Vantaanjoen jätevesipäästö ehkä luultua pienempi – "Näytteenottohan on auttamattomasti jo myöhässä"

Vantaanjoen kalakuoleman taustalla on useita syitä, kuten jätevesivuoto, helle ja rankkasateet Riihimäellä.

Vantaanjoki
Kuollut kala kelluu Arolamminkoskessa Riihimäellä.
Kari Stenholm

Perjantaina Vantaanjokeen pääsi jätevettä Riihimäellä ja joessa on havaittu kuolleita kaloja. Vuodon syynä olivat rankkasateet, ukkosen aiheuttama sähkökatkos sekä varajärjestelmän toimintahäiriö.

Asian selvittämistä hankaloittaa, että jokivesinäytteitä otetaan vasta maanantaina iltapäivällä, kun veden happipitoisuus on jo parantunut.

Hämeen ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen kertoo, että tällä tietoa ainakin särkikaloja on kuollut.

– Nyt selvitellään onko taimeniakin kuollut. Särkikaloja Arolammessa on varsin paljon ja siellä on lähes joka vuosi happikatoja, koska se on rehevä ja matala allas. Virta-alueilla on ollut sateiden takia parempi happitilanne ja toivottavasti taimenet ovat säilyneet hengissä.

Vantaanjoessa elää geneettisesti ainutlaatuinen, erittäin uhanalainen luonnonvarainen taimenkanta, jonka vuoksi joen virtapaikkoja on kunnostettu intensiivisesti jo vuosia.

Arolammessa on ollut kuolleita kaloja jo ennen ukkosmyrskyä, mutta ilmeisesti jätevesipäästö oli liikaa happitilanteelle, arvioi Kirjavainen. Kosken happipitoisuus on ollut helteiden vuoksi matala jo ennen jätevesivuotoa.

Viemärityömaat osasyyllisiä?

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm sanoo, että veden happipitoisuuden romahduttivat jätevesipäästö ja kova ukkossade, joka huuhtoi likaista vettä viemäreihin.

Yhtenä syypäänä veden sameuteen ovat myös viemärityöt. Stenholm sanoo, että työmaiden kaivannoista pumpataan savivelliä suoraan vesistöön. Kalakuolemia on vaikea vielä arvioida.

– Vain ne kalat näkyivät, jotka kelluivat pinnassa ja olivat tarttuneet heiniin kiinni. Yleensä kaloja näkyy erittäin vähän verrattuna siihen, paljonko niitä on kuolleena. Suurin osa kaloista jää näkemättä, Stenholm kertoo.

"Vettä tulee joka tuutista"

Lauantaisen happikadon kaltaisia tilanteita on ollut Riihimäellä koettu aiemminkin pelkkien rankkasateidenkin yhteydessä, vaikkei puhdistamolta olisi päästöä tullutkaan.

– Vettä tulee jokeen joka tuutista: valuma-alueelta, ojien pohjilta ja hulevesiviemäreistä ja ilmenee myös joen pohjalle laskeutuneen aineksen huuhtoumaa, mikä on tyypillistä lämpimille vähävetisille jaksoille, kertoo Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo.

Männynsalo arvioi, että jätevesivuoto voi olla aiemmin kerrottua pienempi. Riihimäen ylivuotopaikalla Karoliinanojalla tulva alkaa nousta ojaa pitkin ylivuotokohtaan. Ohitusmäärä mitataan pinnankorkeusmittauksen kautta, joka laskee virtaaman.

– Kun pinta on korkealla, ei siis tiedetä tarkoin, meneeko jokivettä viemäriin vai viemärivettä jokeen. Laitosmies ilmoitti rehellisesti ohituksen kuutiomäärän, minkä pinnanmittaus on mitannut. Vahvasti epäilen, ettei se ole läheskään sitä. Se on tosi hankala kohta.

Näytteenotto käyntiin maanantaina

Vantaanjoen vedestä Riihimäen Arolamminkoskessa otetaan maanantaina iltapäivällä näytteitä, joilla selvitetään muun muassa veden bakteeri- ja ravinnepitoisuuksia ja tarkempi happimääritys. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo ottaa näytteet Riihimäen Veden toimeksiannosta. Näytteet otetaan Vantaanjoen latvoilta kuormittamattomalta alueelta, sekä Riihimäen puhdistamon alapuolelta ja Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamon alapuolelta.

Yhtiö sai näytteenottoon kehotuksen Hämeen ELYltä. Bakteeritulokset saadaan jo huomenna tiistaina, muut analyysit noin viikossa.

– Tämä näytteenottohan on auttamattomasti jo myöhässä. Se päästö mikä happinotkahduksen aiheutti, se on jo tuolla jossain menossa. Tämä on varmistelua vaan, katsotaan millaisessa kunnossa asiat tällä hetkellä ovat. Ei tällä saa sitä tilannetta millään kiinni.

– Happipitoisuus on siellä onneksi noussut ja sahaa hyvän ja tyydyttävän välillä, Männynsalo kertoo.

Jätevesivuoto ja ukkoskuurot sattuivat perjantaina ja lauantaiaamuna Arolamminkoskella oli kuolleita kaloja. Jatkuvan mittausseurannan (siirryt toiseen palveluun) mukaan veden happipitoisuus oli lauantaina 0,5 mg litrassa, kun sen pitäisi olla kahdeksan paikkeilla. Selvittämättä on vielä, miksi jo torstaina yöllä happipitoisuus oli 0,6 mg/l.

– Ensimmäinen kerta oli mysteeri. Ainakin puhdistamolla ja pumppaamoilla tilanne oli kunnossa eikä huuhtovia sateitakaan ollut. Se oli ihmeellinen notkahdus, kertoo Männynsalo.

Viikonloppu pahinta aikaa

Jari Männynsalo harmittelee sitä, että viikonloppuisin sattuvia tilanteita on hankala hoitaa.

– Ollaan oltu vapaaehtoisuuteen perustuvassa valmiudessa ja lähdetty näytteenottoon saman tienkin, mutta kun nämä sattuvat perjantai-iltaan tai viikonloppuun, niin täällä ei ole ketään töissä.

Myös Ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen harmittelee, että velvoitetta päivystysluontoisesta näytteenotosta ei ole Riihimäen Veden jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa asetettu.

– Olemme vaatineet aikoinaan aluehallintovirastoon, että siellä olisi satunnaispäästöihin liittyen velvoite seurata kalakantoja, mutta se ei ikävä kyllä mennyt läpi. Avi totesi, että force majeure -tilanteita ei tarvitse sen enempää tarkkailla. Näitä on hankala etukäteen ennakoida ja saada näytteiden ottajia paikan päälle.

Varastoaltaille tarvetta

Riihimäen Veden jätevedenpuhdistamon saneeraus on parantanut tilannetta selvästi. Edelleen kuitenkin pumppaamojen ohivuotoja ja laite- ja putkirikkoja tapahtuu.

Jätevesiä joutuu edelleen Vantaanjokeen suhteettoman paljon, Hämeen ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen sanoo. Hän toivookin, että satunnaispäästöjä pystyttäisiin vähentämään.

– Tulisi varajärjestelmiä ja varastoaltaita tarvittaessa, mihin voidaan johtaa käsittelemättömiä jätevesiä ja hoitaa ne asianmukaisesti ennen kuin ne pääsevät maastoon.

– Puhdistamoille menee edelleenkin paljon sadevesiä ja pumppaamot eivät pysty käsittelemään suuria sademääriä, joita ukkoskuurojen aikana tulee. Olisi hyvä, että hulevedet eivät menisi puhdistamolle vaan hallitusti alapuoliseen vesistöön, hän toivoo.

Kalatalousvaikutuksia tarkkaillaan seurantaohjelmalla

Vantaanjoen kalantarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 2014. Ohjelma koostuu sähkökalastuksista, kalojen maku- ja hajuvirheistä, vierasainepitoisuuksista, kalastustiedustelusta, koeravustuksista ja pohjaeläintarkkailusta.

Raportointi tehdään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Pahimmillaan yksittäinen poikkeustilanne voi jäädä velvoitetarkkailuraportin kirjoittajan selvitettäväksi.

– Kun he käyvät seuraavan kerran sähkökalastamassa Arolamminkoskessa ja jos ei sieltä yhtään kalaa tule, heidän velvoitteenaan on kirjoittaa raporttiin, miksi kalat ovat kuolleet. Jos sinne kirjoitetaan, että kalat kuolivat jätevesipäästön takia, silloin meillä on dokumentti lähteä vaatimaan kompensaatiota, kertoo Jorma Kirjavainen Hämeen ELY-keskuksesta.