Suomessa kuollut norjalaistoimittaja tuli toimeen niin Venäjän johtajien kuin tavallisten pohjoisen ihmisten kanssa – "Hänestä oli helppo pitää"

Käsivarressa lauantaina tapahtuneeseen gyrokopterionnettomuuteen ei epäillä liittyneen rikosta.

lento-onnettomuudet
Morten Ruud haastattelemassa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedeviä vuonna 2013 Barentsin neuvoston 30-vuotisjuhlien yhteydessä Kirkkoniemessä.
Morten Ruud haastattelemassa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedeviä vuonna 2013 Barentsin neuvoston 30-vuotisjuhlien yhteydessä Kirkkoniemessä. Entinen NRK:n Moskovan kirjeenvaihtaja piti rajat ylittävää journalismia tärkeänä.Norwegian Barents Secretariat/ Jonas Karlsbakk

Lauantaina Kilpisjärven lähellä gyrokopterionnettomuudessa kuollut norjalaistoimittaja Morten Ruud, 57, oli kotonaan kaikkialla Barentsin alueella.

Moni haastateltava muistaa hänet väsymättömänä Pohjois-Norjan, Pohjois-Kalotin ja Venäjän toimittajayhteistyön puolestapuhujana. Ruudille oli tärkeää, että pohjoinen journalismi saa näkyvyyttä myös etelämpänä.

Rikosta ei ole syytä epäillä

Norjalaistoimittajan ohjaama gyrokopteri putosi lauantai-iltana Jollanoaivin rinteelle Termisjärven pohjoispuolelle noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä itään.

Matkustajana ollut mies loukkaantui ja hänet toimitettiin hoidettavaksi Tromssaan Pohjois-Norjaan.

Vainajan oikeustieteellinen ruumiinavaus on määrä tehdä Oulun yliopistosairaalassa ja ilma-aluksen hylky on viety tutkittavaksi Norjaan.

Rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisista kertoo, että tapauksessa ei ole syytä epäillä rikosta.

Norjan onnettomuustutkintakeskus on tutkinut turmaa yhteistyössä Suomen onnettomuustutkintakeskuksen kanssa.

Johtava tutkija Ismo Aaltonen Suomen onnettomuustutkintakeskuksesta kertoo, että lentokoneen navigointiin liittyvät laitteet toimitetaan onnettomuustutkintakeskukselle ja myöhemmin Norjan viranomaisille.

Norjalaistoimittajan ohjaama gyrokopteri putosi lauantai-iltana Jollanoaivin rinteelle Termisjärven pohjoispuolelle noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä itään
Norjalaistoimittajan ohjaama gyrokopteri putosi lauantai-iltana Jollanoaivin rinteelle Termisjärven pohjoispuolelle noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä itään.Lapin Poliisi

Jatkotutkimuksista vastaa Norjan ilmailuliitto.

Norjan valtion onnettomuustutkintaviranomaisen tiedotteen mukaan onnettomuushetkellä lentoalueella saattoi vallita huono sää.

Kevytrakenteinen kaksipaikkainen gyrokopteri yritti todennäköisesti laskeutua, mutta putosi louhikkoiseen tunturinrinteeseen.

Mukana toimittajaverkostossa

Ruud toimi aktiivisesti Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän toimittajien yhteistyöverkostossa Barents Pressissä. Hän oli tämän suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten toimittajien verkoston puheenjohtajana vuosina 2011–2013.

Alusta saakka Barents Pressin toiminnassa mukana ollut Lapin Kansan toimittaja Sari Pelttari-Heikka arvioi että, Morten Ruud oli karismaattinen persoona, jossa henkilöityi vahvasti Barentsin alueen toimittajayhteistyö.

– Hän pystyi omalla työpaikallaan mahdollistamaan Barentsin alueen asioiden näkyvyyden. Ihmiset ja uutiset eivät pysähtyneet Paatsjokeen tai Tenojokeen, vaan uutisissa seurattiin asioita niin Suomessa, Venäjällä kuin Ruotsissa.

Barents Pressin toimintaan osallistuu vajaat 600 jäsentä.

Hän oli kunnianhimoinen pohjoisen ja rajat ylittävän journalismin puolestapuhuja

Arne Egil Tønset, toimittaja

Barents Pressin nykyinen ruotsalainen puheenjohtaja Tim Andersson on liikuttunut edeltäjänsä yllättävästä kuolemasta. Hän muistaa Ruudin Barents Pressin hallituksen monista Saariselällä pitämistä kokouksista aina hyväntuulisena ja idearikkaana ihmisenä.

– Tulemme muistamaan valoisan, asialleen omistautuneen ja osaavan ihmisen jonka olemuksessa oli koko ajan nauru läsnä.

Morten Ruud oli suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten toimittajien Barents Press -verkoston puheenjohtajana vuosina 2011–2013.
Morten Ruud oli suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten toimittajien Barfents Press -verkoston puheenjohtajana vuosina 2011–2013.Timo Sipola / Yle

Venäjän Barents Pressin puheenjohtaja Anna Kireevan on edelleenkin vaikea uskoa, että toimittajaverkoston avainpelaaja on lähtenyt.

– Sanotaan, että korvaamattomia ihmisiä ei ole. Ruudin kohdalla se ei pidä paikkaansa. Hänen kuolemansa oli suuri menetys pohjoiselle toimittajayhteisölle.

Norjan Barents Pressin puheenjohtaja Amund Trellevikin mieleen on päällimmäiseksi jäänyt Ruudin innovatiivisuus.

– Hän oli antelias, iloinen ja laaja-alaisesti asioihin perehtynyt ihminen, joka oli aina avoin uudelle.

Rajat eivät este

Ruud työskenteli myös NRK:n Moskovan kirjeenvaihtajana vuosina 2007–2010.

NRK Finnmarkin toimittaja Arne Egil Tønset oli Norjan yleisradioyhtiön Moskovan kirjeenvaihtajana ennen Ruudia. Hän sanoo seuraajansa ymmärtäneen venäläisen mentaliteetin ja tulleen hyvin toimeen niin tavallisten ihmisten kuin johtajienkin kanssa.

– Ruud oli kunnianhimoinen pohjoisen ja rajat ylittävän journalismin puolestapuhuja. Hänellä oli hyvät suhteet sekä Norjassa että naapurimaissa ja se auttoi häntä aukaisemaan ovia monenlaiselle käytännön yhteistyölle. Hänestä oli helppo pitää.

Barentsin alueen asioiden seurantaan keskittyneen Independent Barents Observerin toimittaja Thomas Nilsen muistaa Ruudin intohimoisena rajat ylittävän journalismin puolestapuhujana.

Morten Ruudin onnettomuus koskettaa syvältä, koska hänen kaltaisiaan vahvoja ja visionaarisia tekijöitä on harvassa.

Markku Heikkilä, Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö

– On ironista, että hän kuoli alueella, jossa Norjan, Suomen ja Ruotsin rajat kohtaavat, samalla tavoin kuin hänen journalistisessa ajattelussaan.

Nilsen kertoo Ruudin ehdottaneen muutamia vuosia sitten, että Barents Observerin pitäisi alkaa julkaista myös suomeksi.

– Toivottavasti tämä idea toteutuu jonakin päivänä, sanoo Nilsen.

Sananvapauden puolestapuhuja

Ruud piti Barentsin alueella toimivien toimittajien ja median yhteistyötä hyvin tärkeänä.

Vuonna 2013 Ruud nimitettiin Norjan yleisradion NRK Finnmarkin päälliköksi. Yle Lapin päällikkö Juha Salla muistaa Ruudilla olleen aktiivinen rooli kolmen pohjoismaisen yleisradioyhtiön, NRK:n, YLE:n ja SVT:n yhteistyön kehittämisessä.

– Hän oli syvästi arvostamani journalisti ja kollega, sanoo Salla.

Ruud puhui sujuvasti äidinkielensä norjan lisäksi muun muassa venäjää ja saamea.

Morten Ruud puhumassa Barents Pressin vuosikokouksessa Haaparannalla vuonna 2016.
Morten Ruud puhumassa Barents Pressin vuosikokouksessa Haaparannalla vuonna 2016.Timo Sipola / Yle

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä tunsi Ruudin monen vuoden ajalta Barentsin alueen toimittajayhteistyöstä.

– Hänessä henkilöityi, mitä työskentely toimittajana pohjoisessa voi parhaimmillaan olla. Hän oli rohkea ja tinkimätön journalisti, jolle sananvapaus oli sydämen asia.

Heikkilän mukaan Ruud näki samalla laajan kuvion, rajat ylittävän yhteistyön tärkeyden pohjoisen ihmisille.

– Morten Ruudin onnettomuus koskettaa syvältä, koska hänen kaltaisiaan vahvoja ja visionäärisiä tekijöitä on harvassa.

Kirjoittaja on Suomen Barents Pressin puheenjohtaja.