Lohet eivät selviä liian kuumassa vedessä ja kalastus voi tehdä vahinkoa: "Vastuullinen kalastaja menee mieluummin uimaan"

Kuuma sää aiheuttaa ongelmia sekä järvissä että joissa. Vähäinen happi kuumassa virtauksessa voi viedä lohen voimat, joten vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö kehottaa kalastajia välttämään lohikalojen pyyntiä.

lohi
Vihdin Enäjärvestä on löydetty kuolleita simpukoita ja kaloja.
Vihdin Enäjärvestä on löydetty kuolleita simpukoita ja kaloja.Elise Tykkyläinen / Yle

Vihdissä tapahtui viime viikolla todennäköisesti happikadosta aiheutunut tuhansien simpukoiden kuolema. Tänään rannalta löytyi myös kuolleita kaloja, esimerkiksi haukia ja kiiskiä.

– Meillä oli rannassa iso kuollut hauki ja naapurin rannassa oli toinen, kertoo Enäjärvellä mökkeilevä Mimosa Virkkunen.

Järven erittäin heikon happitilanteen aiheutti pitkittynyt hellejakso. Rehevöityneen ja matalan Enäjärven pohjassa on ollut jo aiemmissa mittauksissa niukasti happea.

Helle haittaa viileän veden kaloja

Suomessa on paljon vesistöjä, joissa kohonnut lämpötila alkaa aiheuttaa ongelmia. Erityisesti virtausvesien kalat kärsivät helteestä, sillä ne kaipaavat viileitä vesiä. Esimerkiksi nieriä on herkkä kuumuudelle.

Erikoistutkija Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta nostaa lohikalojen kannalta lämpimän veden vaikeimmaksi ongelmaksi.

Kala käyttää kuumalla enemmän happea aineenvaihduntaansa. Samalla virtaavassa lämmenneessä vedessä on liuenneena vähemmän happea, mikä johtaa kalan hapenpuutteeseen.

Kuolemat ovat mahdollisia monissa vesistöissä.

– Kun noustaan yli 20 asteen lämpötilaan, niin lohikala ei toimi niin kuin pitäisi, kuvailee Jaakko Erkinaro.

Muita helteen aiheuttamia ongelmia on veden vähäisyys. Joessa uiva lohi hakeutuu silloin kylmän veden seisakkeisiin tai lähteisiin, jolloin tilaa on vähemmän ja kalojen stressi lisääntyy.

Kalastajille on annettu ohje olla kalastamatta joillakin virtauspaikoilla. Esimerkiksi Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö on kehottanut jättämään väliin virtaavien vesien lohikalojen pyytämisestä ja siirtymään esimerkiksi ahveneen, kuhaan tai suutariin.

Ongelmia Torniosta Vantaalle

Aiemmin tänä kesänä lohien huomattiin viettävän enemmän aikaa Tornionjoessa alajuoksulla ja välttävän yläjuoksulle etenemistä. Lohi ei noussut Tornionjoessa yläjuoksulle yhtä nopeasti kuin aiempina vuosina. Tornionjoessa on käynnissä neljä vuotta jatkuva vaellustutkimus.

Lohien nousun hidastuminen oli tutkijoiden mukaan tulos helteestä ja lähetinlaitteiden asettamisesta johtuneesta rasituksesta. Kalojen merkinnöissä pidetään sen takia tauko ja sitä jatketaan syksyllä.

Etelä-Suomessakin kalakuolemista on kerrottu esimerkiksi Vantaanjoessa (siirryt toiseen palveluun). Jatkuvassa kuumuudessa ei tutkijoiden mukaan voida kokonaan välttyä kalakuolemilta.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pauliina Louhi kehottaa pitäytymään lohikalastuksesta, kunnes ilmat viilenevät.

– Vastuullinen kalastaja lähtee mieluummin uimaan kuin kalastamaan tällaisella kelillä, Louhi sanoo.