Danske Bankin kaltaisten rahanpesukohujen taustalla poliittinen vaikuttaminen – "Kyse ei ole pelkästä talousrikoksesta"

Pankkien omavalvonta ei riitä rahanpesuyritysten ehkäisemiseksi, arvioi Transparency International Suomen puheenjohtaja Jaakko Korhonen.

rahanpesu
Danske Bankin konttori Tallinnassa.
Danske Bankin konttori Tallinnassa.Raigo Pajula / AFP

Tanskalaisen Danske Bankin rahanpesukohun viranomaistutkinta on vielä kesken, mutta rikoksen tutkiminen ja näytön saaminen ovat todennäköisesti vaikeita. Viron-konttorin kautta on pesty rahaa jopa seitsemän miljardia euroa.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vierailleet rikoskomisario Mikko Värri Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksesta ja Transparency International Suomen puheenjohtaja Jaakko Korhonen kertovat, että rahanpesun selvittämistä haittaavat muun muassa sääntelyn hajanaisuus ja viranomaisten yhteistyö.

– Jopa Viron ja Tanskan, kahden EU-maan, regulaatiot eivät ole yhteensopivat. Myös se vaihtelee, mihin tietoihin viranomaisilla on pääsy eri maissa. Tämän takia on vaikea tehdä tutkintaa, sanoo Jaakko Korhonen.

– Jos mennään Azerbaidžaniin ja Putinin hallinnon alaisiin virkamiehiin, on alkurikoksen selvittäminen äärimmäisen vaikeaa. Halu tehdä yhteistyötä asian selvittämiseksi ei ole välttämättä hyvä, arvioi Mikko Värri KRP:stä.

Alkurikoksella tarkoitetaan alkuperäistä rikosta, jota rahanpesulla pyritään peittämään. Rahanpesun tarkoituksena on vaihtaa ja muuntaa raha niin, että sen alkuperä häviää.

Vakavinta poliittinen korruptio

Danske Bankin tapauksessa rahojen epäillään olevan voitelurahoja. Voitelurahoilla tarkoitetaan esimerkiksi lobbauksen yhteydessä poliitikoille siirtyviä rahoja tai kaupan sulkemispalkkioita.

– Kyse ei ole pelkästä talousrikoksesta. Poliittinen vaikuttaminen on paljon vakavampaa, vaikka rahanpesun summa olisi seitsemän miljardia, sanoo Korhonen Transparency International Finlandista.

Vielä toistaiseksi ei ole tietoa siitä, millaisesta voitelusta on ollut kyse ja mihin rahoja on käytetty.

Suomessa rahanpesuepäilyt lisääntyneet

Suomessa ilmoitukset poliisille rahanpesuepäilyistä ovat lisääntyneet. Keskusrikospoliisi sai viime vuonna yli 48 000 ilmoitusta, mikä on 55 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eniten ilmoituksia tuli rahapeliyhteisöiltä, mutta myös pankeilta tulleet ilmoitukset lisääntyivät.

KRP:n Värri arvioi, että rikosilmoituksia tehdään vuosittain 50–100, mutta tietojen luovutuksia muille viranomaisille kuten verottajalle tehdään toista tuhatta.

Pankkien omavalvonta ei riitä

Vastuu rahanpesun ehkäisystä on yhtä lailla pankeilla kuin valvovilla viranomaisilla. KRP:n Mikko Värri huomauttaa, että pankkien tehtävä on tuntea asiakkaansa ja heidän lähipiirinsä sekä tarvittaessa torpata epäilyttävät rahansiirrot.

Kuitenkin pankit tekevät liiketoimintaa, joten tarkoituksena on tehdä voittoa.

– Toivon, että tässä on kyse yksittäisistä virkailijoista eikä isommasta kuvasta, sanoo Värri.

Danske Bankin yhteydessä on kerrottu, että Viron-konttorin virkailijoita olisi uhkailtu.

– Omavalvonta ei voi ikinä riittää, koska virkailijoiden turvallisuus on aina tärkeämpää. Tarvitaan avoimuutta ja sitä, että voidaan antaa nimettömiä vihjeitä turvallisesti, Korhonen sanoo.

Kuuntele koko Ykkösaamun lähetys Areenasta.

Lue lisää:

Danske Bankin rahanpesukohun miljardilaineet lyövät voimalla yli Itämeren, mutta suomalaisten asiakkaiden niskaan putoaa korkeintaan pieniä pisaroita

Danske Bankin rahanpesukohu Virossa paisuu, summa yli tuplasti odotettua enemmän: laittomia rahansiirtoja 7 miljardilla

Viron pankkivalvoja tutkii: Miksei Danske Bank kertonut Putinin lähipiirin ja FSB:n rahanpesusta sen Viron konttorien kautta?Viron pankkivalvoja tutkii: Miksei Danske Bank kertonut Putinin lähipiirin ja FSB:n rahanpesusta sen Viron konttorien kautta?

Lehti: Danske Bankin kautta kulki valtava määrä voitelurahaa Azerbaidžanista Eurooppaan