julkisuudessa on puhuttanut niin kutsutun sarjakuristajan tapaus. Erittäin vaaralliseksi mielentilatutkimuksissa todettu mies on istunut toistuvasti naisiin kohdistuneista henki- ja väkivaltarikoksista. Tuorein vankeustuomio on toissaviikolta.

Nyt sarjakuristajan kaltaiset rikoksenuusijat halutaan tarkempaan valvontaan.

Oikeusministeriössä on valmisteilla lakiesitys, jonka perusteella taposta ensi kertaa tuomituille sekä väkivalta- ja seksuaalirikosten uusijoille voitaisiin tehdä väkivaltariskin arviointi. Nykyisellään arviointi tehdään vain elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitulle.

Nämä vaaralliseksi katsotut vangit voitaisiin ottaa ehdonalaisen ajaksi nykyistä tiukempaan valvontaan. Käytännössä valvonta tarkoittaisi enintään 30 tuntia vangille määrättyä toimintaa kuukaudessa.

Rikoksen uusimisriski on korkeimmillaan välittömästi vankilasta vapautumisen jälkeen.

Rikosseuraamuslaitoksen keräämien tietojen mukaan uusintarikollisuus on laskenut tasaisesti viisi viime vuotta. Tämän kehityskulun hallitus haluaa jatkuvan.

Vaikea arvioida, kuinka monia uudistus koskisi

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan poliisille ilmoitetaan vuosittain vajaat 5 000 törkeää väkivalta- ja seksuaalirikosta.

Osa tapauksista etenee tuomioistuimeen, ja reilu neljäsosa kaikista poliisin tietoon tulleista tapauksista päättyy langettavaan tuomioon.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen vankiloissa istuvista noin 3 000 vangista 40 prosenttia on tuomittu väkivaltarikoksesta.

Erityisesti törkeä väkivaltarikollisuus keskityy suhteellisen pieneen päihteiden väärinkäyttäjien ryhmään. Heillä myös riski joutua väkivallan uhriksi on moninkertainen. Väkivallan tekeminen ja sen uhriksi joutuminen painottuvat nuoriin.

Seksuaalirikoksiin syyllistyneiden taustat ovat moninaisempia.

On mahdotonta arvioida etukäteen, kuinka monen vangin uusimisriskin arvioidaan olevan korkea. Selvää kuitenkin on, että väkivaltariskin arvioinnit ja valvontaan asetettavien vankien määrä lisääntyisi.

Oikeusministeriön erityisasiantuntijan Anni Karnarannan mukaan törkeisiin väkivaltarikoksiin toistuvasti syyllistyneistä henkilöistä noin puolet jää tällä hetkellä valvomatta. Ministeriössä on arvioitu, että uudistus voisi koskea reilua sataa vankia vuosittain.

Kustannukset 1,3 miljoonaa euroa

Lakiesitys lähti lausuntokierrokselle heinäkuun alussa. Tuolloin oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi (siirryt toiseen palveluun), että uudistuksen tavoitteena on estää uusia väkivalta- ja seksuaalirikoksia.

Lakiesityksen valmistelussa mukana olleen erityisasiantuntijan Anni Karnarannan mukaan uudistuksella on edellytyksiä parantaa yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä uusintarikollisuutta.

Vankien nykyistä tarkemman valvonnan tarkoituksena ei ole vain rajoittaa elämää. Ajatuksena on integroida rikoksentekijöitä nykyistä paremmin yhteiskuntaan.

– Se (valvonta) on monta kertaa myös verkostoyhteistyötä ja toisaalta tuomitun rinnalla kulkemista siinä, että toimeentuloasiat ja asuntoasiat lähtisivät kehittymään oikeaan suuntaan, Karnaranta kertoo.

Uudistuksen on arvioitu maksavan valtiolle vuosittain noin 1,3 miljoonaa euroa. Mikäli lakiesitys menee läpi, se astuu voimaan aikaisintaan ensi vuonna.

Lisää aiheesta:

Käräjäoikeus tuomitsi sarjakuristaja Michael Penttilän elinkautiseen murhasta – aikoo valittaa tuomiosta