Sinnikäs porojengi piinaa kauppiasta Lapissa – katso videolta, kuinka ne kokoontuvat aina uudestaan kaupan pihaan ja pyrkivät sisään

Äkkijarrutus ja kamera esiin! Turistit innostuvat nelostien varrella Vuotsossa usein viihtyvistä poroista, mutta tien vieressä sijaitsevalle kaupalle se tuottaa monenlaisia haasteita.

poro
porot, vuotso, kyläkauppa

VUOTSO Katuharja heilahtaa, kun pienen vuotsolaisen kyläkaupan pihalta häädetään poroja kauemmaksi. Lämpimät kesäpäivät tuovat monikymmenpäisen porolauman eli parttion kerta toisensa jälkeen paikalle, joka sijaitsee aivan nelostien vieressä. Kauppias Raija Muukalle tilanne on hankala, sillä asiakkaita porot kyllä houkuttelevat, mutta toisaalta taas haittaa liikkeen omaa toimintaa ja tuo lisätyötä.

– Turistithan kyllä tykkäävät, nämä ovat varmaan, kuten joku on sanonut, niin Suomen kuvatuimmat porot, naurahtaa Muukka.

Turistit pysähtyvät keskelle tietä välillä henkensäkin kaupalla kuvaamaan.

Vaikka somenäkyvyyttä pieni kauppa on porojen ansiosta saanutkin, ei Muukka juuri muuta hyötyä niistä löydä. Hellejakson jälkeen pihan kunto alkaa olla jo melkoinen eläinten vietettyä siinä jo pitkän tovin.

– Aamulla kun töihin tullaan, niin ensimmäiseksi siivotaan piha, etteivät ne kaikki jätökset ole tuola meidän myymälän puolella. Ja päivittäin, aina se, kuka kerkeää, käy ajamassa niitä tuonne tielle, että ne eivät ole ihan tässä pihalla, Muukka selvittää.

Erikoistutkija: Ihmisiin tottuneet porot tulevat hyönteisiä karkuun

Turistit pääsevät Vuotsossa jopa rapsuttelemaan näitä kovin kesyjä eläimiä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti Jouko Kumpula kertoo, että ihmisten lähelle kesäisin kokoontuvat porot ovat yleensä uroksia. Nämä porot ovat tottuneita ihmisiin ja tulevat hyönteisiä karkuun.

– Sääskiä, mäkäriä ja paarmoja on vähemmän ja ne välttävät niitä tulemalla taajamiin, pihoille ja teille, Kumpula kertoo.

porot tiellä vuotsossa
Auto on pysähtynyt Vuotson kaupan tienoilla tielle poroja katselemaan. Näkyypä porojen seassa yksi ihminenkin keskellä tietä.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Hyönteiset hankkivat kohteensa Kumpulan mukaan hiilidioksidin eli hengityksen perusteella, ja sora- tai öljysorapäällysteisellä tiellä hiilidioksidi haihtuu ylöspäin, jolloin hyönteiset eivät löydä poroa niin helposti. Kuumuus onkin pienempi paha, kuin hyönteisten kiusa.

Porot ovat tottuneet olemaan taajamissa, josta syötävää löytyy niin pihoilta kuin teiden reunoiltakin. Kun porot kerta toisensa jälkeen saapuvat pihoille, aiheuttaa se ymmärrettävästi ristiriitoja. Kumpula kuitenkin toivoo ihmisiltä pitkää pinnaa, ovathan porot osa Lapin luontoa. Mikäli ne kuitenkin aiheuttavat vahinkoa, on syytä ottaa yhteyttä paikalliseen paliskuntaan tai poromieheen, joka voisi ne hakea pois.

– Joskus tulee ongelmia, että porot asettuvat jonnekin ja aiheuttavat vahinkoa pihoissa ja puutarhoissa. Silloin paliskuntien tulisi reagoida ja pyrkiä poistamaan vahinkoa, Kumpula sanoo.

Hän kertoo, että poronhoito katsotaan saamelaisalueella niin merkittäväksi perinteiseksi elinkeinoksi, ettei poronhoitoalueella saamelaisten kotiseutualueella ole voimakasta velvoitetta esimerkiksi pihojen suojaamiseen (siirryt toiseen palveluun), vaan tehtävä kuuluisi maanomistajalle tai talon omistajalle. Poronhoitolain mukaan saamelaisten kotiseutualueella paliskunta on velvoitettu rakentamaan aita muun muassa viljelmien suojaamiseksi. Saamelaisalueella aitaamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske puutarhojen, vakinaisten asuntojen pihojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden suojaamiseksi poroilta.

– Paras keino on tehdä aita, jos tuntuu etteivät porot poistu, neuvoo Kumpula.

Porot kopistelevat sisälle kauppaan

Kesä on ollut tänä vuonna huomattavan helteinen. Porot ovat kuitenkin jokavuotinen näky kesäisen Vuotson taajamassa, eivät pelkästään tämän kesän ilmiö.

Helteellä kaupan ovia haluttaisiin pitää auki, mutta pihalta tulevan löyhkän takia se on välillä miltei mahdotonta. Kauppias Raija Muukka kertoo, että lämpötilan huidellessa kolmessakymmenessä varaston isojen pakastimien vuoksi tuuletuksen olisi kuitenkin toimittava, joka taas käytännössä tarkoittaa läpivetoa.

Raija Muukka, Vuotso, kyläkauppa, porot
Kyläkauppias Raija Muukka on asunut Vuotsossa kymmenkunta vuotta.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

– Ja kun meillä on siellä ovet auki, niin porothan tulee sinne sisälle. Eihän ne saisi tulla, kun meillä on sitä kautta lastaus ja sieltä kulkee elintarvikkeet, toteaa Muukka.

Muukka on ilmoittanut asiasta terveystarkastajalle, mutta asiaan ei voida puuttua, sillä paikalla ei ole ruuanvalmistusta. Ainoa vaihtoehto olisi aita, mutta se toisi taas melkoisia kustannuksia – joko sähkökäyttöiset puomit tai lisää työväkeä puomeja käyttämään.

– Toivon todella, että paliskunta ottaisi kantaa ja tulisi vastaan, että keksisimme yhdessä jonkin ratkaisun tälle, Muukka sanoo.

Kaksiteräinen miekka

– Tämä on hämmästyttävää! En ole koskaan aiemmin nähnyt näin monta poroa yhtä aikaa, toteaa venäläinen Anton.

Monien muiden matkaajien tavoin tallentuvat Antoninkin filmille Vuotson porot. Hän myöntää pysähtyneensä paikalle nimenomaan ikuistamaan näitä sarvipäitä. Hänelle porot kuvastavat sitä, että tuntee todella olevansa pohjoisessa Skandinaviassa. Mies on aiemminkin käynyt Lapissa ja on tutustunut poronhoitoon elinkeinona, ja hän ymmärtää esimerkiksi porojen voivan aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä.

Vuotson kylän kohdalla on 60 kilometrin nopeusrajoitus.

– Tämä on hämmästyttävää! En ole koskaan aiemmin nähnyt näin monta poroa yhtä aikaa.

Anton, Pietari, Venäjä

Saksalainen Frank kertoo, että pysähtyi kaupalle vain porojen vuoksi, muu ei häntä olisi saanut pysähtymään kun tankkikin sattui olemaan täynnä.

– Pysähdyin vain ja ainoastaan porojen vuoksi, Frank kertoo tiukasti ja sanoo halunneensa myös lapsenlapsensa näkevän eläimet.

Asia on ikään kuin kaksiteräinen miekka kauppias Muukan sanojen mukaan – turisteille porot ovat elämys, mutta itse elinkeinonharjoittajana hän ei asiasta juurikaan nauti.

Laajaan Lappiin mahtuu sekä poro että ihminen

Keski-Suomesta Vuotsoon muuttanut Alpo Viikki asustaa kaupan lähellä ja häätää tuon tuosta poroja. Oman talonsa ympärille Viikki rakensi aidan lähinnä hajuhaitan takia, mutta myös porojen mukana tulevien paarmojen vuoksi.

Alpo Viikki, Vuotso
Vuotson kaupan naapurissa asustava Alpo Viikki on tottunut siihen, että porot lekottelevat talonsa seinustalla varjossa. Hän kuitenkin rakensi kotinsa ympärille aidan, porojen mukanaan tuomien hajujen ja paarmojen vuoksi.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Viikki on pistänyt merkille turistien kiinnostuksen.

– Tuossa oli eilen saksalainen linja-auto, siitä ihmiset purkautuivat ottamaan kuvia, eikä yksikään tainnut kaupassa käydä, hän sanoo.

Viikki kertoo, että ei ole valittanut esimerkiksi hajuhaitasta terveysviranomaisille, sillä ei koe ongelmaa niin suureksi kotipihallaan. Vaikka paarmat pörräävät ja haju on ajoittain melkoinen, on Viikki päättänyt tottua tilanteeseen.

– Kyllä tänne Lapin laajaan maailmaan me molemmat mahdutaan, poro ja ihminen, naurahtaa Viikki.

Juttua korjattu 25.7.2018 kello 13.05: Tarkennettu lausetta liittyen velvoitteeseen esimerkiksi pihojen suojaamiseen. Lauseeseen on lisätty tarkennus saamelaisten kotiseutualueesta.