Viikko Helsingin huippukokouksesta – Mitä jäi käteen Trumpin ja Putinin neuvottelusta?

Maailmalla on yritetty tulkita, mitä Venäjän ja Yhdysvaltain johtajat täsmälleen ottaen sopivat, jos mitään. Kokosimme 6 kohtaa, joihin kokouksella mahdollisesti oli vaikutusta.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Melanialla on vaaleanruskea takki. Tummissa puvuissa olevat Trump ja Putin pitelevät jalkapalloa. Melania Trump ja Putin hymyilevät vienosti, Trump leveästi.
Melania Trump, Vladimir Putin ja Donald Trump poseerasivat Putinin lahjoittaman MM-jalkapallon kanssa presidentinlinnassa Helsingissä 16. heinäkuuta.Alexei Nikolsky / Sputnik / Kremlin pool / EPA

Helsingin huippukokous jätti jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Vielä viikko kokouksen jälkeen Donald Trumpin ja Vladimir Putinin keskustelujen varsinaisista tuloksista on valunut lähinnä pieniä tiedonmurusia.

Yhdysvalloissa keskiöön nousi tunnetusti presidentti Donald Trumpin lausunto, jossa hän antoi ymmärtää luottavansa enemmän Vladimir Putinin sanaan kuin maansa omiin tiedustelupalveluihin.

Trumpin hallinnon aika tuntuu kokouksen jälkeen menneen pitkälti lausunnon siloitteluun ja korjailuun.

Venäjällä tärkeimpänä saavutuksena pidettiin itse kokousta kuin sen tuottamia tuloksia, joiden jo ennalta arvioitiin jäävän laihoiksi.

Venäläiskommentaattorit epäilevät, että liennytysyritys kaatuu alkuunsa Trumpiin kohdistuvaan sisäpoliittiseen vastustukseen.

– Ensimmäisen liennytyksen Venäjän ja lännen hybridisodassa katkaisi nuppuunsa Trumpin käytös ja hänen kotimaisten kriitikkojensa kiivaus, Carnegie-säätiön Moskovan keskuksen johtaja Dmitri Trenin arvioi (siirryt toiseen palveluun).

Trenin katsoi myös, että Venäjän johto on nyt julkisesti asettunut Trumpin puolelle Yhdysvaltain sisäpolitiikassa (siirryt toiseen palveluun), ja se voi aiheuttaa myös epämiellyttäviä yllätyksiä Venäjälle.

Venäjällä myös kansalaiset tuntuivat epäilevän kokouksen tuloksia.

Valtiollisen VTsIOM-mielipidemittauslaitoksen kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista sanoi, ettei odota muutoksia maiden suhteisiin presidenttien tapaamisen jälkeen. Vastaajista 38 prosenttia odotti suhteiden paranevan.

Seuraavista asioista presidentit keskustelivat Helsingissä tai näihin kokouksella oli vaikustusta:

1. Toinen tapaaminen – Puhutaanko ydinaseista?

Venäjän toiveet vuoropuhelun jatkumisesta saivat lisäpontta, kun Trump kutsui Putinin vierailulle Washingtoniin syksyllä. Tapaamisen aiheena olisivat kansallisen turvallisuuden kysymykset.

Putinin kannalta Washingtonin-vierailu olisi jälleen yksi vahva merkki siitä, että Venäjän kansainvälinen eristäminen on epäonnistunut.

Ilmoitus yllätti pahemman kerran muun muassa Yhdysvaltain tiedustelujohtajan Dan Coatesin torstaina. Yhdysvaltain hallinnossa toivotaan, että tapaaminen olisi paremmin valmisteltu ja muodollisempi kuin Helsingin tapaaminen.

Mahdollinen keskustelunaihe on ydinaseita rajoittavan START-sopimuksen jatko.

Nykyinen sopimus päättyy 2021. Huippukokouksen jälkeisessä Fox Newsin haastattelussa Putin kertoi sanoneensa Trumpille, että hän on periaatteessa valmis jatkamaan sopimusta.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti huippukokouksen jälkeen tiistaina (siirryt toiseen palveluun) olevansa valmis toteuttamaan käytännössä Trumpin ja Putinin tapaamisen sopimuksia kuten STARTin jatkoa ja Syyrian yhteistyötä. Puhe sopimuksista herätti hämmennystä, eikä Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon kommentoinut Venäjän lausuntoa.

Yhdysvalloilla ja Venäjällä on hallussaan yli 90 prosenttia maailman ydinaseista.

2. Vaalisekaantumisen tutkinta-aputarjous

Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti, että Venäjän viranomaiset voisivat kuulustella Yhdysvaltain syytteeseen asettamia 12 venäläistä Yhdysvaltain tutkijoiden läsnä ollessa.

Ehdoksi Putin asetti, että tämä olisi vastavuoroista. Putin toivoi, että Yhdysvallat antaisi venäläistutkijoiden kuulustella muun muassa hänen hallintonsa kiivasta vastustajaa, liikemies Bill Browderia, ja Yhdysvaltain entistä Venäjän-suurlähettilästä Michael McFaulia.

Trump sanoi tarjousta kiinnostavaksi.

Käytännössä kyseessä oli pikemminkin tarjous, josta ei voi kuin kieltäytyä, ja niin Yhdysvallat lopulta tekikin.

3. Syyria-yhteistyön tunnustelut

Etukäteen arvioitiin, että Trump ja Putin saattaisivat hakea jonkinlaista yhteistyötä Syyrian verisen sisällissodan ratkomisessa.

Venäjän puolustusministeriö kertoi lähettäneensä Yhdysvalloille yksityiskohtaisen esityksen yli 1,7 miljoonan pakolaisen paluusta Syyriaan. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vahvisti, että presidentit olivat keskustelleet asiasta.

Venäjä on myös esittänyt yhteistä työryhmää pohtimaan Syyrian jälleenrakentamisen rahoittamista.

Samaan aikaan Venäjä on pyrkinyt ottamaan Syyriassa huomioon Yhdysvaltain liittolaisen Israelin huolet. Putin oli ennen Helsingin huippukokousta käynyt neuvotteluja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun ja Iranin korkeimman johtajan ajatolla Ali Khamenein neuvonantajan Ali Akbar Velayatin kanssa.

Kun Syyrian hallituksen joukot ovat ottaneet Venäjän tuella haltuunsa kapinallisten asemia Etelä-Syyriassa, Venäjä on pyrkinyt takaamaan, etteivät Iraniin kytkeytyvät joukot tule Israelin rajan tuntumaan.

Venäjä voi yrittää toimia välittäjänä kahden verivihollisen, Iranin ja Israelin välillä, mutta Venäjäkään ei saa Irania tuosta noin jättämään Syyriaa. Iran suojelee Syyriassa omaa etupiiriään ja on myös maksanut siitä hinnan tappioina taisteluissa.

4. Ukrainan tilanne

Perjantaina Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs Anatoli Antonov kertoi Putinin tehneen Trumpille konkreettisen esityksen Itä-Ukrainan konfliktista.

Antonovin mukaan Putin esitti kansainvälisen yhteisön avustuksella järjestettävää kansanäänestystä separatistien hallitsemilla alueilla Itä-Ukrainassa.

Valkoinen talo ja Yhdysvaltain ulkoministeriö torjuivat ajatuksen.

Ylipäätään ei ollut odotettavissa, että Trumpin ja Putinin tapaaminen tuottaisi merkittäviä tuloksia Ukrainan suunnalla. Venäjä rajasi jo etukäteen miehittämänsä Krimin niemimaan aseman neuvottelujen ulkopuolelle.

Trump ei välttämättä ole ollut niin myötäsukainen Venäjälle kuin usein annetaan ymmärtää. Viime vuonna hän hyväksyi Javelin-panssarintorjuntaohjusten myymisen Ukrainaan. Trumpin edeltäjä Barack Obama ei tällaisia asetoimituksia sallinut, koska pelkäsi niiden lietsovan Itä-Ukrainan sotaa.

Perjantaina Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti antavansa Ukrainalle 200 miljoonaa dollaria eli noin 170 miljoonaa euroa maan puolustuskyvyn kohentamiseen.

4. Pakotteissa pientä liikehdintää

Ei ollut odotettavissa, että kokous johtaisi Yhdysvaltain Venäjälle asettamien pakotteiden purkamiseen. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime vuonna lain, joka pitkälti sitoi presidentin kädet pakotteiden suhteen.

Jonkinlaista liikehdintää pakoterintamalla on silti ollut nähtävissä.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin sanoi, että valtiovarainministeriö suhtautuu avoimesti venäläisen alumiinintuottajan Rusalin poistamiseen pakotelistalta.

Ministeriö asetti huhtikuussa pakotteita miljardööri Oleg Deripaskalle ja yhtiöille, joissa Deripaska on suuri osakkeenomistaja, mukaan lukien Rusalille. Rusalin pakotteet ovat aiheuttaneet kiehuntaa maailman alumiinimarkkinoilla, ja useat maat ja yhtiöt ovat lobanneet pakotteiden lieventämiseksi.

Puolustusministeri Jim Mattis puolestaan sanoi, että Yhdysvallat voisi sallia joidenkin maiden ostaa sotilastarvikkeita Venäjältä seurauksitta. Tämä koskisi esimerkiksi Intiaa, joka on suunnannut aseostojaan Yhdysvaltain ja Ranskan suuntaan mutta on yhä riippuvainen Venäjästä nykyisen kalustonsa kunnossapitämiseksi.

5. Talousyhteistyöhön yritystä

Presidentit sopivat korkean tason työryhmästä, johon osallistuisivat merkittävät Yhdysvaltain ja Venäjän liike-elämän johtajat. Tämä viittaisi siihen, että taloussuhteita yritettäisiin kehittää pakotteiden ulkopuolella.

Pakotteiden pelko on hyydyttänyt myös sellaisia liiketoimia ja sijoituksia, joita pakotteet eivät varsinaisesti koske. Yhdysvaltain pakotelainsäädäntö on erittäin tiukka, eivätkä yritykset halua vahingossakaan joutua sen kanssa kahnauksiin.

Toisaalta Putinin ja Trumpin tapaamisen herättämä sisäpoliittinen järkytys Yhdysvalloissa saattaa johtaa vastareaktioon ja uusiin pakotteisiin.

Kongressissa on valmisteilla muun muassa puoluerajat ylittävä lakihanke, joka asettaisi Venäjälle automaattisesti pakotteita, jos Venäjän havaitaan sekaantuvan marraskuun välivaaleihin.

6. Trumpin asema piti kannattajien keskuudessa

Ensikommenttien valossa Trump näytti Helsingin huippukokouksen lehdistötilaisuudessa ylittäneen sellaisen rajan, että jopa republikaanit alkaisivat enenevässä määrin vetää tukeaan presidentiltä.

Republikaanien kansallisen komitean RNC:n kokouksessa Austinissa Texasissa republikaanit kuitenkin varoivat sanojaan.

– Ihmiset tukevat edelleen presidenttiä ja ovat valmiita luottamaan hänen sanaansa. Hän sanoi seonneensa sanoissaan, kun hän seisoi siellä presidentti Putinin kanssa, komitean jäsen Bill Palatucci New Jerseystä sanoi uutistoimisto AP:lle.

Näyttää myös siltä, että huippukokous ei murentanut Trumpin kannatusta republikaanien äänestäjäkunnan keskuudessa.

CBS-kanavan mielipidemittauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 68 prosenttia republikaanien kannattajista hyväksyi Trumpin toiminnan huippukokouksessa, kun kaikista vastaajista vain 32 prosenttia tuki Trumpin toimia.

Trumpin peruskannattajakunnalle demokraattien Hillary Clinton vaikuttaa olevan suurempi mörkö kuin Venäjä.

– Yritän olla kuulostamatta liian kauhealta, mutta haluan kiittää venäläisiä siitä, että he sekaantuivat vaaleihimme estääkseen Hillary Clintonin nousun presidentiksi. Se nainen on suuruudenhullu, eräs soittaja Connecticutista sanoi (siirryt toiseen palveluun) C-SPAN-kaapelikanavan ohjelmassa.

Juttua on täydennetty 24.7.2018 kello 9.00 maininnalla mahdollisista ydinaseneuvotteluista.

Lue tai kuuntele myös nämä:

Podcast: Helsingin huippukokous toi velmun hymyn Putinin kasvoille – "Trumpilla menee hirvittävästi aikaa tähän sotkuun"

Trump: En näe, miksi Venäjä olisi vaikuttanut Yhdysvaltain vaalehin – Putin: En sekaantunut, mutta halusin Trumpin voittavan

Lähteet: AFP, AP, Reuters