Muuttohaluiset ovat jumissa syrjäseudulla, sillä asuntokauppa ei käy – suvun vanhaa taloa ei haluta enää edes kesämökiksi

Polvijärveläinen Anja Soininen haluaisi muuttaa lähemmäksi poikaansa, mutta ensin pitäisi saada talo myydyksi.

kaupungistuminen
Anja Soininen talonsa pihalla.
Anja Soininen on myymässä taloaan haikein mielin, koska ympäristö on kaunis ja naapurit mukavia.Heikki Haapalainen / Yle

Kolme huonetta, sauna, mukavat naapurit ja neljä kilometriä Polvijärven keskustaan. Anja Soininen on kaupannut 1980-luvun omakotitaloaan Kylylahdessa toukokuun lopusta lähtien. Hän on optimistinen, vaikka Pohjois-Karjalan uinuvaan maaseutuun kuuluvalla Polvijärvellä on juuri nyt erityisen paljon taloja myynnissä ja myyntiajat voivat venyä vuosiksi.

– Jos syksyyn mennessä tämän saisi myytyä. Toivoisin, että jotain tämä kiinnostaisi, sanoo yksin asuva Soininen.

Pahimmassa tapauksessa Soinisen odotus voi olla pitkä, sillä kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen myyntiajat saattavat venyä useiksi vuosiksi.

– Maaseudulla asuvien muuttoa jarruttaa yhä useammin se, että asuntoa ei saada kaupaksi. Se on Suomessa kasvava ongelma, sanoo muuttoliikeasiantuntija Timo Aro.

Anja Soininen kahvipöydässä.
Anja Soininen toivoo, että hänen Kylylahden talonsa menisi kaupaksi mahdollisimman pian, että hän pääsisi muuttamaan lähemmäksi poikansa perhettä.Heikki Haapalainen / Yle

Asumisen hinta myös jatkaa eriytymistään Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousevat, mutta syrjemmällä hinnat ovat pysyneet samana tai jopa laskeneet. Matalan hinnan alueita ovat syrjäinen maaseutu sekä hiipuneet teollisuuspaikkakunnat.

Kärkkäimpien kommenttien mukaan Suomessa olisi jopa miljoona asuntoa väärässä paikassa (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä), eli muualla kuin kasvukeskuksissa. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on ehdotettu jopa kotien romutuspalkkiota: Vuokraturva ehdotti alkuvuodesta, että valtio maksaisi asuntojen tuhoamisesta muuttotappioalueilla (siirryt toiseen palveluun).

Toisaalta Yle uutisoi eilen, että suomalaiset ovat vahvasti huolissaan alueellisen eriarvoistumisen lisääntymisestä. Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista haluaisi pitää koko Suomen asuttuna.

Asunto ei ole ikuinen investointi

Yhteiskuntamaantieteen professori Markku Tykkyläisen mukaan kasvavissa hintaeroissa on kyse normaalista rakennemuutoksesta, jossa työpaikkoja syntyy erityisesti kaupunkiseuduille. Näin myös uudet asunnot rakennetaan sinne, missä ihmisetkin ovat.

Talokauppojen onnistumisella on merkitystä, sillä suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Tykkyläinen muistuttaa, että asunnot eivät ole ikuisia investointeja, vaikka kodinomistaja niin toivoisi.

– Esimerkiksi asunnot, jotka on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen tai jopa 1970-luvulla, voivat olla pian käyttöikänsä päässä. Uudet rakennukset rakennetaan puolestaan sinne, missä ne menevät kaupaksi ja minne ihmiset sijoittuvat, sanoo Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Tykkyläinen.

Syrjäseudulla asunnon myymistä voi hankaloittaa myös se, että omistaja haluaa saada omansa takaisin, mutta ostaja ei näe samaa arvoa.

Anja Soininen kotinsa olohuoneessa.
Anja Soinisen talosta on tullut muutama kysely. Lähettyvillä asuva nainen ostaisi Soinisen talon vaikka heti – kunhan vain ensin saa oman 7-huoneisen talonsa myytyä.Heikki Haapalainen / Yle

Myös polvijärveläinen Anja Soininen toivoo saavansa 68 000 euroa kotitalostaan, eikä tinkimisen varaa ole ainakaan tässä vaiheessa paljoa.

– Taloon on tehty niin monta remonttia: keittiö, putket, uuni tehty ja ulkomaalaus viime kesänä. Niin paljon on ollut kustannuksia, että haluaisin saada sen, mitä olen pyytänyt, sanoo Soininen.

Välillä edes halpa hinta ei auta: pikkupaikkakunnilla asunnonmyynti voi takkuilla, vaikka hinta poljettaisiin miten matalaksi. (siirryt toiseen palveluun) (Karjalainen)

Enää ei haluta lapsuudenkotia riesaksi

Anja Soinisella on selvät suunnitelmat: jos ja kun talo menee kaupaksi, muuttaa hän lähemmäksi poikansa perhettä Kontiolahden Lehmoon, joka on lähellä maakuntakeskus Joensuun palveluita ja rientoja.

– Lumityöt olivat aika työläät viime talvena. Siihen vielä päälle puunkanto ja takan lämmitys. Voimat eivät aina tunnu riittävän, 76-vuotias Soininen sanoo.

Soinisen tuleva ja nykyinen kotipaikka ovat suomalaisen kaupungistumisen ja rakennemuutoksen malliesimerkkejä. Kontiolahti on maakuntakeskuksen muuttovoittoinen naapurikunta, joka houkuttelee rauhallista elämää arvostavia perheitä ja työssäkäyviä. Se näkyy myös ikäpyramidissa: Kontiolahti on viime vuosina ollut yksi Suomen nuorimmista kunnista 38 vuoden keski-iällään.

Polvijärvi on toisesta päästä: perinteinen maaseutu, jossa talot tyhjenevät. Asukkaiden keski-ikä on lähes 48 vuotta ja suurimmat ikäryhmät ovat yli 60-vuotiaita. Työttömyysaste oli vuoden alussa 15,1 prosenttia, kun maan keskiarvo oli kymmenen prosentin luokkaa.

Ruotsissa syrjäseudulla asuvat enää vain ne, joilla on työpaikka.

Markku Tykkyläinen

Yhteiskuntamaantieteen professori Markku Tykkyläinen korostaa, että kyse on nimenomaan suomalaisen kaupungistumisen ääripäistä. Esimerkiksi Ruotsissa syrjäseudulla asuvat enää vain ne, joilla on työpaikka. Vanhukset, työttömät ja työkyvyttömät asuvat tasaisemmin kasvukeskuksissa työllistyneiden seassa.

Tykkyläisen mukaan Suomessa kaupungistuminen on 30 vuotta Ruotsia jäljessä.

Suomessa aikaisemmat sukupolvet käyttivät varaventtiiliä, joka hidasti talojen ränsistymistä ja purkamista maaseudulla: lapsuudenkoti otettiin kesäasunnoksi.

Markku Tykkyläinen
Markku Tykkyläinen muistuttaa, että asunto ei ole ikuinen investointi.Heikki Haapalainen / Yle

– Nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä ole kiinnostuneita ylläpitämään näitä taloja. Nyt tilanne on erityisen paha: talot menevät myyntiin, mutta pikkupaikkakunnilla ei ole nuoria ostamassa, summaa Tykkyläinen.

Ainakaan Anja Soininen ei aio enää ostaa uutta asuntoa, vaan toivoisi Kontiolahdesta rivitalon pätkää vuokralle.

– En halua enää mitään kiinteätä enkä mitään äkkikustannuksia. Haluan olla ihan vapaasti, sanoo Soininen.